© Dr Med Sci. Antti Hernesniemi

 

 Lääketieteen tohtori Antti Hernesniemi  on vuodesta 1981 lähtien kerännyt merkittävän aineiston Pohjanmaan väestön kansanlääkintätavoista. Aineistoon kuuluu sekä haastatteluja, kirjeitä että valokuvia ja filmimateriaalia. Aineisto on pian käytettävissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran Äänitearkistossa Helsingissä. 

Hernesniemi on toiminut vv. 1987 - 1990 Kansanlääkintäkeskuksen  (Kaustinen) perustavana toiminnanjohtajana.  Noina vuosina hän perusti ja toimitti ensimmäistä maamme kansanlääkintälehteä, ”Pohakkaa”  Hernesniemi on tutkinut laajasti vuosien aikana suomalaista kansanlääkintää erityisesti Pohjanmaalla. Julkaisuja: alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja ”Jäsenet paikalleen, paha veri pois. Kansanlääkintä terveydenhoidon kentässä” (Hernesniemi 1995). Kirja on samalla avaus monitieteiseen kansanlääkinnän tutkimukseen ja samalla ajattelua herättävä tietokirja.

Väitöskirjan lopussa on useita keskeisiä tekijän artikkeleita suomeksi. Kirjaa voi lainata yliopistojen kirjastoista ja joistakin paikalliskirjastoista.

Hernesniemi on tehnyt pioneerityötä yhdistäessään lääkärin ja kansanparantajan toiminnan. Tämä alkoi v. 1985 Pauanne-rakennuksessa Kaustisella. Jatkoa seurasi hoitolaitos Viislopissa ja lopulta v. 1987 Kansanlääkintäkeskuksessa. Tämän yhteistyön, integraation, teoriaa ja käytäntöä hän on kuvannut mm. yllämainitussa oppikirjassaan.

 

Dr Med Sci Antti Hernesniemi's pages for studies in ethnomedicine (esp. bonesetters and healers with "healing hands") and visual anthropology (a pictorial study method: "positiographical cinemanalysis").

The author is a Finnish medical doctor who has been studying Finnish ethnomedicine since the beginning of 1980's. He is the founder-executive of the Folk Medicine Centre in Kaustinen, working there during the years 1987 - 1990. He has been a practicing physician for twenty years and a university lecturer at the University of Helsinki in 1993 - 1996.

Antti Hernesniemi has written numerous scientific and popular articles on ethnomedicine and physician's work. He has written the first Finnish textbook on ethnomedicine in Finland (in Finnish: Hernesniemi 1995) and the first medical dissertation on bonesetters in Finland (in English: Hernesniemi 1999). In this book he developed a visual method to study the working of a therapist with his/her patient - "positiographical cinemanalysis" - developing further the work of Dr. Arnold Gesell. The method can be used e.g. to study the working of various therapists, e.g. physicians, with their patients; it can be used e.g. in cultural studies and in visual anthropology.

 

If you are interested to know more about my studies or to order one or more of them, please write through e-mail: antti.hernesniemi @ fimnet.fi.

 

Tekijän julkaisuja vv. 2001 - 2008

Publications

1. Dissertation: Developing of a method and concepts to study visually the working of "bonesetters", indigenous therapists of muscle and joint ailments:

Hernesniemi, Antti: Presentation of bonesetter-patient collaboration through positiographical cinemanalysis. Medical Dissertation. Department of Public Health Science and General Practice. University of Oulu. P.O. Box 5000. FIN-90401, Finland. Acta Univ. Oul. D 538. 1999 Oulu, Finland.

2. Other central works:

Hernesniemi A (1987) Kansanlääkintäkeskuksen toiminnasta. Pohakka 1: 5, 28-29.

Hernesniemi A (1988) Jäsenkorjaajien hoitojen käyttö Pohjanmaalla. Visits to Bonesetters in Ostrobothnia, Finland. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti - Journal of Social Medicine 25: 288-296.

Hernesniemi A (1988) "Sisuslintu on irrallaan". Pohakka 2: 29-31.

Hernesniemi A (1989) Jäsenkorjaajien käyttämät selkävaivojen hoitomenetelmät Pohjanmaalla. (Bonesetters' treatment methods in back ailments in Ostrobothnia). Duodecim 105: 758-763.

Hernesniemi A (1989) Kansanparantajan ja lääkärin yhteistyökokeilu. Suomen Lääkärilehti 8: 800-802.

Hernesniemi A (1992) Jäsenet paikalleen, paha veri pois. Johdatus kansanlääkintään osana terveydenhoidon kenttää. Jokivarsi Oy, Kaustinen, p 58, 84.

Hernesniemi A (1992) Jäsenkorjaaja tutkimassa ja hoitamassa potilastaan. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti - Journal of Social Medicine 29: 181-189.

Hernesniemi A (1994) Lääkäri ja kansanparantaja yhteistyössäe. In: Hyry K (ed) Sairaus ja ihminen. SKS, Helsinki, p 174-197.

Hernesniemi A (1994) Co-work between a Medical Doctor and a Traditional Healer. In: Johannessen H et al (eds) Studies in Alternative Therapy I. Contributions from the Nordic Countries. INRAT, Odense University Press, Odense, p 126 -138. (English).

Hernesniemi A (1995) Jäsenet paikalleen, paha veri pois. Kansanlääkintä terveydenhoidon kentässä. Toinen uudist. ja laaj. painos. Yliopistopaino, Helsinki, p 90-91.

Hernesniemi, A (2001) Do “healers with healing hands” emit thermal radiation to patients ?  (Siirtävätkö “käsilläparantajat” lämpöä potilaisiin) Poster. Abstraktikirja.  Lääketiedetapahtuma 2001. Helsinki.

Hernesniemi A (2005) Piirrosesitykset piano-oppikirjoissa.  Seminaarityö. Musiikkitieteen laitos. Helsingin yliopisto.

Hernesniemi A (2002) "Medial prehension": a new method of holding a pen during writing and drawing. Poster. Abstraktikirja. Lääketiedetapahtuma 2002. Helsinki.

Vaihtoehtoinen kynäote kirjoittamiseen ja piirtämiseen:  "mediaali-ote" 

Lapsille on kauan opetettu  perinteinen kynäote kirjoittamiseen ja piirtämiseen, "radiaali-ote". Siinä kynä laitetaan peukalon ja etusormen väliin.

Kun käyttää radiaali-otetta kynästä, rannetta täytyy nojata työalustaan siten että kämmenen ulnaarinen, pikkusormenpuoleinen hypothenar-alue on vasten alustaa. Tämän seurauksena on henkilön kirjoittavan käden - kyynärvarren, ranteen, kämmenen ja sormien - ja siten kynän  asento vähemmän vakaa kuin alla kuvaamaani mediaali-otetta käyttäessä.

Esittelen vaihtoehtoisen kynääntarttumis- ja kirjoitusmenetelmän, “mediaali-otteen” (Kuva 2).Kynän varsi laitetaan etu- ja keskisormen (tai keski- ja nimettömän sormen) väliseen hankaan ja kynän  kärkeä pidetään peukalon, etu- ja keskisormen välissä - samojen sormien välissä kuin perinteisessä radiaali-otteessa. 

Mediaali-otteen edut radiaali-otteeseen verrattuna ovat seuraavat:

Kun kirjoittaja tai piirtäjä taas käyttää mediaali-otetta, hänellä on  mahdollisuus ottaa tukeva ote kynän varresta ja pitää kättä maksimaalisessa pronaatio-asennossa, kämmen kohti työalustaa. Hän voi tukea kättä sekä thenar- että hypothenar-alueilla. Hän pystyy nojaamaan kyynärvarttaan pitkien koukistajalihasten laakealla massalla työalustaan.

Mediaali-otetta käyttäessä on helppo pitää tukevasti kynän  varresta kiinni: se tapahtuu käyttämällä interosseus II -lihaksia, sekä anteriorisia että posteriorisia. 

Mediaali-ote ei vaadi käyttäjältä niin paljon puristusenergiaa kuin radiaali-ote, koska etu- ja keskisormen (tai keski- ja nimettömän sormen) tyvijäsenten välinen tila on kapea. Tätä käden anatomista kohtaa voi hyvin hyödyntää ohuiden, pitkien esineiden kiinnipitämisessa.

Mediaali-otteen käyttäjä voi tarkasti kontrolloida kynän kärjen liikkeen, vaikka pitäisi etu- ja keskisormilla korkealta kiinni kynän varresta. Niinpä mediaali-otetta voi käyttää töissä, joissa kynän kärjen tarkka asemointi on tärkeää.

Tämän tekijä hyötyi menetelmästä tutkimuksensa piirrosvaiheessa, jossa työskentelin kynällä S-8-filmin editointi-laitteen ruudulla, ahtaassa tilassa.

Mediaali-ote sopii myös esim.  pitkillä ja kapeilla  instrumenteilla työskentelyyn. Mediaali-otteesta voivat  myös hyötyä käsivammaiset henkilöt, joilla peukalon ja/tai etusormen käyttökyky on puutteellinen.

(Tiivistelmä tutkimus-posterista, Lääketiedetapahtuma 2002, Helsinki)

Aleksi Kultalahti

Karl-Johan Nyström