|
|
Edellinen kirjoitukseni " ilmailukerho 2020? " herätti jäsenet, kuten oli tarkoituskin. Ensin johtokunnan kokous yritti määrätä kirjoitukseni poistettavaksi kerhon sivuilta. Pyysin tietysti kerhon kotisivujen hoitajaa poistamaan linkin omaan blogiini. Mainittakoon, että kotisivujen hoitaja oli vilpittömästi asentanut tämän linkin monipuolistaakseen avointa tiedonvälitystä ja lisätäkseen vapaata kirjoittelua. Kerhon vuosikokouksessa 28.01.10 vanhat järjestöaktiivit silmiin katsomatta ja etukäteen kirjoitetuista papereista lukien " auttoivat " minut eroamaan kerhosta. Hyvin valmistellussa kokousjärjestyksessä muu ratkaisu tuskin olisi ollut mahdollinen. Nämä hieman yksinkertaisilta vaikuttavat " järjestöjyrät " eivät tainneet huomata tekevänsä minulle suuren palveluksen. Olin nimittäin koko henkilöni voimalla sitoutunut A.Ahlströmin kanssa käytäviin neuvotteluihin lentokentän pelastamiseksi. Nyt saan vapaasti päästää irti koko asiasta lukeakseni tapauksesta joskus uutisista tyyliin EVVK ( ei vois vähempää kiinnostaa ). Tietysti raskas taakka on vasta juuri nostettu hartioiltani eikä selkäni ole vielä palautunut entiseen pituuteensa. Mitä opin 17 vuoden aikana osallistuessani kerhon toimintaan ? Pakko sanoa, että enpä juuri mitään. Nimittäin - jos sinulla ei ole mitään positiivista sanottavaa asiasta, niin älä sano mitään. Sen sijaan voisin sanoa paljonkin positiivista yhdestä yhdistyksestä, Suomen Lentopelastusseura SLPS Ry:stä. Tällä yhdistyksellä on selkeä tavoite, hyvät säännöt ja taito keskittyä vain sääntöjen mukaiseen toimintaan. Lisäksi SLPS lisää pienkonelentämisen arvostusta Suomessa ja näyttää yleisölle, että lentämisestä on todellista hyötyä. Tätä yhdistystä kannatan lämpimästi.
Yleisellä tasolla aatteellisten yhdistysten toiminta ja kokoustekniikkaan keskittyminen tuntuvat olevan suomalaisten tapa tuntea itsensä tärkeiksi. Sellaisia välittömiä ja empaattisia ihmisiä, jotka todella saisivat jotain aikaiseksi, tuntuu olevan liian vähän Suomessa. Suuresti arvostamani toimittaja Johanna Korhonen sanoo kaiken täydellisesti kolumnissaan: Tästä kirjoituksesta en menisi pilkkuakaan muuttamaan.
Mitä teen seuraavaksi vapaana ilmailijana? Ensin huilataan oikeasti... Seuraavaksi kysellään, haluaisiko joku ilmailukerho jäsenekseen rehellisen, paljon kokeneen ja melko sivistyneen miehen. Johto- tai hallituspaikka ei missään tapauksessa tule kysymykseen. Sen jälkeen pyritään taas tekemään joku oikeaan lentämiseen liittyvä kirjoitus blogiin. Tero |
Muutettu: 31. tammikuuta 2010 |