Omat artikkelit sekä artikkeleita Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston ja Kuopion osaston julkaisusarjan (KOJ) kokoomateoksissa sekä muutamissa muissa julkaisuissa

Erkki Tuppurainen

Julkaisuja

1977

Suomalaisia urkusäveltäjiä Merikannosta nykyaikaan. Tauno Äikää. Juhlakirja. Helsinki 1977.

Suomen urkutaiteen kehitysvaiheista. Organum 2/77. 4–7.

1979

Kanttori-urkurien valmistus 1951–1978. Chorus et Psalmus. Juhlakirja Harald Andersénille 4.4.1979. Helsinki 1979. 246–253.

1980

Suomen urkutaiteen kehitysvaiheita – Utvecklingsskeden i finländsk orgelkonst. Pro Organo pleno. Juhlakirja Enzio Forsblomille 14.3.1980. Helsinki 1980. 10–42 (43–62).

1985

Enkelit heleillä äänillänsä. J. S. Bachin joulunajan musiikista. Talvikynttilät 1985.

1988

"Pianon muka-soinnille ja moniäänisiksi". Kansansävelmien taiteellisen käsittelyn ongelmista. Valituita suomalaisia kansan-lauluja. Karl Collanin ja hänen työtoveriensa panos suomalaisten kansanlaulujen kokoamisessa ja sovittamisessa 1800-luvulla.  Toim. Osmo Hänninen. Kuopio 1988.

1991

Helsingin urkukonsertit vuoteen 1950 saakka. Soittajien ja ohjelmien tarkastelua. Organum 3/1991. 14–19.

Några dokument om biskopar Gezelius' utlåtanden om orgel och orgelspel i Finland kring 1700. Koralseminaristernas hyllningspärm till professor emeritus Folke Bohlin. Lund 1996-10-09. Stencil.

1993

Oskar Merikanto als Bahnbrecher des konzertanten Orgelspiels in Finnland. Kirchenmusik in Finnland. Helsinki 1993. 123–136.

Die Kirchenmusikerausbildung in Finnland seit 1951. Kirchenmusik in Finnland. Helsinki 1993. 137–152.

Urkujen sointi-ihanteen ja J. S. Bachin teosten soittotavan suhteesta 1900-luvulla. Lectio praecursoria 8.12.1993. Organum 1/1994. 6–12.

1994

Oskar Merikanto Suomen esittävän urkutaiteen tienraivaajana. Näkökulmia Suomen kirkkomusiikkiin. Helsinki 1994. 114–135.

Kanttoreiden koulutus Suomessa vuodesta 1951 alkaen. Näkökulmia Suomen kirkkomusiikkiin. Helsinki 1994. 149–156.

Das Samische (Lappische) Kirchengesangbuch Finnlands 1993. I. A. H. Bulletin 22. Groningen 1994. 163–166.

Suomalaisten urkurien Bach-soitto ja sen esikuvat 1920–1950. Musiikin tohtorin tutkintoon liittyvä tutkielma. Sibelius-Akatemia. Kuopio 1994. (206+20 s.)

Suomen kirkkomusiikin historiaa. Tabulatura 1994. Sibelius-Akatemia: Vammala 1994. 87–98.

Musica Sacra. Ulkomaisia kirkkomusiikkilehtiä (katsaus). Kirkkomusiikki ?/1994?

1996

Tabulatura 1995.  Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 10.  Kuopio 1996

   - toimitustyö, mm. kooste muutamista Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelman tutkielmista.

   - kommentoitu suomennos: Harald Göransson: Ruotsin vuoden 1697 koraalivirsikirja. 1–43.

   - suomennos: Harald Herresthal: Virsi ja virsikirja musiikinhistorian kuvastimena. 44–61.

Urkuja, rakentajia ja soittajia Suomessa ennen 1840-lukua. Kuopio 1996.  Toim. Helena Riekki ja Erkki Tuppurainen.

   - toimitustyön pääosa

   - "Music urkuin päällä". Suomen urkumusiikista ennen 1840-lukua. 9–40.

Turun tuomiokirkon tabulatuurikirja. Musiikki 1/1996.  88–128.

Urkurakentamo E. F. Walcker ja Suomi. Ikkunoita Suomen urkuhistoriaan. Toim. Pentti Pelto. Vammala 1996. 60–68. (Myös Kirkkomusiikki 1/1996. 4–8 ja esitelmämoniste.)

Muutamia lisiä Suomen 1600-luvun urkuja koskeviin tietoihin. Ikkunoita Suomen urkuhistoriaan. Toim. Pentti Pelto. Vammala 1996. 36–37.

1997

Suomen urkukartta. Kuopio 1997.  Toim. Helena Riekki ja Erkki Tuppurainen. (Historiallinen osuus sekä osa toimitustyöstä.)

Iisalmen nuottikäsikirjoitus Suomen 1600-luvun jumalanpalvelusmusiikin esimerkkinä. Teologinen Aikakauskirja 1/1997. 26–38.

Suomen 1500- ja 1600-lukujen messusävelmät. Hymnos. Hymnologian ja liturgiikan vuosikirja 1997. Helsinki. 38–51.

The education of church musicians in Finland. Cantate Cantica socii. Liturgy and Music in Finland. (1., virheellisesti toteutettu painos, tarkastamaton käännös). Helsinki 1997. 165–172. Korjattu ja täydennetty versio: Cantate Cantica socii. Liturgy and Music in Finland. 2th revised edition with additions. Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 21. Kuopio 1999. 81–86.

Finnische Affenmusik. Cantate Cantica socii. Liturgy and Music in Finland. (1., virheellisesti toteutettu painos), Helsinki 1997. 57–68. Myös Cantate Cantica socii. Liturgy and Music in Finland. 2th revised edition with additions. Kuopio 1999. 58–66.

Finnische "Affenmusik". Liturgische Handschriften aus dem 16. und 17. Jahrhundert. Jahrbuch für Liturgik und Hymnologie 1996/1997. Göttingen 1997. 222–230.

Tabulatura 1997. Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 14. Kuopio 1998. (Toimitustyö.)

Vuoden 1702 koraalivirsikirjan sävelmien valinta, suhde tekstiin ja notaatio. Tabulatura 1997. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 14. Kuopio 1998. 27–40.

1998

Lohtajan kirkonarkiston kaksi 1500-luvun kansankielistä liturgista laulua. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998. 27–30.

Bach-játék a XX. század elsö felében (Pál Enyedin unkarinnos käsikirjoituksesta Bemerkungen über das Bach-Spiel einiger europäischen Organisten in der ersten Hälfte des 20. Jahrhunderts.) Magyar Egyházzene V (1997/1998). 231–248.

Suomen vanhimmat säilyneet urut lähikuvassa. [Arvostelu Juhani Martikaisen väitöskirjasta "Orglar i Finland från tiden 1600–1800 – deras byggare, historia, konstruktion och stil]. Kirkkomusiikki 3/1998. 14–15.

Maskun Hemminki ja urut. Soikaa urut, laulakaa klaveerit. Juhlakirja Pentti Pellon 60-vuotispäivänä 26.8.1998. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 16. Kuopio 1998. 45–48.

Virsin, lauluin, psalttarein. Juhlakirja Reijo Pajamon 60-vuotispäivänä  27.9.1998. Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 17. Kuopio 1998. Toimitustyö sekä

   – Suomalaisten virsikirjojen sävelmät 1500–1700-lukujen käsikirjoituksissa. 83–126.

   – suomennos: Gudrun Viergutz: Daniel Friderici ja Piae Cantiones -kokoelman vuoden 1625 painos. 71–82.

1999

Lauloiko Jeesus synagogassa? Capitol. Kuopion hiippakunnan tiedotuslehti. Kesäkuu 1999. 3 sivua.

Tukholman suomalaisen kirkon arkiston musiikkikäsikirjoitukset. Hymnos. Hymnologian ja liturgiikan vuosikirja 1999.  Kuopio 1999. 25–30.

Cantate Cantica socii. Liturgy and Music in Finland. 2th revised edition with additions. Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 21. Kuopio 1999. (Toimitustyö sekä kaksi 1. painoksesta muutettua artikkelia.)

Tuomiokirkon musiikkiperinteestä. (Ruotsinnos ainakin monisteena). Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000. Turku 2000. 328–331. (Ecclesia Aboensis; Nationalhelgedomen).

2000

Messun järjestys ja musiikki Suomessa 1549–1809. Krohn-symposium 1999. Kirkkomusiikin ja Kuopion osastojen yhteinen vuosikirja. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 22. Sibelius-Akatemia. Helsinki 2000. 117–128.

Die Orgeltabulatur des Doms zu Turku (Åbo). Musica Baltica. Danzig und die Musikkultur Europas. Prace Specjalne 57. Gdansk 2000. 209–220.

Kanttoreiden koulutus Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Suomen kirkkomuusikot – Finlands kyrkomusiker 2000. Lahti 2000. 23–30.

Kolme artikkelia (50–51, 74–75, 93) teoksessa Kristinuskon historia 3 (Weilin & Göös). Porvoo 2000.

Kolme elämäkertaa (Enzio Forsblom, Elis Mårtenson, Tauno Äikää). Kansallisbiografia. 2000.

2001

Tabulatura 2000. Kirkkomusiikin osaston ja Kuopion osaston yhteinen vuosikirja. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 23. Sibelius-Akatemia. Kuopio 2001. Osa toimitustyöstä (yhdessä Jenni Urposen kanssa) sekä artikkelit:

          Vuoden 1702 koraalivirsikirja ja hengelliset kansansävelmät. S. 10–21.

          Siionin virret ja niiden sävelmät. S. 80–87.

          Kuopion kirkkomuusikkokoulutuksen vaiheita. S. 139–148. (Yhdessä Elina Laakson kanssa, jatkettu

          50-vuotishistoriikiksi, ei julkaistu)

Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja. Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö. Näköispainos ja kriittinen editio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vammala 2001.

2002

Lutherpsalmer i finska psalmböcker. Hymnologiske Meddelelser 2/2002. 105–112.

Virsien "kymmenen kärjessä" Pohjoismaissa (Dejlig er jorden -artikkelikokoelman arvostelu). Kirkkomusiikki 6/2002. 10–13. Sama teksti: Karl-Johan Hansson & Folke Bohlin & Jørgen Straarup (red.): Dejlig er jorden. Psalmens roll i nutida nordiskt kultur- och samhällsliv. (Kirjallisuutta). Teologinen Aikakauskirja 2/2003. 174–176.

Orgel och figuralmusik i Hemming av Maskus finska psalmbok 1605. Hymnologiske Meddelelser 3/2002. 253–256.

Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja (1702). Die gedruckte Sammlung der Melodien für das finnische Gesangbuch. I.A.H. Bulletin 28. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie. Rijksuniversiteit Groningen. Instituut voor Liturgiewetenschap. 2002. 276–279.

2003

Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja. Ain’ veisatkaam’ Herrall’. Vanha virsikirja 300 vuotta. Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirja 2002 (toim. Reijo Pajamo). Helsinki 2003. 29–44.

Lutherin virret suomalaisissa virsikirjoissa. Ain’ veisatkaam’ Herrall’. Vanha virsikirja 300 vuotta. Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirja 2002  (toim. Reijo Pajamo). Helsinki 2003. 123–132.

Da pacem Domine – "rauhanvirsi" 1500-luvun käsikirjoituksissa ja virsikirjoissa. Ain’ veisatkaam’ Herrall’. Vanha virsikirja 300 vuotta. Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirja 2002 (toim. Reijo Pajamo). Helsinki 2003. 133–138.

Pågående hymnologisk forskning i Finland (2002). Hymnologiske Meddelelser 1/2003. 9–12.

Kirkkomusiikin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. 2003. 37–59. Pääosa toimitustyöstä (muut toimittajat: Lasse Erkkilä & Ulla Tuovinen) sekä artikkeli

          Kirkkomusiikin historia ja nykypäivä. S. 37–59.

Hymnit ja niiden sävelmät Suomen luterilaisissa virsikirjoissa 1583–1986. Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60 vuotta. Toim. Jarmo Hakkarainen, Pekka Metso ja Ville Kiiveri. Joensuun yliopisto 2003. 323–338.

Tietoja urkujensoitosta Ruotsin vallan ajan Suomessa. Urut ajassa. Juhlakirja Kari Jussilalle 1.11.2003. Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikin osaston julkaisuja 28. Vammala 2003. 21–34.

Summary: Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja. I.A.H. Bulletin. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie, Nr. 30/31. 2002/2003. Graz 2003. 155–165.

2004

Lutherin virret Suomessa. Kirkkomusiikki 8/2004. 9.

Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki (yhdessä Reijo Pajamon kanssa). WSOY 2004.

Suomen vanhat virsisävelmät, internet-sivusto. Virtuaalikatedraali. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto. http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/.

2005

Hemminki Maskulaisen virsikirjaan liittyneet sävelmät. Soukat sanat, maistaa suu. Hemminki Maskulaisen virsikirja 400 vuotta. Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirja 2005. Helsinki 2005. 53–67.

Die Melodien der Kirchenlieder Martin Luthers im nördlichen Ostseegebiet. I. A. H. Bulletin. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie. Nr. 33. 2005. 273–290.

2006

Andersénin ja Forsblomin uudistusten taustat. Anna Maria Böckerman-Peitsalo: Objektivitet och liturgisk förankring. Åbo 2005. [arvostelu]. Kirkkomusiikki 3/2006. 22–23.

Rudolf Lagi, kirkkomusiikin pioneeri Kuopiosta. Valtakunnalliset kirkkomusiikkijuhlat. Kuopio 9.–11.6.2006. Juhlaopas. Kuopio 2006. 35–43.

Kuopiolaisen kirkkomusiikin vaiheita. [Yhdessä Helena Riekin ja Oiva Voutilaisen kanssa.] Valtakunnalliset kirkkomusiikkijuhlat. Kuopio 9.–11.6.2006. Juhlaopas. Kuopio 2006. 45–52.

Kirkkomusiikin historia.  Internet-sivusto. MuHi – Musiikin historian verkko-opetusaineisto. Sibelius-Akatemia. Innovaatiokeskus. http://muhi.siba.fi/muhi/. Julkaistu 2006–2007.

Joka-aikainen messuagenda / Pääsiäisajan messuagenda. Internet-sivusto. Agricola 2007 – materiaalia seurakuntien käyttöön. [Mikael Agricolan Messun tekstejä sovitettuina kahteen 1500–1600-lukujen messusävelmäsarjaan.] http://www.evl.fi/agricola2007.nsf. Julkaistu 2007.

2007

Mikael Agricolan virret. Agricola ja rukous – virikkeitä kinkereihin ja seurakuntatilaisuuksiin. Kirkkohallitus, 2007. 46–52. (Ensimmäinen versio: Mikaelin matkassa. Agricola 2007 -juhlavuosi Mikkelin hiippakunnassa. 7–8.)

Kanttorien virat ja koulutus 2000-luvun alussa. Leivästä, Sanasta ja Musiikista. Suomen kanttori-urkuriliitto 100 vuotta.  Helsinki: Kirjapaja. 2007. 212–218.

Martin Lutherin virsisävelmät pohjoisen Itämeren ympärillä. Tabulatura 2006. Toim. Ilkka Taitto. Sibelius-Akatemia, kirkkomusiikin ja Kuopion osastojen yhteinen julkaisu. Padasjoki 2007. 104–127.

Cunctipotens-messusävelmäsarjan suomalaiset muodot urkumessun aineksina.  Tabulatura 2006. Toim. Ilkka Taitto. Sibelius-Akatemia, kirkkomusiikin ja Kuopion osastojen yhteinen julkaisu. Padasjoki 2007. 128–137.

Rudolf Lagi, urkuri ja virsisävelmien asiantuntija. Kansallisbiografia. 2007.

Da pacem Domine – nordiska avledningar av två medeltidssånger. Hymnologi 4/2007. 155–162.

Das deutsche Kirchenlied (DKL) – Kritische Gesamtausgabe der Melodien. Kritisk helhetsutgåva till tidiga tyska koralmelodier. Hymnologi 4/2007. 163–166.

Useita virsiesittelyjä ev. lut. kirkkohallituksen julkaisemassa Verkkovirsikirjassa.

2008

Martin Luthers psalmer i de nordiska folkens liv. Red. Sven-Åke Selander & Karl-Johan Hansson. Yhteispohjoismainen projektiraportti. Nordhymn. Malmö: Arcus.

    - Luther-psalmer i samiska psalmböcker (yhdessä David Scott Hamnesin ja Tapio Leinosen kanssa). 428–432.

- Melodierna till Luthers psalmer i nordiska psalmböcker (seuraavan osion tiivistelmä). 433–440.

    - Melodierne til Luthers salmer i Norden (yhdessä: Ole Brinth, Peter Balslev-Clausen, Sigvald Tveit, David Scott

Hamnes, Gudrun Laufey Gudmundsdóttir, Marianne Clausen, Folke Bohlin). 451–536.

- Luther-melodiernas tidigaste framträdanden i Norden på 1500–1600-talen. 538–564.

    - Förändringar i koralen Ein feste Burg i Finland. 574–582.

    - Luthers salmer som faste gudstjenesteled og i anden liturgisk bestemt brug (Ove Paulsen ym., pieni osuus).

601–684.

Lutherin virret Suomessa. Internet-aineistoa virsi-iltoihin. Luterilaisen kulttuurin säätiö/kirkkohallitus. http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/virsiaineistoa/martinpaiva_aineistoa.htm

Mikael Agricola ja liturginen lauluperinne. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2008. 46–71.

Mikael Agricola und das Kirchenlied. I. A. H. Bulletin. Nr. 35/36. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie.  2007/2008. 435–438.

Tauno Äikää (1917–2008). Kirkkomusiikki ?.

2009

Die Melodien der Hymnenübersetzungen Martin Luthers in den nordischen Ländern bis den Anfang des 18. Jahrhunderts. Bene cantate ei. Festschrift 50 Jahre IAH. I. A. H. Bulletin. Nr. 37. Publikation der Internationalen Arbeitsgemeinschaft für Hymnologie. Graz–Opole 2009. 361–376.

Singt dem Herrn nah und fern. Freylinghausens sångbok 300 år. Recension till”Singt dem Herrn nah und fern”. 300 Jahre Freylinghausensches Gesangbuch (Max Niemeyer Verlag, Tübingen 2008).  Hymnologi 4/2009. 166–169.

2010

Pohjalaiset hengelliset kansansävelmät ja virsikirja. Warpusen Weisu. Pohjanmaan musiikin historiaa 1600–1900. Toim. Vesa Kurkela, Heikki Laitinen, Saijaleena Rantanen. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston julkaisuja 18. Tampere 2010. 181–202.

Suomenkielisiä kirkkolauluja 1500–1600-luvuilta.Toim. Erkki Tuppurainen ja Jorma Hannikainen. Sibelius-Akatemia, Kirkkomusiikin osaston ja Kuopion osaston julkaisuja 33. Kuopio 2010.

Paul Gerhardt-Lieder in finnischen Gesangbüchern (taulukko). Täydennysliuska julkaisuun I. A. H. Bulletin. Nr. 35/36. Liite julkaisussa Cantica Domini in terra aliena. Konferenzbericht Opole 2009. Graz–Opole 2010.

2011

Oskar Merikannon näkemykset liturgisesta musiikista ja kanttorien koulutuksesta. Merikanto-symposium. Toim. Jan Lehtola. Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto 2011. 128–142.

Koralhandskrifter från 1700-talets Finland. Melos och logos. Festskrift till Folke Bohlin. Red. Mattias Lundberg & Sven-Åke Selander. Skellefteå: Artos & Norma bokförlag 2011. 363–376.

2012

Codex Westh. Westhin koodeksin kirkkolaulut (toim. Erkki Tuppurainen, toimituskunta: Kaisa Häkkinen, Erkki Tuppurainen, Jorma Hannikainen, Jyrki Knuutila). Docmus-tohtorikoulun julkaisuja 2. Sibelius-Akatemia: Kuopio 2012.

Westhin koodeksi reformaatioajan kirkkomusiikin dokumenttina. Tutkimuksia Westhin koodeksista (toim. Kaisa Häkkinen). Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen julkaisuja 2. Turku 2012. 29–42.

Piæ cantiones (1582/1625) in Finnish and Swedish hymnals. The Future of the Hymnbook  / Die Zukunft des Gesangbuches. 26th Biennial IAH Conference / 26. IAH-Studientagung, Timișoara/Temeswar (Romania) July 24^th–29^th, 2011. IAH-Bulletin 40/2012, Graz–Opole. 443–443.

2013

Iloitse sinä häähuone – O domus nuptiarum. Olavin ja Mikaelin jalanjäljissä. Hymnos 2013 (toim. Tapani Innanen, Teija Pitkänen ja Timo Åvist). 55–64.

2014

Kaisa Häkkinen & Erkki Tuppurainen: Kangasalan missalen suomenkielinen messu. Sananjalka 56. 7–26.

2015

Recension: Folke Bohlin: Upptakter i den svenska vokalmusikens historia. Svensk tidskrift för musikforskning 2015. 78–80.

2016

Jorma Hannikainen & Erkki Tuppurainen. Vernacular Gregorian chant and Lutheran hymn singing in Reformation-Era Finland. Re-forming Texts, Music, and Church Art in the Early Modern North. Edited by Tuomas M.S. Lehtonen and Linda Kaljundi. Amsterdam University Press B.V., Amsterdam 2016. 157-177.

2019

Latin Liturgical Chant in Finnish and Swedish around 1600. Celebrating Lutheran Music: Scholarly Perspectives at the Quincentenary. Edited by Maria Schildt, Mattias Lundberg & Jonas Lundblad, Acta Universitatis Upsaliensis, Studia Musicologia Upsaliensia, Nova Series 29, Uppsala 2019. 67–80.

2020

Erkki Tuppurainen: 60 vuotta kirkkomusiikkikoulutusta Kuopiossa. Sibelius-Akatemian julkaisuja 19, Helsinki: Sibelius-Akatemia 2020.

Mu96 = Musiikki 1/1996

Hy97 = Hymnos. Hymnologian ja liturgiikan vuosikirja 1997 (toim. Hannu Vapaavuori), Helsinki 1997

Hy99 = Hymnos 1999 (toim. Erkki Tuppurainen), Kuopio 1999

Hy01 = Anglikaaninen ja luterilainen jumalanpalvelus, Hymnos 2001 (toim. Jaakko Rusama), Helsinki 2003

Hy02 = Ain' veisatkaam' Herrall'. Vanha virsikirja 300 vuotta. Hymnos 2002 (toim. Reijo Pajamo), Helsinki 2003

Hy05 = Soukat sanat maistaa suu – Hemminki Maskulaisen virsikirja 400 vuotta. Hymnos 2005 (toim. Reijo Pajamo). Helsinki 2005

Hy07 = Kaikk', kuin maa päälläns' kantaa, Hymnos 2007 (toim. Pekka Kivekäs), Helsinki 2007

Hy09 = Kylmäin maiden ääriin ja leutoon Indiaan, Hymnos 2009 (toim. Reijo Pajamo), Helsinki 2009

Hy11 = Virsi suomalaisessa kulttuurissa, Hymnos 2011 (toim. Jaakko Rusama), Helsinki 2011

SKm = Suomen kirkkomuusikot – Finlands kyrkomusiker 2000, Lahti 2000

FaLu = Facultas ludendi. Erkki Tuppuraisen juhlakirja. Sibelius-Akatemia, Kuopion osasto 2010

KOJ = Kirkkomusiikin osaston julkaisuja, Sibelius-Akatemia

AUMO = Ars et Usus Musicae Organicae, Juhlakirja Olli Porthanille, Essays in Honour to Olli Porthan 11.12.2017, Helsinki: Sibelius-Akatemia 2017

LOM = Liturgical Organ Music in the Long Nineteenth Century. Preconditions, Repertoires and Border Crossings. Edited by Peter Peitsalo, Sverker Jullander and Markus Kuikka. DocMus Research Publications, vol. 10. Helsinki: Sibelius-Academy 2017

Kirkkomusiikin teologia ja estetiikka, liturgiikka

• Gustav Björkstrand, Church and Society in Finland, KOJ 21, 9–12
• Gustav Djupsjöbacka, Pyhyyden asialla puustellissa? – kirkkomusiikkoulutuksen kulttuurinen merkitys, FaLu, 33–42
• Juhani Haapasalo, Sisältölähtöisyyden ongelmasta kirkon musiikissa, KOJ 17, 229–234
• Karl-Johan Hansson, Music and Church, KOJ 21, 34–42
• Eila Helander, Lähetystyö ja uskonnollisen kulttuurin kytkennät, KOJ 17, 221–228
• Sini Hulmi, Jumalanpalvelus nelisäikeisenä kohtaamisena; Hy07, 36–51

· Heikki Kotila, Vanhakirkollinen liturgia ja liturginen liike, Hy01, 10–25

· – Uusi jumalanpalvelus ja liturgiikan tutkimus, Hy07, 23–35

• Pekka Kuokkala, Joonas Kokkosen sävellystuotannon liittymäkohtia kirkkomusiikkiin, KOJ 22, 175–184

· Pentti Laasonen, Paul Gerhardt Brandenburgin kirkkopolitiikan puristuksessa, Hy07, 63–65

· Yngvill Martola, Luterilainen liturginen traditio, Hy01, 26–33

· Reijo Mattila, Soivan sanan virka, FaLu, 17–32

· Rupert Moreton, Anglikaaninen liturginen traditio, Hy01, 56–62

· Jaakko Rusama, Anglikaaninen kirkkoyhteisö ja Englannin kirkko, Hy01, 5–9

· – Englannin kirkon uudet käsikirjat, Hy01, 63–73

• Yrjö Sariola, From Word to Music, KOJ 21, 24–33
• – Kirkkomusiikki ja musiikin teologia, Kirkkomusiikin käsikirja, Kirjapaja 2003, 13–16
• Paavo Soinne, Kirkkomusiikki säveltaiteen osa-alueena, KOJ 6, 7–17
• – Die Kirchenmusik als Teilbereich der Tonkunst. Von ihrem Gesamtkontext und dessen Bedeutung, KOJ 21, 13–23
• Sigvald Tveit, Kirkemusikk og identitet – Ulike holdninger til bruk av nasjonelt tonespråk I kirken. Theologia practica et musica sacra,
• Festskrift till Karl-Johan Hansson, Åbo Akademi 2003, 346–357
• Pekka Vapaavuori, Uskonto ja musiikki, FaLu, 2010, 349–358.
• Kai Vahtola, Käsikirjauudistuksen asema jumalanpalveluselämän kehittämisprosessissa, Hy01, 34–46
• – Jumalan kolmiyhteisyyden liturginen ilmaisu messussa, Hy01, 47–55
• – Kirkkohallitus kulttuuritoimijana, FaLu, 339–348
• Erik Vikström, Porvoon prosessi liturgisena kokemuksena, Hy01, 74–76

Jumalanpalveluksen musiikki

• Anna Maria Böckerman, Emil Sivori 1918: ny mässmusik, FaLu, 209–240
• – Oskar Merikantos mässmelodier från år 1916, Merikanto-symposium, 2011, 143–151
• Juhani Haapasalo, Psalmimusiikin uusi tuleminen. Näkökohtia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusuudistuksesta ja sen eräästä juonteesta, Mu96, 186–193
• – Luterilainen jumalanpalvelusmusiikki ja gregoriaaninen laulu, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998, 24–26
• – Urut uudessa messussa, KOJ 28, 131–140
• Harri Heino, Special Masses and the Popularity In Finland, KOJ 21, 138–148
• Juhani Holma, Luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin juurilla, Wittenbergin kaupunginkirkon musiikki Lutherin aikana, FaLu, 43–78
• Timo Kiiskinen, Musiikin merkitys messussa – täytettä vai täyttä tavaraa?
• Jyrki Knuutila, Tukholman suomalaisen seurakunnan "messukirja" ja jumalanpalveluselämän muuttaminen evankeliseksi 1500-luvulla, FaLu, 79–114
• Jyrki Linjama, Säveltäjä kirkossa – kolme tekstiä säveltämisen ja liturgian suhteesta, KOJ 28, 121–130
• Kurt Lueders, Revisiting Parisian Organ Culture from the Long Nineteenth Century Models for Renewal in a Challenging Context for Religion? LOM, 19–42
• Johanna Räsänen, The Renewal of Worship in the Evangelical Lutheran Church of Finland – Feedback from Parishioners and Staff Members of the Parishes, KOJ 21, 106–116
• Pekka Simojoki, A Service for the Common Man – Views of a Contemporary Christian Musician, KOJ 21, 149–158
• Erkki Tuppurainen, Messun järjestys ja musiikki Suomessa 1546–1809, KOJ 22, 117–128
• – Oskar Merikannon nmäkemykset liturgisesta musiikista ja kanttorien koulutuksesta, Merikanto-symposium, 2011, 128–142
• Kai Vahtola, The Reform of Service Book as a Development Process in Worship Life in the Evangelical Lutheran Church of Finland, KOJ 21, 97–105
• Hannu Vapaavuori, Katsaus Suomen luterilaisen kirkon messusävelmistön vaiheisiin, KOJ 6, 23–32
• – Die Geschichte der Lieder zur Messe der finnischen evangelisch-lutherischen Kirche im Überblick, KOJ 21, 50–57
• Osmo Vatanen, Missa cantata. Messun rakenne musiikillisen toteutuksen näkökulmasta, Mu96, 194–212
• – Ajatuksia liturgisesta musiikista, KOJ 6, 33–36
• – Soli Deo honor et gloria – piirteitä laulusta ja soitosta Martti Lutherin ajattelussa, KOJ 12, 7–18

Kanttorin virka

• Sixten Enlund, Aspekter på kyrkomusiksamarbetet i Norden / Näkökulmia Pohjoismaiden kirkkomuusikkojen yhteistyöhön, SKm, 45–64
• Lasse Erkkilä, Kanttorin virka, Kirkkomusiikin käsikirja, Kirjapaja 2003, 71–100
• Samuli Korkalainen, The Training of Churchwardens and Organists in Nineteenth Century Finland and Ingria. LOM 89-108
• Reijo Pajamo, Lukkarin viran ja koulutuksen kehityksestä / Om klockarämbetets och skolningens utveckling, SKm, 11–22
• Lea Ryynänen, Naisten koulutus- ja työskentelymahdollisuudet kirkkomusiikissa ennen vuotta 1963 / Kvinnans möjligheter till utbildning och arbete inom kyrkomusiken före år 1963, SKm, 31–44
• Erkki Tuppurainen, The Education of Church Musicians in Finland, KOJ 21, 81–86
• – Kanttoreiden koulutus Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla / Kantorernas utbildning i Finland under 1900-talets senare del, SKm, 23–30
• – 60 vuotta kirkkomusiikkikoulutusta Kuopiossa. DocMus Research Publications, Helsinki: Sibelius-Academy 2017
• Erkki Tuppurainen ja Elina Laakso, Kuopion kirkkomuusikkokoulutuksen vaiheita, KOJ 23, 139–148
• Erkki Tuppurainen (toim.), Kanttorin viran ja koulutuksen kehitys 1980–1995. Taustaa ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden aiheeseen liittyviä tutkielmia, KOJ 10, 112–144

Yleinen kirkkomusiikin historia

• Paavo Soinne, Johann Sebastian Bachin kantaatit, KOJ 9, 11–28
• – Carl Philipp Emanuel Bachin kaksi litaniaa, Mu96, 3–36
• – Johann Adam Hillerin ajatuksia urkurin tehtävistä jumalanpalveluksessa, KOJ 16, 103–114
• Erkki Tuppurainen, Kirkkomusiikin historia ja nykypäivä, Kirkkomusiikin käsikirja, Kirjapaja 2003, 37–60

Suomen kirkkomusiikin historia

• Marianne Anttinen, Löytöjä Faltin-arkistosta, KOJ 22, 155–162
• Fabian Dahlström, Piae Cantiones -perinne, Hy05, 69–78
• Päivi-Liisa Hannikainen, Salomon Hannelius – teologi kirkkomusiikin saralla, KOJ 9, 63–76
• – Pommerista Pohjanmaalle – saksalaiset sotilassoittajat ja urkurit Suomessa 1700-luvun jälkipuoliskolla, KOJ 10, 62–78
• – Papit musiikin edistäjinä Pohjanmaalla 1700-luvulla, Hy97, 52–70
• Kai Maasalo, Armas Maasalon hengellinen vokaalimusiikki, KOJ 14, 103–110
• Reijo Pajamo, Kirkollisen kuorotoiminnan vaiheista, KOJ 6, 136–148
• – Ilmari Krohn psalmien säveltäjänä, KOJ 14, 98–102
• – Glimpses from the History of Church Choirs in Finland, KOJ 21, 87–96
• – Kun Klemetin aika vaihtui Andersénin aikaan, FaLu, 241–258
• Erkki Tuppurainen, Suomen kirkkomusiikin historiaa, KOJ 9, 87–98
• Jenni Urponen, "Paßio meidän Herran Jesuxen Christuxen", Hy99, 31–46
• Gudrun Viergutz, Daniel Friderici ja Piae Cantiones -kokoelman vuoden 1625 painos, KOJ 17, 71–82
• Kari Vuola, Urkuimprovisoinnin opetus Suomessa, KOJ 10, 106–108

Henkilöt

• Merike Aarma, Virolaisen hengellisen säveltäjän Johan Tamverkin opiskelu ja toiminta ennen vuotta 1940, KOJ 29, 7–24
• Marianne Ahmaoja, Richard Faltin – järjestäytyneen musiikkielämän pioneeri Suomessa, KOJ 29, 25–60
• Gustav Björkstrand, Karl-Johan Hansson som hymnolog, Theologia practica et musica sacra. Festskrift till Karl-Johan Hansson, Åbo Akademi 2003.
• Anna Maria Böckerman, Till 100-årsminnet av Gustav Pettersson, KOJ 10, 91–96
• Päivi-Liisa Hannikainen, Carl Petter Lenning, KOJ 14, 73–90
• – Pentti Pelto lähikuvassa, KOJ 16, 7–28
• Tommi Harju, Bibliotheca Waltheriana – Johann Gottfried Waltherin kirjaston rekonstruktio, FaLu 167–188
• Matti Huttunen, Ilmari Krohn musiikkitieteilijänä, KOJ 22, 13–24
• Mikko Juntunen, Paavo Raussin syntymästä 100 vuotta, Organum 4/2001, 5–20
• Pekka Kuokkala, Laulusäveltäjä Fredrik August Ehrström ja hänen yhteytensä Johan Ludvig Runebergiin, KOJ 17, 151–158
• Ilmari Kurki-Suonio, Ilmari Krohn – isoisä, KOJ 22, 75–80
• Elina Laakso, Erkki Tuppurainen – kirkkomusiikkitradition välittäjä ja uudistaja, FaLu, 11–16
• Martti Laitinen, A Biographical and Comparative Perspective on Ilmari Krohn's Advent and Christmas Hymns for Voice and harmonium, LOM, 153–180
• Jan Lehtola, Oskar Merikanto as a Developer of Liturgical Organ Music. LOM, 279–301
• Olli Porthan, Urkutaidetta murroksissa – Kari Jussila 60 vuotta, KOJ 28, 9–16
• Erkki Tuppurainen, Reijo Pajamon kirjallinen toiminta, KOJ 17, 9–16
• Pauliina Uhinki, Viljo Mikkola, kirkkomuusikko ja säveltäjä, KOJ 14, 91–97
• Matti Vainio, Ilmari Krohn ja Unkari, KOJ 22, 25–40

Bysanttilainen, gregoriaaninen ja anglikaaninen laulu

• Jorma Hannikainen, Michael Bartholdi Gunnæruksen introituskokoelma vuodelta 1605, KOJ 14, 7–26
• – M. B. Gunnaeruksen suomenkieliset introitussovitukset vuodelta 1605, KOJ 22, 129–146
• – Michael Bartholdi Gunnæruksen introituskokoelma Officia Missæ vuodelta 1605, Hy05, 79–93
• – Suomenkielinen psalmilaulu, Hy09, 127–148
• – Victimae paschali laudes -sekvenssi ja sen kansankieliset versiot Iisalmen käsikirjoituksessa, FaLu, 135–166
• Kaisa Häkkinen, Suomen kieli Michael Bartholdi Gunnæruksen introituskokoelmassa, FaLu, 115–134
• Jarmo Kainulainen, Johdatus anglikaaniseen psalmilauluun, Hy01, 88–96
• Benedikt Leßmann, All These Rhythms Are in Nature': 'Free' Rhythm in Plainchant Accompaniment in France Around 1900, LOM 133–152
• Hilkka Seppälä, Psalmodia ortodoksisessa kirkkolauluperinteessä, KOJ 17, 25–32
• – The System of the Eight Ekhoi and Orthodox Church Music in Finland, KOJ 21, 159–166
• – Bysanttilähtöisen ortodoksisen kirkkomusiikin tutkimuksesta, KOJ 22, 105–116
• Ilkka Taitto, Myöhäiskeskiaikainen hymnarium-käsikirjoitus Kalannin Pyhän Olavin kirkosta, Opusculum 1/1992
• – Kirkkolaulun vanhimmat lähteet Suomessa, KOJ 6, 18–22
• – Keskeiset osat Pyhän Laurentiuksen rukoushetkissä, Musiikki 4/1994, 363–411
• – Treasures of the Helsinki University Library. The Late-Medieval Hymnary Manuscript from St. Olaf's Church at Kalanti, KOJ 21,
• 43–49
• – Nivelles'n Pyhä Gertrud Naantalissa. Palanen riimiofficiumia 1400-luvun puolivälistä, Hy99, 7–14
• – Turun hiippakunnan sekvenssisävelmät 1330–1530, Kirkko kulttuurin kantajana, Kirkkohallitus, Vammala 2000, 35–55
• Erkki Tuppurainen, Iisalmen nuottikäsikirjoitus Suomen 1600-luvun jumalanpalvelusmusiikin esimerkkinä, Teologinen Aikakauskirja 1/1997, 26–38
• – Suomen 1500- ja 1600-lukujen messusävelmät, Hy97, 38–51
• – Finnische "Affenmusik", KOJ 21, 58–66
• – Lohtajan kirkonarkiston kaksi 1500-luvun kansankielistä liturgista laulua, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta, Kokkola 1998, 27–30
• – Tukholman suomalaisen kirkon musiikkikäsikirjoitukset, Hy99, 25–30
• – Cunctipotens-messusävelmäsarjan suomalaiset muodot urkumessun aineksina. KOJ 29, 128–137
• Hilkka-Liisa Vuori, Cantus sororum – suurten responsorioiden sävelmien taustaa. KOJ 29, 138–149
• Hilkka-Liisa Vuori, Marika Räsänen and Seppo Heikkinen, The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas, DocMus Research Publications, vol. 14, Helsinki: Sibelius Academy, University of the Arts, 2019

Virret ja virsisävelmistöt

• Juhani Alesaro, Ilmari Krohn koraalien soinnuttajana, KOJ 22, 63–74
• Anneli Asplund, Elias Lönnrot ja virsi, Hy11, 26–53
• Anna Maria Böckerman, Koraldagar åren 1935 och 1998, Hy99, 113–116

· – Psalmer så in i Norden, Hy09, 202–205

• Juhani Forsberg, Paul Gerhardtin virsien soteriologia, Hy07, 66–76
• Harald Göransson, Ruotsin vuoden 1697 koraalivirsikirja, KOJ 10, 1–43
• T. I. Haapalainen, Virsikirja ja kansantoisinnot, KOJ 6, 61–72
• – Hollantilaiset ja böömiläiset koraalimme, Mu96, 60–87
• – Silmäyksiä virsikirjamme katoliseen perintöön, Hy97, 7–37
• – Suomalaisen virsikirjan Piae Cantiones -koraalit, KOJ 17, 33–70
• – Silmäys Siionin sävelmiin, Hy99, 57–78
• – Ilmari Krohn ja hengellisten kansansävelmien tutkimus, KOJ 22, 41–50
• – Elias Laguksen Sionin Wirsien (1790) sävelmät, KOJ 23, 33–45
• – Pohjoisen tekstin läntinen sävelmä. Koraali 1986:616b, Hy05, 165–178
• – Koraaliehdotuksia, Hy07, 6–22
• – Koraaliemme 1943:146 ja 1986:552 maallista taustahistoriaa, Hy09, 149–181
• Juhani Haapasalo, Tyylinmukaisuus koraalisoinnutuksessa, KOJ 6, 73–79
• Jorma Hannikainen, Virren sävelmä, Hy11, 111–119
• Karl-Johan Hansson, Ruotsinkielinen virsiperinne Suomessa, KOJ 6, 51–60
• – Den komplicerade hymnologin, KOJ 17, 19–24
• – Thomas Kingo i svensk och finländsk psalmtradition, Hy99, 47–56
• – Hymnologisen tutkimuksen tilanne Suomessa, KOJ 23, 128–138
• – Psalmen som halmstrå, FaLu, 307–324
• Harald Herresthal, Virsi ja virsikirja musiikinhistorian kuvastimena, KOJ 10, 44–61
• Kaisa Häkkinen, Virren kieli, Hy11, 7–25
• Sakari Häkkinen, Paul Gerhardt ja suomalainen tavis, Hy07, 114–119
• Riitta Hirvonen, Mistä syntyi lasten virsi?, KOJ 17, 203–220
• – Ystävä sä lapsien, Hy09, 81–92
• Timo Holma, Vanhat Siionin virret herätysliikkeidemme yhteisenä lauluperintönä, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998, 105–111
• Kaisa Häkkinen, Maskun Hemmingin kieli, Hy05, 27–38
• Päivi Jussila, The Series and Clusters of Images in Peter Abelard's (1079–1142) Hymns, KOJ 21, 167–181
• Sinikka Järvinen, Veisuun koristelu, Mu96, 161–167
• Päivikki Karsikas, Saamelaiset ja virsi, KOJ 14, 41–58

· Markku Kilpiö, Siionin virret ja suomalainen kirkkomusiikki, FaLu, 325–338.

· Seppo Kirkinen, Siionin Laulujen sävelmistö, KOJ 23, 88–102

• Pekka Kivekäs, Haja-ajatuksia Ruotsin virsikirjan suomentuessa, Hy99, 101–112
• – Virret teeman kantajina, Hy09, 59–80
• – Virsi aikansa kuvana, Hy11, 54–65
• Jørgen Kjærgaard, Virret modernissa yhteiskunnassa – tanskalainen näkökulma, Hy11, 120–134
• Taru Kolehmainen, "Jumala ompi linnamme" vuosisatojen halki, Hy11, 66–82
• Sinikka Kontio, Ilmari Krohnin veisuunuottien henkiinherättelyä, KOJ 22, 51–62
• Suvi-Päivi Koski, Johann Anastasius Freylinghausenin Geist=reiches Gesang=Buch – eräs protestanttisen virsihistorian "bestseller" ja sen
• kansainvälinen vaikutus, Mu96, 37–59
• – Jumalan Rakkaus – Rakkaus Jumalaan – unohdetuista piirteistä pietismin virsissä, Hy97, 71–88
• – Saksalaisen pietismin virsiä kokoelmassa Hengellisiä lauluja ja virsiä, KOJ 17, 175–190
• – Gerhardtin vaikutus pietismin virsirunouteen, Hy07, 77–104
• – Nyt kylmäin maiden ääriin, Ja leutoon Indiaan, Hy09, 7–35
• Outi Krank, Siionin Matkalaulut, KOJ 23, 103–112
• Vesa Kurkela, Jumala ompi linnamme – yhteiskunnallinen virsi ja sen suomalainen reseptiohistoria, Hy11, 83–97
• Heikki Laitinen, Barokki tunteen ja järjen dialogina. Hemminki Maskulaisen Uscovaisen sielun halu Christuxen jälken, Hy05, 143–164
• Timo Lehtonen, Virsikirja verkossa, Hy05, 99–106
• Pentti Lempiäinen, Hemminki Maskulainen 1605 – totta vai tarua?
• Petri Lintunen, Lemin neliääninen kirkkolauluperinne, KOJ 10, 97–105
• Jukka Louhivuori, Rukoilevaisten veisuu, KOJ 23, 54–63
• Eero Moilanen, Melos ja logos, KOJ 17, 171–174
• Pirjo-Liisa Niinimäki, Hengellisten arkkiveisujen sävelmät, KOJ 23, 22–32
• Jukka Paarma, Seurakunnallista elämää Maskun Hemmingin aikana, Hy05, 17–26
• Reijo Pajamo, Käsinkirjoitetut koraalikirjat kirkkomusiikin tutkimuksen kohteena, KOJ 9, 77–86
• – Gustaf Lindellin koraalikirja, Mu96, 129–144
• – Virsikirjauudistuksen esityöt, Hy97, 130–149
• – Sakari Topelius ja hänen kouluvirtensä, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998, 39–42
• – Virren ja hengellisen laulun raja tulisi murtaa. Virsikirjan uudistuksen alkuvaiheet 1973, Hy99, 87–100
• – Sortavalan renqvistiläissävelmät, KOJ 23, 46–53
• – Englannin virsihistoriasta ja sen vaikutuksesta suomalaisiin virsikirjoihin, Hy01, 77–87
• – Sångerna lever kvar men sångarna faller ur minnet. Om den andliga sångtraditionen i Karelen. Theologia practica et musica sacra.
• Festskrift till Karl-Johan Hansson. Åbo Akademi 2003, 265–278.
• – Nils Strömbäck – urkujenrakentaja ja koraalikirjan laatija, KOJ 28, 35–44
• – Virsisävelmistömme kansallinen aines, Hy09, 182–201
• – Suomalainen virsisävelmä, Hy11, 98–110
• Kullervo Puumala, Hengelliset kansansävelmät Siionin kanteleessa, KOJ 23, 113–127
• Leena Ravantti, Mistä on virrentekijä tehty, Hy09, 103–126
• Jaakko Rusama, Charles Wesley, ekumeeninen virsirunoilija, Hy09, 36–58
• Jaakko Saarinen, Kaksiääninen virsi Kangasalan koraalikirjassa (1624): vanhin suomalainen moniääninen sävellys? KOJ 29, 95–103
• Birgitta Sarelin, Psalmsångens plats i den förnyade gudstjänsten, Hy99, 117–126
• – Diskussion om de alternativa melodierna i psalmboken. Theologia practica et musica sacra. Festskrift till Karl-Johan Hansson. Åbo
• Akademi 2003, 301–320.
• David Scott Hamnes, Flexibility, involvement and localisation: Norsk salmebok II (2010/2011), Hy09, 206–219
• Jukka Seppänen, Adventti- ja Joulu-virsiä kansansävelmillä, Hy97, 115–129
• Paavo Soinne, Nuoren Klopstockin virsikäsityksestä, KOJ 17, 127–150
• Päivikki Suojanen, What does Hymn Singing do to People, KOJ 21, 117–137
• Seppo Suokunnas, Suomalaiset virsikirjat, KOJ 6, 37–50
• – Die finnischen Gesangbücher, KOJ 21, 67–80
• – J. E. Liljeroosin kokoelma "Uusi veisu", Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998, 112–121
• – Vanhan virsikirjan vaikutus herätysliikkeisiin virren uudistusprosessin aikana, Hy02, 55–70.
• Erkki Tuppurainen, Turun tuomiokirkon tabulatuurikirja, Mu96, 88–128
• – Vuoden 1702 koraalivirsikirjan sävelmien valinta, suhde tekstiin ja notaatio, KOJ 14, 27–40
• – Maskun Hemminki ja urut, KOJ 16, 45–48
• – Suomalaisten virsikirjojen virsien sävelmät 1500-luvun lopulta 1700-luvun puoleenväliin, KOJ 17, 83–126
• – Die Orgeltabulatur des Doms zu Turku (Åbo), Musica Baltica. Danzig und die Musikkultur Europas. Prace Specjalne 57, Gdansk 2000,
• 209–220
• – Vuoden 1702 koraalivirsikirja ja hengelliset kansansävelmät, KOJ 23, 10–21
• – Siionin virret ja niiden sävelmät, KOJ 23, 80–87
• – Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja, Hy02, 29–44
• – Lutherin virret suomenkielisissä virsikirjoissa, Hy02, 123–132
• – Da pacem Domine – rauhanvirsi 1500-luvun käsikirjoituksissa ja virsikirjoissa, Hy02, 133–138
• – Hymnit ja niiden sävelmät Suomen luterilaisissa virsikirjoissa 1583–1986. Veisuin ylistäkää. Juhlakirja Hilkka Seppälän täyttäessä 60
• vuotta, Joensuun yliopisto 2003. 323–338
• – Hemminki Maskulaisen virsikirjaan liittyneet sävelmät, Hy05, 53–68
• – Nordhymn, Hy05, 179–180
• – Martin Lutherin virsisävelmät pohjoisen Itämeren ympärillä. KOJ 29. 104–127
• – Cunctipotens-messusävelmäsarjan suomalaiset muodot urkumessun aineksina. KOJ 29. 128–137

· – Luther-melodiernas tidigaste framträdanden i Norden på 1500–1600-talen. Martin Luthers psalmer i de nordiska folkens liv. Ett projekt

· inom forskarnätverket Nordhymn, Nordhymn, Malmö: Arcus 2008. 538–564

· – Mikael Agricola ja liturginen lauluperinne. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2008. Helsinki 2008. 46–71

· – Pohjalaiset hengelliset kansansävelmät ja virsikirja. Warpusen Weisu. Pohjanmaan musiikin historiaa 1600–1900. Sibelius-Akatemian

· kansanmusiikin osaston julkaisuja 18. Tampere 2010. 181–202.

· – Koralhandskrifter från 1700-talets Finland, Melos och logos – Festskrift till Folke Bohlin, Skellefteå 2011, 363–374

• Sigvald Tveit, Singing in Conservative Protestant Congregations, KOJ 23, 64–79
• Tomi Valjus, Ruotsin kirkon virsikirjan suomennos, Hy97, 150–171
• Hannu Vapaavuori, Kansankoraalien ja koraalitoisintojen tulo Suomen virsisävelmistöön, Mu96, 145–160
• – Hengellisten kansankoraalien "löytyminen", Hy97, 105–114
• – Hengelliset kansansävelmät virsikirjassamme, KOJ 17, 159–170
• – Keskipohjalaiset hengellisten kansantoisintojen tallentajina, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat 20 vuotta. Kokkola 1998, 34–38
• – Hengelliset kansansävelmät ja virsikirja ennen Krohnin ja Nybergin "löytöä", KOJ 22, 155–162
• – Vanhan virsikirjan sävelmistöt ja kirkkoveisuu, Hy02, 45–54
• – Antti Nordlundin koraalikirja, Hy02, 113–122
• – Virsi luterilaisessa perinteessä, Kirkkomusiikin käsikirja (2003), 61–70

· Osmo Vatanen, Paul Gerhardt ja Johann Crügerin Praxis pietatis melica, Hy07, 105–113

• Tauno Väinölä, Kolme virttä toisen maailmansodan ajalta, KOJ 17, 191–202
• – Ns. Titanic-hymnin vaiheita Suomessa, Hy97, 89–104
• – Topelius ja virsikirja, Hy99, 79–86
• – Vanha virsikirja. Vuoden 1701 virsikirjan syntytausta ja sisältö, Hy02, 19–28
• – Maskun Hemmingin virsikirja, Hy05, 39–52
• – Paul Gerhardtin elämä, Hy07, 60–62
• – Kuka suomensi "Korpin raato" -säkeistön?, Hy02, 98–102

Urkujen- ja klaveerinrakennus

• Fabian Dahlström, Åbo domkyrkas orgel 1727–1827, KOJ 16, 61–72
• Peter van Dijk, Fantasia in G Minor, BWV 542: Bach's Chromatic Fantasia for Organ, AUMO, 77–92
• Felix Friedrich, Was ist eine Bach-Orgel? Gedanken zu einem fiktiven Begriff, AUMO, 51–76
• Päivi-Liisa Hannikainen, Henrik Kahelin – suomalainen urkuri ja urkujenrakentaja, KOJ 11, 91–106
• – Suomen urut Hülphers-käsikirjoituskokoelmassa, KOJ 16, 73–102
• Eva-Helena Hansen, Åländska orglar, KOJ 9, 51–54
• Pasi Karjalainen, Kontiolahden kirkon urut, KOJ 11, 125–138
• Timo Kiiskinen, Urkujen viritysjärjestelmät ja virityskorkeudet suomalaisissa uruissa, AUMO 271–286
• Marja-Terttu Knapas, Urkujen suojelijat – kuningas Daavid ja Pyhä Cecilia, KOJ 16, 29–44
• Juhani Martikainen, Nagupositivet, KOJ 11, 69–90
• – Bejerit – unohdetut urkujenrakentajat, KOJ 16, 49–60
• Mikko Nurmi, Urut luovutetun Karjalan alueella, KOJ 11, 139–162
• Reijo Pajamo, Piirteitä vanhoista urkufasadeista, KOJ 11, 163–178
• – Nils Strömbäck – urkujenrakentaja ja koraalikirjan laatija, KOJ 28, 35–44
• Peter Peitsalo, Helsingin Nikolainkirkon urut 1800-luvulla, Organum 3/2001, 3–36
• Arno Pelto, Puusta soivaksi instrumentiksi, KOJ 16, 169–182
• Pentti Pelto, 1800-luvun suomalaisten koraaliurkujen musiikillisista ominaisuuksista, KOJ 6, 95–106
• – Normi historiallisille mensuureille, KOJ 9, 55–62
• – Suomen historiallisten urkujen tutkimusprojektin historiaa, KOJ 11, 17–34
• – Oulun urkujen korjaus 1706–07, KOJ 11, 38–42
• – Rakensiko Ericus German Kokkolaan uudet urut 1736–38?, KOJ 11, 43–49
• – Johan Råman – hämeenlinnalainen rakennusmestari ja soittimienrakentaja, KOJ 11, 107–124
• – Suomalaista urkukirjallisuutta, KOJ 11, 179–189
• – Urkujen hengittävä ilmansyöttö. Pohdintoja muutamien mittausten pohjalta, Mu96, 168–185
• – Urkujenrakentajien ajatuksia klavikordista ja sen rakentamisesta, KOJ 24, 120–133
• – Neljä äänitystekniikkaa KOJ 28, 271–286
• Paavo Soinne, Teoreettisesta taidonnäytteestä eläväksi sävelteokseksi: J. S. Bachin Kunst der Fugen kehityksen kuvasta, AUMO 93–110
• HansErik Svensson, Bindningar på några svenska klavikord och vad de berättar om hur instrumenten har stämts, KOJ 24, 82–91
• Rudi van Straten, Urkujen restauroiminen Alankomaissa – teoriaa ja käytäntöä, KOJ 16, 115–130
• Erkki Tuppurainen, Muutamia lisiä Suomen 1600–luvun urkuja koskeviin tietoihin, KOJ 11, 36–37
• – Urkurakentamo E. F. Walcker ja Suomi, KOJ 11, 60–68
• Kaija Valkonen, Horisontti, AUMO 319–324
• Pekka Vapaavuori, Suomen historialliset klavikordit, KOJ 14, 59–72
• – Klavikordit Suomessa 1900-luvun alkupuolella, KOJ 16, 183–204
• – Kemper & Sohn -klavikordi – Silbermann-mukaelma?, KOJ 22, 81–98

Urkumusiikki, urkujen- ja klaveerinsoitto

• van Dijk, Pieter, Verte Citissime – On Turning Pages and Registration in Matthias Weckmann's Organ Music, KOJ 28, 141–168
• Hans Fagius, Svensk romantisk orgelmusik och dess förutsättningar, KOJ 28, 215–236
• – J. P. E. Hartmann, Niels W. Gade, and the Danish Golden Age, AUMO 111–140
• Enzio Forsblom, Enzio Forsblom Karl Straubesta, Finn Videröstä ja Enzio Forsblomista vuonna 1948, ja mitä sitten tapahtui, Organum 20.3.1996: Enzio Forsblom 14.3.1920–10.2.1996, 11–27
• Folke Forsman, Olivier Messiaen, orgeln och språket, AUMO 207–216
• Juhani Haapasalo, Urut ja alternatim, KOJ 12, 19–28
• Päivi–Liisa Hannikainen, Klavikordit urkureiden käytössä Suomessa Ruotsin vallan aikana, KOJ 24, 53–79
• Mikael Heikius, Orgelns användning i det medeltida liturgiska dramat, KOJ 10, 79–90
• Michael Heinemann, From Rinck to Reger: Nineteenth-Century Organ Chorales Against the Backdrop of Bach's Anrnstädter Choräle, LOM, 43–68
• Maria Helfgott, The Increasing Role of the Organ in Nineteenth-Century Roman Catholic Church Music in the Example of Organ Masses in Austria and Southern Germany, LOM 109–132
• Kati Hämäläinen, Ranskan klassisen urkumusiikin bassossa esiintyvien cantus firmuksien rekisteröiminen, Musiikki 1–2/2000, 47–78
• – Francois Couperinin Luostarimessun esittäminen laulun kanssa alternatim, Organum 1/1993, 10–29
• – Port-de-voix painottomana etulyöntinä, KOJ 28, 169–190
• – Ranskan klassisen urkumusiikin ja gregoriaanisen laulun yhdistäminen: Guillaume-Gabriel Niversin sävelmäkirjat, KOJ 29, 61–81
• – Ranskan barokin gregoriaanisia sävelmiä Guillaume-Gabriel Niversin kirjoista = Plainchant of the French baroque by Guillaume-Gabriel Nivers, DocMus Research Publication, Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2015
• Kotkan kansainvälinen urkukilpailu, AUMO 301–312
• Sverker Jullander, Retaining the Fine Bouquet: Otto Olssons Use of Plainsong in Organ Music, LOM, 209–244
• Timo Kiiskinen, Urkutaidetta Hampurissa 1600-luvun alkupuolella, KOJ 12, 41–50
• Marja Korhola, Uskoa tanssin ja musiikin voimaan – enkelten kanssa kiertueella, AUMO 313–318
• Mikko Korhonen, Klavikordista, KOJ 9, 35–44
• – Improvisoinnista, FaLu, 299–306
• Susanna Kujala, Aikamme musiikkia barokkiuruilla, AUMO 287–300
• Jan Lehtola, Motetista intabulaatioon, KOJ 12, 65–74
• – Suomen urkuhistoriaa nuottilehdillä, Organum 2/1997, 21–25
• – Mosaiikkeja Jouko Linjaman urkuteoksista, KOJ 28, 107–120
• – Kalevi Ahon urkuteokset, FaLu, 271–298
• – Oskar Merikannon urkusävellykset, Merikanto-symposium, 2011, 97–118
• – William Humphreys Dayas, One of Liszt's Last Pupils: Views on Two Organ Sonatas and an Organ Transcription, AUMO 157-176
• Hugo Lepnurm: Koraalieelmängud, FaLu, 259–270
• Ludger Lohmann, Riemann, Starube, and Problems of Structural Coherence in the Performance of Reger's Organ Works, AUMO 141–156
• Krzystof Lukas, Liturgical and Liturgically Inspired Polish Organ Music in the Long Nineteenth Century, LOM, 69–88
• Jonas Lundblad, Musical Dramaturgy and Liturgical Concomitance: Liszt's Two Organ Masses, LOM 181–208
• Markus Malmgren, Jalkion funktio bassoklaveerina J.S. Bachin triosonaateissa, KOJ 12, 75–88
• – På jakt efter orgelns legatopedal, KOJ 28, 255–270
• – Mistä on hyvät urkurit tehty?, AUMO 217–250
• Veijo Murtomäki, Jean Sibelius urku- ja harmonisäveltäjänä, KOJ 28, 45–68
• Kirsi Naulapää, Samuel Scheidt: Tabulatura Nova III, KOJ 12, 29–40
• Tor Nordström, Fri och bunden orgelstil i Paris omkring år 1850, KOJ 9, 99–106
• Jacques van Oortmerssen & Klaas Koelewijn, Limitations of Body and Soul, KOJ 28, 237–254
• Peter Peitsalo, Jan Pieterszon Sweelincks koralvariationer, KOJ 12, 51–64
• – Modalitet i Jan Pieterszon Sweelincks variationer, Hy99, 15–24
• – Urkupedagogiset julkaisut Suomessa, Organum 4/2001, 1–2
• – Uusasiallisuus ja Sulo Salosen partita, opus 15, KOJ 28, 95–106
• – Sulo Salosen urkusävellysten käsikirjoituksia Sibelius-Akatemian kirjastossa, KOJ 29, 82–94
• – En mångfald av klangverkningar och ett fulländat bundet spel, Richard Faltin som Bachinterpret, FaLu 189–208
• – Richard Faltin ja Orgelbüchlein, AUMO 177–192
• – The Organ Music of Lauri Hämäläinen in the Light of Liturgical Organ-Playing in Nineteenth-Century Finland, LOM, 245–278
• Matti Pohjoisaho, Kosketus mieleen: urkujensoiton mentaaliharjoittelun keinovarat, AUMO 251–270
• Martti Porthan, Kotkan urkuprojekti, KOJ 16, 147–168
• Olli Porthan, Urkurakennustaiteen haasteista 1900-luvulla, KOJ 6, 107–113
• Asko Rautioaho, Suomen urkuhistoria, KOJ 6, 90–94
• – Gustav Normannin uruista, KOJ 11, 50–59
• Helena Riekki ja Erkki Tuppurainen (toim.), Suomen urkukartta, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 1997
• Seppo Rihlama, Urut ja kirkkoarkkitehtuuri, KOJ 16, 131–146
• Paavo Soinne, Klavikordin soitinhistoriallisesta sijainnista ja sen suhteesta fortepianoon, KOJ 24, 6–21
• Miklós Spányi, Kaksoislyönti ja sen 'sukulaiset' C. P. E. Bachin musiikissa, KOJ 24, 31–45
• Antti Takala, Soittimet ja sävellykset – välineet Bachin urkusävellysten kokonaislevytyksissä, KOJ 28, 191–214
• Richard Troeger, The Role of the Clavichord, KOJ 24, 22–30
• Erkki Tuppurainen, Suomen urkutaiteen kehitysvaiheita / Utvecklingsskeden i finländsk orgelkonst, Pro Organo pleno. Juhlakirja Enzio Forsblomille 14.3.1980, Helsinki 1980 10–62
• – Oskar Merikanto als Bahnbrecher des konzertanten Orgelspiels in Finnland, KOJ 5, 123–136
• – Oskar Merikanto Suomen esittävän urkutaiteen tienraivaajana, KOJ 6, 114–135
• – Helsingin urkukonsertit vuoteen 1950 saakka, Organum 3–4/1991, 14–19
• – "Music urcuin päällä." Suomen urkumusiikista ennen 1840-lukua, URS, 9–40
• – Bach-játék a XX. század elsö felében (Bemerkungen über das Bach-Spiel einiger europäischen Organisten in der ersten Hälfte des 20. Jahrhunderts.), Magyar Egyházzene V (1997/1998), 231–248
• – Urkujen sointi-ihanteen ja J.S. Bachin teosten soittotavan suhteesta 1900-luvulla, Lectio praecursoria, Organum 1/1994, 6–12
• – Tietoja urkujensoitosta Ruotsin vallan ajan Suomessa. KOJ 28, 21–34
• Ville Urponen, Väinö Raitio urkusäveltäjänä, KOJ 28, 69–94
• – Ovatko Jean Sibeliuksen Preludium (JS 153 nro 1) ja Postludium (JS 153 nro 2) urkumusiikkia vai varhaista harmonille sävellettyä vapaamuurarimusiikkia?, AUMO 193–206
• Kari Vuola, Johannes Brahms urkumusiikin säveltäjänä, KOJ 12, 89–106

Laulu

• Paavo Rusava, Laulun taito – kuuden suomalaisen mieslaulajan näkemyksiä laulamisesta ja laulutekniikasta, KOJ 10, 109–111

Erkki Tuppuraisen kotisivulle