KIRKKOMUSIIKKIALAN SUOMALAISIA VÄITÖSKIRJOJA JA TOHTORINTUTKIELMIA

Väitöskirjat

 

Bastman, Eeva-Liisa 2017. Poetiikka ja pietismi 1700- ja 1800-luvun suomalaisessa

 virsirunoudessa. Helsingin yliopisto.

Björkstrand, Carita 1999. Kvinnans ställning i det finländska musiksamhället. Utbildningsmöjligheter och yrkesvillkor för kvinnliga organister, musikpedagoger och solister 1890–1939. Åbo Akademi

Böckerman-Peitsalo, Anna Maria 2005. Objektivitet och liturgisk förankring. Strävanden att införa ny saklighet inom kyrkomusik och gudstjänstliv i Borgå stift åren 1923–1943. Åbo Akademi

Colliander, O. I. 1880. Om den kyrkliga psalmen jemte inledning till evangelisk-luthersk hymnologi. Helsingfors

Creutlein, Tarja von 2006. Einojuhani Rautavaaran "Vigilia Pyhän Johannes Kastajan muistolle" ortodoksisen kirkkomusiikin kontekstissa. Joensuun yliopisto, teologinen tiedekunta

Forsblom, Enzio 1957. Studier över stiltrohet och subjektivitet i interpretationen av J. S. Bachs orgelkompositioner. Åbo Akademi. Acta Academiae Aboensis. Ser. A. Humaniora 23, 1

Forssell, Karl-Erik 1955. Studier i Finlands svenska psalmbok av år 1943. Helsingfors

Grundstén, Anne-Marie 2017. Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis-luterilaisen

kirkon suomenkielisissä seurakunnissa. Kanttoreiden näkemyksiä musiikin toteutuksesta vuoden 2003 käsikirjauudistuksen jälkeen. Sibelius-Akatemia

Haapalainen, T. Ilmari 1976. Die Choralhandschrift von Kangasala aus dem Jahre 1624. Die Melodien und ihre Herkunft. Åbo Akademi. Acta Academiae Aboensis, Ser A Humaniora 53

Haapanen, Toivo 1924. Die Neumenfragmente der Universitäts-Bibliothek Helsingfors. Helsingin yliopisto

Hakalahti, Iina-Karita: Maestro Francisco Correa de Arauxo's (1584-1654) Facultad

orgánica as a Source of Performance Practice. Sibelius-Akatemia 2008.

Hannikainen, Jorma 2006. Suomeksi suomalaisten tähden. Kansankielisen tekstin ja sävelmän suhde Michael Bartholdi Gunnæruksen suomenkielisessä Officia Missæ -introituskokoelmassa (1605). Sibelius-Akatemia. Studia Musica 29

Hannikainen, Päivi-Liisa 2008. Pohjanmaan musiikkikulttuuria menneiltä ajoilta. Musiikin taitajia ja tukijoita eteläisen Pohjanmaan kirkkomusiikkielämässä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 36

Hansson, Karl-Johan 1985. En levande församlingssång. 1968 års svenska koralrevision i Finland. Idé och verklighet. Åbo Akademi. Meddelanden från Stiftelsens för Åbo Akademi Forskningsinstitut 108

Hansson, Karl-Johan 1992. Palmcrons sångpsaltare. Åbo Akademi, teologiska fakulteten

Harju, Tommi 2015. Kirjeitä, kirjoja ja musiikillisia pienyhteisöjä. Johann Gottfried Waltherin (1684–1748) merkitys kanonisoituneessa musiikinhistoriassa. Sibelius-Akatemia

Harri, Jopi 2012, St. Petersburg Court Chant and the Tradition of Eastern Slavic Church Singing. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta

Hela, Martti 1924. Nils Strömbäck. Kuvaus Suomen urkurakennuksen vaiheista Ruotsin vallan aikana. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Helenius, Anna 2020. Yksi työ ja kymmenen tekijää. Suomen evankelis-luterilaisen

kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään. Sibelius-Akatemia

Hirvonen, Riitta 2009. Ystävä lapsien. Lasten virret ja hengelliset laulut suomenkielisissä kokoelmissa 1824-1938 ja niiden vaikutus virsikirjaan 1938. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Jalkanen, Kaarlo 1976. Lukkarin ja urkurinvirka Suomessa 1809–1870. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 108

Kilpeläinen, Aino-Elina 2022. Lintu emon siiven alla. Kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelis-luterilaisissa kirkoissa. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Kolari, Eino 1947. Musikinstrumente und ihre Verwendung im Alten Testament. Eine lexikalische und kulturgeschichtliche Untersuchung. Helsingin yliopisto

Korkalainen, Samuli 2021. The Standardisation of Lutheran Congrgational Singng and Liturgical Melodies in Nineteenth-Century Finland and Ingria. Sibelius-Akatemia

Koski, Suvi-Päivi 1996. Geist=reiches Gesang=Buch vuodelta 1704 pietistisenä virsikirjana. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 172

Krohn, Ilmari 1899. Über die Art und Entstehung der geistlichen Volksmelodien in Finnland. Helsingin yliopisto

Kuha, Jukka 2017. Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa. Toiminta ulkomaisten esikuvien pohjalta vuoteen 1969.  Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta

Kurki-Suonio, Erkki 1952. Hengelliset kansansävelmämme koraaleina. I osa. Sävelmien ottaminen koraalikirjaan ja niiden laatu. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Kurvinen, Onni 1941. Vanha virsikirja. Vuoden 1701 suomalaisen virsikirjan synty ja sisällys. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Lagercrantz, Ingeborg 1948–1954. Lutherska kyrkovisor i finländska musikhandskrifter från 1500- och 1600-talen. Del I: Jul och påsk; Del II: Helge Torsdag, Pingst, Helga Trefaldighet. Helsingfors

Laitinen, Martti 2017. Liturgisen musiikin suunnittelu ja toteutus taiteellisesti hedelmällisessä vuorovaikutuksessa jumalanpalveluksen muun sisällön kanssa. Sibelius-Akatemia

Lampinen, Leena 2021. Our Songs and Other People´s Songs. Music and identities in a Lutheran Diocese in Tanzania. Sibelius-Akatemia

Louhivuori, Jukka 1988. Veisuun vaihtoehdot. Musiikillinen distribuutio ja kognitiiviset toiminnot. Jyväskylän yliopisto. Acta Musicologica Fennica 16

Löytty, Sakari 2012. People's church – people's music. Contextualization of liturgical music in an African church. Sibelius-Akatemia

Martikainen, Juhani 1998. Orglar i Finland från tiden 1600–1800. Deras byggare, historia, konstruktion och stil. Sibelius-Akatemia. Studia musica 7

Moberg, Marcus 2009. Faster for the master! Exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene. Åbo Akademi

Moilanen, Eero 1994. Melos ja logos. Siionin virsien ja Siionin kanteleen melodinen toimintaperusta. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 408

Moliis-Mellberg, Gösta 1926. Den svenska psalmboksrevisionens grundtankar. Jakobstad.

Mäkinen, Timo 1964. Die aus frühen böhmischen Quellen überlieferten Piae Cantiones -Melodien. Helsingin yliopisto

Niemi, Hilja 1954. Suomalaisen virsikirjan uudistaminen vuoden 1886 viralliseksi virsikirjaksi. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 54

Niinimäki, Pirjo-Liisa 2007. Saa veisata omalla pulskalla nuotillansa. Riimillisen laulun varhaisvaiheet suomalaisissa arkkiveisuissa 1643–1809. Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta. Suomen Etnomusikologisen Seuran julkaisuja 14. Tampere

Nordström, Tor 1999. Francois Benoist, orgel och ideologi. En undersökning av Benoists orgelmusik och pedagogiska verksamhet i deras kontext. Sibelius-Akademi

Oikarinen, Matti 2011. Urkurin soittoasennon biomekaaninen analyysi. Videointi vartalon ja raajojen liikkeiden kuvaajana. Sibelius-Akatemia.

Pajamo, Reijo 1976. Suomen koulujen laulunopetus vuosina 1843–1881. Helsingin yliopisto. Acta Musicologica Fennica 7

Pelto, Pentti 1994. Kaksi suomalaista urkuperinnettä. Sibelius-Akatemia. Studia musica 3

Ravolainen, Kaija 2014. The Singer in the Ecclesiastical Hierarchy. The Early History of the Order. Studia Musica 59. Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikkö

Ryynänen-Karjalainen, Lea 2002. Sukupuolesta huolimatta. Naiskanttorit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Sibelius-Akatemia. Studia musica 14

Sandholm, Åke 1963. Klockarämbetet i den svenska kyrkoprovinsen under medeltiden. Åbo Akademi, teologiska fakulteten

Sarelin, Birgitta 1998. Behålla och förnya. Den finlandssvenska psalmrevisionen 1975–1986. Åbo Akademi, teologiska fakulteten

Schalin, Olav D. 1946/1947. Kulthistoriska studier till belysande av reformationens genomförande i Finland I–II. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Seppälä, Hilkka 1982. Bysanttilaiset ekhokset ja ortodoksinen kirkkolaulu Suomessa. Helsingin yliopisto. Acta Musicologica Fennica 13

Siltanen, Riikka 2020. "För gedigen musik." Richard Faltin Suomen musiikkielämän rakentajana. Helsingin yliopisto, humanistinen teidekunta

Suojanen, Päivikki 1984. Finnish Folk Hymn Singing. Study in Music Anthropology. Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu II

Suokunnas, Seppo 1982. Siionin kannel 1874–1892. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Taitto, Ilkka 2002. Catalogue of Medieval Manuscript Fragments in the Helsinki University Library. Fragmenta membranea IV: 1–2. Sibelius-Akatemia. Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 67–68

Takala-Roszczenko, Maria 2014. The 'Latin' within the 'Greek'. The Feast of the Holy Eucharist in the Context of Ruthenian Eastern Rite Liturgical Evolution in the 16th–18th Centuries. Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto

Tiitu, Leena 2009. Kanttorin ammattikuva. Sibelius-Akatemia

Toivio, Heikki 2005. Voiko sen sanoa toisinkin? Uusimuotoisten jumalanpalvelusten merkitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämässä 1966–1999. Helsingin yliopisto. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura 243

Urponen, Jenni 2020, Suvivirrestä Hard Rock Hallelujaan? Uskonnollinen musiikki perusopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta

Vainikka, Sakari 2001. Radices Canorvm. Näkökulmia gregoriaanisten Kyrie- ja Gloria-melodioiden muotoutumiseen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 800

Vapaavuori, Hannu 1997. Virsilaulu ja heräävä kansallinen kulttuuri-identiteetti. Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 173

Viergutz, Gudrun 2005. Beiträge zur Geschichte des Musikunterrichts an den Gelehrten­schulen der östlichen Ostseeregion im 16. und 17. Jahrhundert. Jyväskylän yliopisto.

Vuori, Hilkka-Liisa 2012. Neitsyt Marian Yrttitarhassa. Birgittalaissisarten matutinumin suuret responsoriot. Sibelius-Akatemia. Studia Musica

Äikää, Ermo 1995. Hymnus angelicus. Turun hiippakunnan keskiaikaisen messusävelmistön Gloria-melodiat, niiden tekstipohja ja käyttö. Helsingin yliopisto, teologinen tiede­kunta. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 170

 

Sibelius-Akatemian taiteilijakoulutuksen tohtorintutkintoihin liittyvät kirjalliset työt

 

Forsman, Folke 1999. Registrering i Olivier Messiaens orgelmusik. Instrument – koder – tillämpning. Sibelius-Akademi

Gustafsson Burgmann, Marianne 2021. Matkatoverina Josef Gabriel Rheinberger. Opintomatka saksalaisen urkuromantiikan estetiikkaan. Sibelius-Akatemia

Kiiskinen, Timo 2005. Hertzrührende Psalmen. Kirkkomusiikkia 1600-luvun alun Hampu­rista. Sibelius-Akatemia

Kontio, Sinikka 2001. Veisuun mahti. Vanha virsikirja ja kansansävelmien tyylipiirteiden sovellus omassa musisoinnissa. Sibelius-Akatemia

Kujala, Susanne 2013. Käsikirja uruista säveltäjille. Sibelius-Akatemia

Laitinen, Martti 2017. Muusikon taiteellinen työ ja liturginen konteksti. Sibelius-Akatemia

Laspas Ilpo 2015. Johann Sebastian Bachin kosketinsoitinsovitukset Antonio Vivaldin viulukonsertoista. Bachin sovitusperiaatteet ja niiden soveltaminen. Sibelius-Akatemia

Lehtola, Jan 2005. Oskar Merikannon perintö suomalaiselle urkutaiteelle. Sibelius-Akatemia

Malmgren Markus 2012.  Nuotin vierestä soittamisen taito. Näkökulmia kenraali­basson soittoon. Sibelius-Akatemia

Norjanen Hannu 2015. Kirkollinen poikakuoro – elävä instrumentti. Sibelius-Akatemia

Peitsalo, Peter 2000. Jan Pieterszoon Sweelincks koralvariationer i Mus. MS. Lynar A 1. Notation, interpretation och edition. Sibelius-Akademi

Porthan, Olli 2015. Johann Sebastian Bachin urkuteoksen Klavierübung III rekisteröinti. Sibelius-Akatemia

Pyrhönen Tuomas 2015. Jouko Linjaman Missa cum jubilo, op. 31. Tausta ja tarkastelu cantus firmusten näkökulmasta. Sibelius-Akatemia

Pyylampi, Olli 2019. Rekisteröimisen taito. Tapausesimerkki urkurin äänikerta-valintojen perusteista saksalaisromanttisessa ohjelmistossa. Sibelius-Akatemia

Remes, Hanna 2021. Kuoron tehtävät päiväjumalanpalveluksess ja messussa vuosien 1968 ja 2000 kirkkokäsikirjojen ja niiden tausta-aineistojen valossa. Sibelius-Akatemia

Rintamäki, Sirkku 2023. Löytöretki virren sieluun – näkökulmia virren affektinmukaiseen toteuttamiseen Sibelius-Akatemia

Stewen, Henrico 2008. The Straube Code. Deciphering the Metronome Marks in Max Reger´s Organ Music. Sibelius-Akatemia

Tuppurainen, Erkki 1994. Suomalaisten urkurien Bach-soitto ja sen esikuvat 1920–1950. Sibelius-Akatemia

Urponen, Ville 2010. Intomielisen nuoruuden vääjäämätöntä voimaa. Suomalainen urkumusiikki toiseen maailmansotaan asti. Sibelius-Akatemia

Vuola, Kari 2001. Koraali Max Regerin urkumusiikissa. Sibelius-Akatemia / Fantasized chorales. Text-driven aspect to Max Reger's work Drei Phantasien für Orgel, Op. 52. Turku 2008

 

Sibelius-Akatemian kehittäjäkoulutuksen tohtorintutkintoihin liittyvät kirjalliset työt

 

Löytty, Sakari 2012. People's Church – People's Music. Contextualization of liturgical music in an African church. Sibelius-Akatemia

Rantala, Olli 2012. Klaveerit rinnakkain. Urkujen- ja pianonsoiton opinnot Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutuksessa. Sibelius-Akatemia

Turunen Kari 2014. Performing Palestrina. From historical evidence to twenty-first century performance. Sibelius-Akatemia

Vapaavuori, Pekka 2001. Viisi muunnelmaa Anders Wåhlströmin teemasta. Soinnin ja soitettavuuden muuttujat Wåhlström-klavikordin rekonstruktioissa. Sibelius-Akatemia

 


Erkki Tuppuraisen kotisivulle