Viides vuoteni Kauttuan Ilmailukerhon johtokunnan puheenjohtajana tulee täyteen . Olen yhä useammin joutunut kysymään itseltäni ja muilta, 

mikä ilmailuharrastustoiminnassa on vikana.  Oma työmääräni kerhon puitteissa on kasvanut liian suureksi. Silti esiintyy arvostelua, että toimisin 

liian  omavaltaisesti eikä johtokunta pääsisi tarpeeksi äänestämään asioista! Ei  pidä paikkaansa!

On nimenomaan hyvän hallinnon merkki, jos johtokunta pystyy käsittelemään hyvin valmisteltuja esityksiä, joista tulee yksimielisiä päätöksiä.

Joudun tosin  usein itse valmistelemaan  esityksiä ja hankkimaan lisätietoja riittävän tietopohjan saamiseksi päättämistä varten.

Jos muiden esitykset olisivat  etukäteen hyvin valmisteltuja, minun työmääräni vähenisi oleellisesti eikä omavaltaisuudestakaan tarvitsisi puhua.

Kuinka on jouduttu tilanteeseen, jossa kerhon hallinnon työmäärä ylittää ns. johtoryhmän sietokyvyn?

2000 -luvun ensimmäinen vuosikymmen on ollut  jatkuvaa siirtymistä yhteisiin eurooppalaisiin ilmailumääräyksiin. Raskaimpia muutoksia 

ovat olleet bensiinin valmisteveron määrääminen lentobensiinille sekä Part-M huoltomääräyksien voimaantulo. Bensiinin hinnan korottaminen

valmisteverolla kallistaa nimenomaan lentäjien omaa lentämistä. Kulovalvontalennoista saadaan veronpalautus. Harrastelentäjän lentotaito

on kiinni lentokokemuksesta,, jota ei kerry tarpeeksi  pelkästään kulovalvontalentojen varassa. Kesät  ovat välillä sateisia eikä tiimaa  kerry

valvontalennoista riittävästi. Harrastelentäjää kuormittaa taloudellisesti myös lupakirjan kallis ylläpito lääkärintarkastuksineen.

Part-M määräyksillä perustettiin kokonaan uusi ammattikunta  -  G-organisaatio. Tämän organisaation palkat maksaa luonnollisesti ilmailija

itse . EASA ei yleensäkään kanna huolta siitä, mitä joku uusi määräys maksaa ilmailijalle. Meidän kerhostamme ei löytynyt vapaaehtoista

huolto-ohjelman laatijaa eikä lentokelpoisuuden valvojaa  lentokoneen omistajan eli ilmailukerhon puolesta. Kerhon johtokunnan päänsärkynä 

on  löytää lisää rahoitusta kerholle lisääntyneitä kuluja vastaava määrä. Verottaja kertoo ohjeissaan yleishyödyllisille yhdistyksille , että 

yhdistyksen verovapaus päätetään joka vuosi erikseen. Perusteena ovat muuttuneet olosuhteet, joissa yhdistykset joskus kilpailevat 

kaupallisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla maksamatta kuitenkaan samoja veroja. Verottajan ohjeita joutuu lukemaan tarkkaan, 

ettei jotain osatoimintaa - esim lentokoneen vuokrausta - tulkita ALV:n piiriin kuuluvaksi elinkeinotoiminnaksi.  Toimintaamme tarkkailee 

myös ilmailuhallinto valvoessaan Euran lentokentän kuntoa ja toiminnan laillisuutta sekä Patentti- ja Rekisterihallitus , jonka  yhdistysrekisteriin 

on toimitettava tuoreet  tiedot ja yhdistyssäännöt . Ilmailuhallinto ei tietenkään ole kiinnostunut, paljonko kentän ylläpito ja korjaus maksaa tai 

mistä rahat  ylläpitoon saadaan. Suurin ongelmamme on kuitenkin  vuokraisäntämme A.Ahlström Oy, joka keksi korottaa kenttävuokran yhtäkkiä 

nollasta  eurosta 25000 euroon vuodessa. Yksistään tämä vuokrasopimusasia riittäisi työllistämään kerhon puheenjohtajaa aivan tarpeeksi, sillä 

"kaikki kivet ja kannot on käännettävä" paremman yhteistyösopimuksen aikaansaamiseksi. Euran kunnalta on toistaiseksi luvassa

vain "tsemppiä" vuokra-asiassa.

Onnistumisia on toki tullut:  Kerhon taloustilanne  on hyvä vaikka vaihdoimme lentokoneen uudempaan ja meille paremmin  sopivaan.

Kone on osoittautunut hyväksi valvonta- ja etsintäkoneeksi sekä tehokkaaksi matkailukoneeksi.

Saimme ympäristöluvan ensi yrittämällä. Saimme EU-pohjaista avustusta lentokentän kunnostushankkeeseen, joka  onnistui  hyvin

jäsenten aktiivisuuden ansiosta. Myös paikalliset yrittäjät avustivat hanketta tuntuvasti. 

Saimme tiukkojen neuvottelujen jälkeen 90%:n alennuksen lentokenttävuokraan kolmelle ensimmäiselle vuodelle. 

Saimme aikaan yhteistyötä Mikroautoradan ( Euran urheiluautoilijat) ylläpitäjien sekä Eura-päivien järjestäjien kanssa. 

Olemme edelleen hyvissä neuvotteluväleissä A.Ahlströmin kanssa. Suhteemme paikalliseen väestöön on hyvä.

Kerho on saanut nostettua jäsenmääränsä 60:sta jäsenestä 80:een.

Mitä muuta voisin tehdä tilanteen eteen ilmailukerhon nostamiseksi  uuteen kukoistukseen?

1. Jätä puheenjohtajan tehtävät     -   ai niin     -    kukaan muu ei suostunut puheenjohtajaksi ainakaan viime vuosikokouksessa.

2. Delegoi tehtäviä muille               -   ai niin     -    ei löydy muita. Kyselyynikin vastasi vain reilu 30% jäsenistöstä. Eikä  jäsenten olisi tarvinnut 

                                                                                   edes poistua  tietokoneidensa  äärestä.

3. Lisää koulutusta                          -  ai niin      -    emme ole saaneet koulutuslupaa kolmeen vuoteen, kun ei ole löytynyt koulutuspäällikköä

                                                                                   eikä lennonopettajaa. Yritys kouluttaa omalla porukalla kulolentokauden päättäjäisissä

                                                                                   päättyi nolosti, kun osa väestä oli käsittänyt tilaisuuden pelkäksi juhlimistilaisuudeksi.

4. Lisää tapahtumia                        -  ai niin     -     kukaan ei osallistu, ellei tapahtumasta saa jotain hyötyä itselle.

5. Lisää talkoita                               -  ai niin     -    kukaan ei osallistu, ellet tee etukäteen lukujärjestystä sekä nimeä tehtäviä ja työryhmiä.

                                                                                  Myös talkoo-ajankohdan on joustettava jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti sopivaksi.

                                                                                  Kaikki organisointi näyttää jäävän pj:n lisäksi  kahden kerholaisen harteille.

6. Lisää varainhankintaa                -  ai niin     -    vain suorat lahjoitukset onnistuvat hyvin. Verottajan ohjeiden mukaisille arpajaisille,

                                                                                  myyjäisille, urheilukilpailuille, tanssi- ja huvitilaisuuksille tai tavarankeräyksille tai tilaisuuksien

                                                                                  yhteydessä toteutetulle tarjoilulle ei löydy vapaaehtoista toteuttajaa, vaikka niistä saataisiinkin

                                                                                  tuloa kerholle.

7. Lisää maksuja jäsenille            -  ai niin      -    tälläkin hetkellä kerholla on aktiivilentäjiä, jotka eivät lennä omalla rahalla, vaikka koneen

                                                                                  perusvuokra on kilpailukykyinen ja alennettavissa  ns. kalustomaksun kautta vielä enemmän.

                                                                                  Jäsenmaksun nosto voisi harventaa jäsenkuntaa eikä siihen ole uskallettu ryhtyä. Useimmat

                                                                                 aktiivisesti lentävät jäsenet ovat sivujäseniä myös muissa lähikerhoissa.

8. Vähennä maksuja jäseniltä      -  ai niin      -    Verottajan ohjeissa yleishyödylliselle yhdistykselle edellytetään, että yhdistys ei tuota toiminnallaan 

                                                                                 siihen  osallisille etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna

                                                                                 hyvityksenä. Tulot eivät sitä paitsi riitä tällä hetkelläkään tiedossa olevien menojen  katteeksi.

9. Pelaa riskisijoituksilla               -  ai niin     -     meillä ei ole pelimerkkejä riskisijoituksiin. Vain toiminnan ylläpitämiseksi sekä tulossa olevaan

                                                                                 lentokoneen moottorin peruskorjaukseen meillä on riittävästi rahaa säästössä. Jos rahat mene-

                                                                                 tettäisiin , toiminta loppuisi lyhyeen tai muuttuisi velkavetoiseksi. Kaksi johtokunnan jäsentä on

                                                                                 tosin ilmoittanut olevansa vapaaehtoisia kerhon rahojen sijoittamiseen osakkeisiin. Mitään

                                                                                 vastuuta sijoitusten onnistumisesta he eivät ole luvanneet ottaa - senhän voisi tehdä johtokunta

                                                                                 kokonaisuudessaan  yhdistyslain mukaisesti. Minulla itselläni on hieman sivistyneempi käsitys

                                                                                 riskienhallinnasta niin taloudessa kuin  lentotoiminnassa enkä näe merkittävää sijoitustoimintaa   

                                                                                 mahdolliseksi myöskään kerhon sääntöjen puitteissa.

Kun luen tätä itse juuri kirjoittamaani tekstiä, minua jotenkin alkaa enemmän ja enemmän houkuttelemaan ajatus  lentämisestä vain

omaksi huviksi ja omalla ajalla. Suunnittelemani Skandinavian kierros on siirtynyt jo yli vuodella kerhon kiireiden vuoksi. Aina kun olen

päässyt mökilleni vähän huilaamaan, minulle soitetaan joku ikävä uutinen kerhon asioista. Olen onneksi saanut jäseniltä negatiivista palautetta

olemattoman vähän. Jotkut jäsenet kantavat aitoa huolta kerhosta ja ovat esittäneet minulle hyviä parannusehdotuksia kerhon toimintaan.

Ehdotusten toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen vain vaatii paljon raakaa tutkimustyötä. Tarvitsisin ehdotuksia, joissa jäsen itse

haluaa tutkia ehdotuksensa toimivuuden ja sitten toteuttaa sen johtokunnan tuella.

Tässä vaiheessa aina herään: Haaveeni aktiivisista jäsenistä on unta vain ja pitäisi palata todellisuuteen.

Jospa vain jättäisin kerhotoiminnan ja siirtyisin puhtaaseen huvilentämiseen . Onkohan kyseessä ns. Burn Out - ilmiö? 

Tero                                                                                

Muutettu: 22. marraskuuta 2009