Korvalääkäri
ja
lohikäärme
Kiinan vaikutusvalta on kasvanut maailmanpolitiikassa kovaa vauhtia. Maa on noussut taloudelliseksi jättiläiseksi ja taikonautit kilpailevat astronauttien kanssa siitä, kuka ehtii ensimmäisenä Marsiin. Pekingissä järjestetään tänä vuonna olympialaiset. Kiina on avautumassa länsimaalaisille. Jopa pienoiseen Kouvolaankin on perustettu kiinalainen kauppakeskus ja lähiaikoina alkaa hylätyissä mielisairaalan tiloissa toimia kiinalainen hyvinvointikeskus. Kuinka hyvin kuitenkaan tunnemme filosofiaa ja perinteitä modernin Kiinan taustalla?
Perinteinen Kiinalainen lääketiede ja erityisesti akupunktiohoito on kiinnostanut minua pitkään. Se on ollut Lohikäärme, jonka kimppuun on ollut vaikeaa ja melkeinpä pelottavaa käydä. Nyt kesäloman antaman energian avulla yritän selvittää tämän Lohikäärmeen luonnetta.
Perinteisen kiinalaisen lääketieteen juuret juontuvat vuosituhantisen kulttuurin filosofiasta, luonnontieteistä ja yhteiskuntapoliittisista perinteistä. Siihen kuuluu kokonaisvaltaisuus niin anatomian kuin fysiologiankin käsityksessä. Kaikki luonnossa muodostaa yhden kokonaisuuden mutta on samalla kahden vastakohtaisuuden muodostama yksikkö. Teoria Yinistä ja Yangista on keskeinen kiinalaisessa tiedeajattelussa. Kiinalaiseen ajatteluun ei kuulu mielen erottaminen ruumiista. Ihminen on silloin terve silloin kun hänen elimistönsä toimii harmonisesti ja sopeutuu ympäristöönsä tasapainoisesti.
Lääkäri kokoaa havaitsemistaan paikallisista muutoksista ja potilaan oireista kuvan kokonaisuudesta, jota hoidetaan. Diagnoosiin käytetään pulssin tunnustelua sekä kielen, silmien ja ihon tarkkailua. Diagnoosia ei voi tehdä pelkän paikallisen oireen perusteella. Esimerkiksi päänsärky voi olla monen erilaisen häiriön ilmentymä. Kiinalainen lääketiede selittää elimistön toiminnan toisin kuin länsimainen. Qin virtaukset liittävät suuret sisäelimet toisiinsa. Sisäelimet käsitetään eri tavalla kuin länsimaissa, siksi ne tässä kirjoitelmassa kirjoitetaan suurella kirjaimella. Sisäelimet toimivat kiinalaisen lääketieteen mukaan kokonaisuuden osina ja jos niistä johonkin tulee häiriö, se heijastuu myös muihin elimiin. Fysiologiset toiminnot jaetaan viiteen kenttään, joita vastaavat ZANG-elimet: Sydän, Munuaiset, Maksa, Keuhkot ja Perna. Näitä elimiä vastaavat niihin liittyvät FU-elimet. Akupunktiohoito ei ole vain neulojen pistelemistä tiettyihin pisteisiin. Taustalla olevaan teoriaan on paneuduttava ja kyettävä selvittämään elimistön tasapainon häiriön luonne. Teoria on vaikeasti ymmärrettävissä ja siihen paneutuminen vaatisi varmaankin vuosien työn.
Kiinalaisen lääketieteen perusteoriaa
Kiinan suuret filosofit Kongfuzi ja Laozi elivät 600- ja 500-luvulla eaa. Konfutsealaisuudesta kehittyi Kiinan hallinnon mutta myös kansan moraalin ja tapojen säätelyjärjestelmä. Laozin luoma taolaisuus edustaa Kiinan kulttuurin spontaania, yksityistä ja epäsovinnaista puolta. Erityisesti taolaisuus on vaikuttanut vahvasti kiinalaiseen lääketieteeseen. Taolaisuus myös puhuttelee tämän päivän länsimaalaista ihmistä.
Yin ja Yang
Yin ja Yang ovat toistensa vastakohtia ja toisiaan täydentäviä. Ne ovat toisistaan riippuvaisia. Ne ilmaisevat asioiden keskinäisiä suhteita. Yinin ja Yangin suhde vaihtelee. Taivas, aurinko ja päivä ovat Yang. Maa, kuu ja yö ovat Yin. Aurinko nousee idästä joka on Yang. Se laskee länteen joka on Yin. Vuodenajoissakin sama vaihtelu näkyy. Talvi on Yin ja kesä Yang. Jos Yin kuluu niin Yang kasvaa. Jos Yang kuluu nii Ynin kasvaa. Jos Yin kasvaa niin Yang kuluu. Jos Yang kasvaa niin Yin kuluu.
Myös ihmisen ruumis voidaan luokitella Yiniksi ja Yangiksi:
Yin |
Yang |
Alempi (vyötärön alapuolella) |
Ylempi (vyötärön yläpuolella) |
Sisäpuoli (sisäelimet) |
Ulkopuoli (iho ja lihakset) |
Etupuoli (rintakehä, vatsa) |
Takana oleva (selkä) |
Antero-mediaalinen puoli (esim. raajoissa) |
Postero-lateraalinen |
Sisäelinten rakenne |
Sisäelinten toiminta |
Veri ja ruumiinnesteet |
Qi |
Ravitseva Qi |
Puolustus Qi |
Yin-sisäelimet (ZANG-elimet) |
Yang-sisäelimet (FU-elimet) |
Oireet ja löydökset luokitellaan samalla tavoin:
Yin |
Yang |
Vesi (krooninen sairaus, vähittäinen alku) |
Tuli (akuutti sairaus, nopea alku) |
Kylmä (mielellään peiton alla, kylmät raajat) |
Kuuma (potkii vuodevaatteet pois) |
Rauhallinen (unelias, haluton) |
Levoton |
Märkä tai vetinen (ei janoa) |
Kuiva (jano, pitää kylmistä juomista) |
Pehmeä |
Kova |
Laantuminen (heikko ääni) |
Kiihtyminen (kovaääninen, puhuu paljon) |
Hidas (löysä uloste, pinnallinen hengitys) |
Nopea (ummetus, rohiseva ja raskas hengitys) |
Aineellinen (tyhjä pulssi) |
Aineeton (täysi pulssi) |
Viisi elementtiä
Viiden elementin teoria on peräisin 500-luvulta eaa. Nykyään Yin ja Yang teoria on keskeisemmässä asemassa kiinalaisessa lääketieteessä. Viiden elementin katsotaan selittävän sisäelinten keskinäisiä vuorovaikutuksia. Teorian tunnuksina käytetään PUUTA, TULTA, MAATA, METALLIA ja VETTÄ. Tunnukset viittaavat kaikkiin ympäröivän maailmamme ilmiöihin, myös ihmisen kudoksiin ja niiden toimintoihin. Kaikilla viidellä elementillä on oma liikkeensä mutta ne toimivat yhdessä Ne voivat vahvistaa toisiaan mutta myös rajoittaa ja kontrolloida toisiaan. Luovassa kehässä Puu luo tulen. Tuli luo Maan ja Maa Metallin. Metalli luo veden ja Vesi Puun. Rajoittavassa kehässä Metalli kaataa Puun. Vesi sammuttaa tulen. Puun juuret tunkeutuvat Maahan. Tuli sulattaa Metallin ja Maa patoaa Veden.
Kiinalaisessa lääketieteessä Maksa vastaa Puuta. Sydän vastaa Tulta. Perna vastaa Maata. Keuhkot vastaavat Metallia ja Munuaiset vastaavat Vettä. Kehä kuvaa patologian etenemistä häiriötiloissa. Esimerkiksi liiallinen Maksan Yang voi aiheuttaa Sydämen Tulta. Onhan Maksa Sydämen äiti. Oireena seuraa palpitaatio, jano, mielen levottomuus, unettomuus ja ärtyneisyys. Kehä auttaa myös diagnostiikassa. Ihon tai kielen värillä, pulssilla ja puheäänellä on vastaavuutensa taulukossa. Taulukkoon olen kerännyt osan viiden elementin vastaavuuksien sarjasta:
|
Puu |
Tuli |
Maa |
Metalli |
Vesi |
Ilmansuunta |
itä |
etelä |
keskusta |
länsi |
pohjoinen |
Vuodenaika |
kevät |
kesä |
myöhäiskesä |
syksy |
talvi |
Säätekijä |
tuuli |
kuumuus |
kosteus |
kuivuus |
kylmyys |
Väri |
vihreä |
punainen |
keltainen |
valkoinen |
musta |
Yin-sisäelin |
Maksa |
Sydän |
Perna |
Keuhkot |
Munuaiset |
Yang-sisäelin |
Sappirakko |
Ohutsuoli |
Mahalaukku |
Paksusuoli |
Virtsarakko |
Aistinelin |
Silmät |
Kieli |
Suu |
Nenä |
Korvat |
Maku |
hapan |
karvas |
makea |
kirpeä |
suolainen |
Tunne |
suuttumus |
ilo |
mietteliäisyys |
suru |
pelko |
Ääni |
huuto |
nauru |
laulu |
nyyhkiminen |
voihkiminen |
Elämän perusaineet, Qi
Zang Fu – teoria kertoo elämälle välttämättömistä Perusaineista. Perusaineita on viisi: Qi, Veri, Jing eli Esenssi, Shen ja Jin Ye eli kehon Nesteet.
Näistä tärkein on Qi. Sanalle Qi ei ole hyvää käännöstä. Sitä voisi ehkä kutsua aine-energiaksi. Qi on aineellinen ja aineeton. Qi liikkuu ja luo liikkuessaan kaikki ilmiöt. Sen tihentyessä syntyvät massat ja muodot. Sen ohentuessa ne palaavat alkutilaansa aineettomaksi energiaksi. Ihmisessä Qi ilmenee silmin havaittavina kudoksina mutta myös henkisinä ominaisuuksina ja tunteina. Qi on elämän liikettä.
Qilla on erilaisia ilmenemismuotoja. Yan Qi on ihmisen vitaliteetin lähde. Ravinnon Qi (Gu Qi) on raaka-aine päivittäisen Qin valmistukseen. Rinnan Qi (Zong Qi) liittyy perimäämme ja sen tehtävät liittyvät hengitykseen ja verenkiertoon. Ravitseva Qi (Ying Qi) ravitsee sisäelimiä ja koko kehoa. Sen kierto elimistössä ilmenee lisääntyneenä aktiivisuutena ja se käyttää meridiaaneja kulkureitteinään. Puolustus Qi (Wei Qi) kiertää ihon ja kalvojen alla. Se suojelee ruumista ulkoisilta hyökkäyksiltä ja lämmittää.
Qin vähyys aiheuttaa ihmiselle apaattisuutta ja väsyneisyyttä. Qin liike voi salpautua ja jopa kääntyä väärään suuntaankin.
Kiinalaisessa lääketieteessä Veri ei tarkoita samaa kuin meillä länsimaissa. Veri liikkuu meridiaaneissa ja verisuonissa. Se liikkuu yhdessä Qin kanssa. Kummallakin on sama alkuperä ja ne ovat erottamattomia. Qi pitää veren liikkeessä ja toisaalta veri ravitsee Qitä.
ZANG- ja FU-elimet (korvalääkärin kannalta tarkastellen)
Aikaisemmin tekstissä ja taulukossa jo viitattiin sisäelinten käsitteeseen. Jokainen ZANG-elin muodostaa laajan järjestelmän sisäelimineen, tunnetiloineen, väreineen jne. FU-elimet toimivat kapeampialaisesti. Tässä yhteydessä tuon esiin vain muutamia erityisesti korvalääkäriä kiinnostavia yhteyksiä:
Sydän on viiden ZANG-elimen ylin mestari. Se on taivaallisen Shenin asuinsija ja hallitsee verta. Sydämen toiminnasta kertoo kasvojen väri. Kieli on sydämen peili ja kielen tarkkailulla onkin kiinalaisen lääketieteen diagnostiikassa erittäin suuri merkitys. Sydän valvoo myös makuaistia. Sydämen FU-elin on Ohutsuoli.
Keuhkot puhdistavat Qitä. Ne ovat suorassa tekemisissä ulkomaailman kanssa ja siksi alttiina patogeenisille tekijöille. Keuhkot avautuvat nenään. Kun keuhkojen Qi on vahva, nenä on avoin ja hajuaisti toimivaa. Keuhkojen Qin heikkous johtaa tukkoiseen nenään. Keuhkojen kuumuus voi aiheuttaa nenäverenvuotoa. Hajuaistia säätelevät myös muut sisäelimet. Keuhkojen porttina on kurkunpää. Keuhkot hallitsevat ääntä ja Keuhkojen heikko Qi johtaakin heikkoon ja matalaan puheääneen.
Keuhkojen FU-elin on Paksusuoli. Se erottelee kirkkaat ja sameat nesteet.
Maksa pitää Qin liikkeessä. Maksan toiminnan häiriöt ovat yleisiä ja monet niistä liittyvät tunnetiloihin. Korvalääkäri ei joudu tekemisiin Maksan häiriöiden kanssa. Maksan FU-elin on Sappirakko. Sappirakko vastaa siitä, mikä on tarkkaa ja täsmällistä. Korvalääkärillekin tärkeä päättäväisyys ja päätöksenteko ovat siitä peräisin.
Perna muodostaa Mahalaukun vastaanottamasta ravinnosta Qitä ja Verta. Perna avautuu suuhun. Sopivan kosteat ja ruusuiset huulet kertovat hyvin toimivasta Pernasta. Perna on yhteydessä myös makuaistiin. Pernan FU-elin on mahalaukku. Mahalaukun toiminta nostaa kielelle katteen. Ohut ja valkoinen kate kertoo Mahalaukun toimivan hyvin.
Munuaiset hallitsevat syntymää ja elämisen taitoa. Munuaiset ovat yhteydessä ulkomaailmaan korvien kautta. Heikkoihin Munuaisiin liittyy kuulon heikkeneminen ja tinnitus. Heikot ja harvenevat hiukset kertovat Munuaisten huonosta toiminnasta. Munuaisia vastaava FU-elin on Virtsarakko.
Kolmoislämmitin on vaikeasti määritettävissä oleva FU-elin. Sillä ei ole ZANG-elintä parinaan. Se valvoo Nesteiden muodostumista ja kulkua. Se on yhteydessä muihin sisäelimiin ja Pericardiumiin.
Terveellinen elämäntapa
Länsimaissa tunnemme seitsemän kuolemansyntiä. Kiinalaisia suositellaan luopumaan kuudesta pahasta. Näitä ovat:
maine ja rikkaus
seksuaalisuus ja laulu
kulta, hopea ja muut aarteet
herkullinen ruoka
mielistely ja kopeus
kateellisuus
Mieltä ei pidä hajottaa moneen asiaan yhtaikaa. Silmiä ja korvia on suojattava liialta ärsytykseltä. Mieltä voi jalostaa kirjoittamalla runon tai vaikkapa ihailemalla kaunista maalausta. Voimakkaita negatiivisia tunteita tulisi välttää. Meidän tulisi kohdata elämän tosiasiat ja sopeutua niihin. Unen, levon ja työn suhteesta on huolehdittava.
Iän lisääntyessä ihmisen olisi muutettava ruokavalionsa kasvispitoisemmaksi. Ruokailla pitäisi säännöllisinä aikoina ja syödä kohtuullisesti. Vatsan hierominen ja pieni kävelyretki aterian jälkeen on hyväksi. Erilaisilla ruoka-aineilla on omat makunsa ja niillä taas taipumus vaikuttaa sisäelimiin. Makujen oikea tasapaino ruokavaliossa tukee sisäelinten toimintaa.
Sairauden syyt
Terveys on ihmisen tasapainotila. Tasapainoparin voi muodostaa Yin ja Yang, Qi ja veri ZANG FU-elimet ja meridiaanit. Tasapainoa voivat häiritä sisäiset syyt, ulkoiset syyt ja muut tekijät.
Tasapaino voi häiriintyä sisäisistä syistä. Silloin taustalla on pitkäaikainen ja voimakas tunnetila. Tämä ei tarkoita tavallista pelästymistä tai mielipahaa. Erityisen hankalaa on, jos tunnetila tukahdutetaan tai ei löydä väylää ilmaista itseään. Tunne-elämässä Sydän on keskeisessä asemassa ja muut ZANG-elimet avustajina. Seitsemällä tunnetilalla on vaikutusta sairastumiseen.
Raivo saa Qin nousemaan ja vaikuttaa Maksaan.
Ilo hajottaa Qin ja vaikuttaa Sydämeen.
Huolehtiminen ja liika ajatteleminen saavat Qin jähmettymään. Vaikutus kohdistuu Pernaan ja Keuhkoihin.
Suru heikentää Qin ja vaikuttaa Keuhkoihin
Pelko saa Qin vajoamaan ja vaikuttaa Munuaisiin
Pelästys tekee Qin kaoottiseksi ja vaikuttaa Munuaisiin ja Sydämeen
Ulkoiset syyt liittyvät sääilmiöihin. Ne ovat:
Tuuli joka on liikkuvaista, hajottavaa ja muuntuvaista. Sen aiheuttamalle sairaudelle on tyypillistä nopea alku.
Kylmyys supistaa ja kangistaa. Se saattaa heikentää Yangin Qitä. Oireena on usein kipu.
Kesä-Kuuma hajottaa. se voi vahingoittaa Yiniä ja vaikuttaa mieleen.
Kosteus aiheuttaa raskaan ja painostavan olon. Kosteuteen liittyy tahmeus, niljakkuus ja seisahtaneisuus. Kosteus on Yin.
Kuivuus on Yang-ilmiö ja yhdistetään syksyn kuivaan aikaan.
Kuumuus on Yang ja voi aiheuttaa sairauden mihin vuodenaikaan tahansa. Se aiheuttaa paikallista kuumotusta tai yleisen kuumeisen sairauden.
Muut tekijät liittyvät ihmisen konstituutioon, liikarasitukseen, ruokavalioon, liialliseen seksuaaliseen aktiviteettiin, traumoihin, loisiin tai väärään hoitoon.
Sopiva määrä liikuntaa ja työtä pitää ihmisen terveenä mutta liika rasitus kuluttaa Qitä ja johtaa sairastumiseen. Liikarasitus voi myös olla mentaalista.
Kiinalaisen lääkärin diagnoosi ja hoito
Hyvä parantaja ei voi toimia vain taitojensa varassa. Hänellä on myös oltava oikea asenne, vilpittömyyttä, myötätuntoa ja vastuuntuntoa. Lääkärin ja potilaan luottamus ja harmonia ovat diagnoosin ja hoidon kannalta keskeisen tärkeitä.
Diagnostiikassa käytetään inspektiota, palpaatiota, kuuntelua ja haistelua sekä kyselyä.
Potilaan silmät ja kasvot kertovat Shenistä, joka kuvaa jumaluutta ihmisessä. Jos Shen on paikallaan, potilaan terveys on pohjimmiltaan hyvä. Potilaan ruumiinrakenne auttaa johtopäätöksissä Qistä ja Verestä. Lihavilla on usein puutetta Qistä ja paljon limaa ja kosteutta. Hiukset kuvaavat Munuaista ja kasvojen iho Qin ja Veren tilaa. Nenän väristä voi tehdä päätelmiä Pernasta, Keuhkoista, Verestä ja Qistä. Korvalehdet kertovat Munuaisista ja huulet Pernasta. Lääkäri tarkastaa myös miltä iho, hampaat, ikenet ja nielu näyttävät. Hyvin paljon kiinnitetään huomiota kielen inspektioon. Kielen rungon väri, muoto, liikkuvuus, katteet ja kosteus antavat tietoa sisäelinten tilasta. Kun kieli on vaalea, Qi ja Veri ovat riittämättömät, kylmyys tunkeutunut elimistöön tai puutetta Yangista.
Palpaatiossa kiinnitetään huomiota ihon lämpötilaan ja kosteuteen. Hyvin tärkeää on pulssin tunnustelu. Radialispulssi antaa mahdollisuuden arvioida Qitä, Verta ja sisäelinten tilaa. Pulssi tutkitaan mieluiten aamulla. Se tunnustellaan kummastakin kädestä sillä ne kertovat eri elinten tilasta. Tunnustelussa tarkastellaan pulssin sijaintia, tiheyttä, muotoa, voimakkuutta ja rytmiä. Erilaisia pulssityyppejä on kolmisenkymmentä. Niiden tunnistaminen vaatii kokemusta ja keskittymistä. Pulssi voi olla mm. pinnallinen, tyhjä, kireä, hyökyvä, lankamainen, empivä tai liukas.
Lääkäri kuuntelee potilaan puhetta ja kiinnittää huomiota puheen voimakkuuteen, karheuteen ja selkeyteen. Pahanhajuinen hengitys liittyy yleensä Mahalaukun Kuumuuteen.
Oireiden kysely on tärkeä osa diagnostiikkaa. Tärkeimmät kysymykset koskettelevat seuraavia aiheita:
Kylmä ja Kuuma
Hikoilu
Pää ja vartalo
Uloste ja virtsa
Ruokailu
Rinnan rohina
Kuurous, tinnitus
Vaivat ja potilaan oma käsitys niiden syistä
Kipu
Rintakehä ja vatsan alue
Ruokahalu, maut, oksennus
Uni
Tunne-elämä, elämäntavat
Gynekologiset kysymykset tai impotenssi
Aikaisempien hoitojen vaikutus
Kaikkia kysymyksiä ei esitetä jokaiselle potilaalle.
Kun oireet ja merkit kootaan yhteen, voidaan potilaan syndrooma tunnistaa. Prosessi on erittäin monimutkainen. Käytettävissä on useita erilaisia menetelmiä ja tavallisimmin se tehdään Kahdeksan periaatteen järjestelmän mukaan. Tunnistaminen voidaan tehdä myös Qin, Veren ja Nesteiden mukaan tai ZANG FU-elinten mukaan.
Kahdeksan periaatetta muodostuu käsitepareista: Sisäinen/Ulkoinen, Kylmä/Kuuma, Yin/Yang ja Xu/Shi (antipatogeenisen ja patogeenisen tekijän suhde). Syndroomat eivät kuvaa sairautta vaan kehon toimintaa sairauden tietyssä vaiheessa.
Hoito määrittyy syndrooman mukaan. Hoidon tarkoituksena on palauttaa elimistö tasapainon tilaan. Hoitokeinoina toimivat lääkkeet, ruokavalio ja akupunktio erilaisine variaatioineen.
Akupunktio
Perinteisen teorian mukaan Qi virtaa pienissä kanavissa ihmisen sisällä. Näiden kanavien kulkua kuvaavat meridiaanit, jotka yhdistävät akupunktiopisteitä. Kanavat kulkevat eri kohdissa erilaisessa syvyydessä ihon alla. Pinnalliset kanavat akupunktiopisteineen on merkitty meridiaanikarttoihin. Anatomisesti tällaisia kanavia ei ole voitu kuvata. Jotkut niistä seurailevat hermoja ja jotkut verisuonia. Nämä meridiaanikanavat ovat yhteydessä sisäelimiin ja ne on nimetty ZANG FU-elinten mukaan. Akupunktiopisteitä on kuvattu yli tuhat mutta käytännössä selvitään parinsadan pisteen avulla.
Akupunktiolla voidaan vaikuttaa Qin kiertokulkuun ja sitä kautta sisäelimiin. Akupunktion avulla voidaan vahvistaa Yangia ja heikentää Yiniä tai päinvastoin. Kivun hoidossa kanavia pyritään avaamaan Qin virtaamisen lisäämiseksi. Länsimainen lääketiede on toivonut löytävänsä selitystä akupunktion vaikutuksiin endorfiineista, kolinesteraasi-inhibiittoreista, sympaattisen hermojärjestelmän yhteyksistä ja selkäytimen taaemman hermojuuren porttimekanismista.
Akupunktioneulat valmistetaan ruostumattomasta teräksestä. Ne ovat tavallisimmin tuuman pituisia ja halkaisijaltaan 0,28 – 0,38 mm. Tavallisimmin käytetään kertakäyttöisiä neuloja mutta neulojen sterilointikin on mahdollista. Erikoiskäyttöön on saatavissa volframista valmistettuja ”tulineuloja”.
Kun neula osuu hyvin akupunktiopisteeseen se antaa potilaalle Deqin eli akupunktiotuntemuksen. Deqi ei ole varsinaista kipua ja se alkaa tuntua vasta neulan oltua paikallaan muutaman minuutin. Neula pistetään tavallisesti kohtisuoraan subkutiksen läpi esimerkiksi faskiaan tai lihakseen mutta ei periostiin. Pään alueella joudutaankin pistämään vinosti. Sisäelimiin ei pistetä. Keuhkoon pistetty neula voi aiheuttaa ilmarinnan. Kertahoidossa käytettävien neulojen määrä vaihtelee lääkärin ja hoidettavan ongelman mukaan. Tarvittava neulojen määrä on 1 – 40. Hoitoaika on tavallisimmin 20 – 30 minuuttia. Neulat voivat olla paikallaan mutta niitä voidaan myös aika-ajoin pyöritellä. Kivun hoidossa voidaan akupunktioneuloihin yhdistää 2 – 5 Hz matalataajuusvirta. neulottelun harjoitus vaatii kokeneen opettajan. Toimeen ei pidä ryhtyä suoraan akupunktiokarttoja katselemalla.
Moksibustio on osa perinteistä akupunktio-oppia. Akupunktiopistettä tai siihen vietyä neulaa voidaan lämmittää kiinalaisesta pujosta valmistetun ”sikarin” avulla. Joskus moksaa poltetaan suoraan iholla ja silloin syntyy paikallinen palovamma.
Akuhieronta ja painanta kohdistetaan akupunktiopisteisiin. Kutakin hoidettavaa pistettä painetaan tai täristellään sormin 1 – 5 minuutin ajan.
Transkutaanista hermostimulaatiota käytetään kroonisen kivun hoitoon länsimaissakin yleisesti. Siinä käytetään tavallisesti 50 – 100 Hz:n virtaa, joka johdetaan kudoksiin ihoon kiinnitettyjen elektrodilevyjen kautta. Laite annetaan potilaalle kotikäyttöön fysiatrisesta hoitolaitoksesta tarvittaessa käytettäväksi.
Akupunktion kontraindikaatiot
Huonokuntoisen tai sydänsairaan potilaan hoidossa on syytä olla varovainen samoin kuin muissakin fysikaalisissa hoitomuodoissa. Akupunktio voi aiheuttaa verenpaineen pudotuksen. Korkea ikä ei sen sijaan ole vasta-aihe.
Kolmen ensimmäisen ja kahden viimeisen raskauskuukauden aikana ei saa neulotella alavatsan ja ristiselän pisteitä. Muutenkin raskausaikana on vältettävä tiettyjä voimakastehoisia pisteitä.
Pelkäävää potilasta voi olla vaikeaa hoitaa. Makuuasennosta huolimatta potilaalle voi tulla huono olo, kalpeus, hikisyys ja verenpaineen lasku.
Psykoottisen potilaan tasapaino voi järkkyä ja psykoosi saattaa asettaa hoitosuhteen koetukselle.
Verenvuotovaara voi liittyä joihinkin maksasairauksiin mutta erityisesti veren hyytymistä häiritsevään lääkitykseen. Kasvojen alueen neulat voivat aiheuttaa paikallista turvotusta tai hematoomia.
Ihottuma-alueelle ei tule pistää. Myöskään inflammaatioaluetta tai infektoitunutta aluetta ei pidä neulotella.
Lapsipotilaita ei länsimaissa hoideta akupunktiolla. Kouluikäisenkin hoito vaatii asiaan paneutumista.
Akupunktiopisteitä korvalääkärille
Tässä kappaleessa esitän muutaman korvalääkäriä koskettavan sairauden hoitoon soveltuvia akupisteitä lähinnä esimerkiksi. Piirrokset ovat omiani ja saattavat olla epätarkkoja. En ole kuvannut niihin meridiaanilinjoja. Neulat pistetään molemmin puolin. Akupisteet on nimetty sen meridiaanin mukaan, johon ne kuuluvat esim: GB = Gall Bladder, TB = Triple Burner. Tarkempaa tietoa aiheesta löytyy internetin akupunktiosivuilta, joista yksi parhaita on: http://www.acuxo.com/
Nenäpolyyppien akupunktiohoito kohdistetaan kolmeen pisteeseen: GV 25.Su Liao sijaitsee nenän kärjessä. LI 19.He Liao sijaitsee sierainaukon lateraalireunan alla ja LI 20.Ying Xiang nasolabiaalipoimussa puolen peukalon leveyden päässä sierainaukosta lateraalisuuntaan.
Tukkoisen nenän hoitoon voi riittää yksi akupunktiopiste: KI 22. Bu Lang sijaitsee
viidennen interkostaalitilan alueella kaksi peukalonleveyttä keskiviivasta lateraalisuuntaan.
Nenän tukkoisuuden hoitoon voidaan tarvita myös useita akkupunktiopisteitä:
BL 3. Mei Chong
BL 4. Qu Chai
BL 6. Cheng Guang
BL 67. Zhi Yin
GB 15. Tou Lin Qi
GB 18. Cheng Ling
GV 21. Qian Ding
LI 19. He Liao
Äkillisen äänenmenetyksen hoitoon tarvitaan kaksi akupistettä:
CV 23. Lian Quan sijaitsee kaulalla keskiviivassa kieliluun päällä tuntuvassa kuopassa.
GV 16. Feng Fu on pään takaosassa keskiviivassa puoli peukalonleveyttä ulomman
okkipitaalisen protuberanssin alapuolella.
Tinnituksen hoitopisteet ovat:
BL 8. Luo Que sijaitsee 5,5 peukalonleveyttä hiuslinjan takana ja puolitoista peukalonleveyttä keskiviivan lateraalipuolella.
GB 10. Fu Bai löytyy temporaalialueelta mastoidiluun yläpuolelta.
GB 11. Tou Qiao Yin mastoidialue
GB 3. Shang Guan sijaitsee zygomakaaren yläpuolella.
GB 4. Han Yan löytyy hiuslinjan seudusta ohimoalueelta.
GB 42. Di Wu Hui on jalkaterän päällä neljännen ja viidennen metatarsaaliluun päiden takana olevassa painaumassa.
PC 9. Zhong Chong kolmannen sormen kärjessä aivan keskellä.
TB 18. Qi Mai ja TB 19. Lu Xi löytyvät mastoidiluun päältä.
TB 22. He Liao sijaitsee korvan edessä temporaalisesti.
Akupunktion vaikuttavuus
Perinteistä kiinalaista lääketiedettä on kritisoitu siitä, että se sekoittaa vapaasti empiirisiä havaintoja ja metafyysisiä väittämiä. Kriitikot sanovat, että meridiaaneja ei löydy ihmisestä sen enempää kuin maapallon pinnaltakaan. Akupisteet ovat yhtä epätosia kuin juopon silmissä leijuvat mustat pisteet. Kukaan ei ole voinut mitata Qitä. Jotkut pitävät sitä käyttökelpoisena tapana kuvata elimistön ilmiöitä. Toisille se on osa sekavaa filosofiaa.
Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti NIH on päätynyt akupunktiota kuvaavaan ympäripyöreään ja epäilevään konsensuslauselmaan: "Despite considerable efforts to understand the anatomy and physiology of the "acupuncture points", the definition and characterization of these points remains controversial. Even more elusive is the basis of some of the key traditional Eastern medical concepts such as the circulation of Qi, the meridian system, and the five phases theory, which are difficult to reconcile with contemporary biomedical information but continue to play an important role in the evaluation of patients and the formulation of treatment in acupuncture."
WHO on hyväksynyt listoilleen akupunktion joidenkin korvalääkäriäkin sivuavien sairauksien hoidoksi. Tässä siis vain korvalääkäriä koskettava osa listasta:
Äkillisen ja kroonisen kivun hoito
Allerginen sinusitis
Artriitti ja artroosi
Tinnitus
Bruxismi
Funktionaalisessa MRI tutkimuksessa ja PET-kuvauksessa voidaan osoittaa akupunktion aiheuttavan muutoksia thalamuksessa kipua käsittelevissä alueissa. Kaksoissokkoutetut tutkimukset hoidon tehon osoittamiseksi ovat osoittautuneet vaikeasti toteutettaviksi.
Cochranekatsauksiakin akupunktiosta on tehty. Niskakipuun se näyttää tehoavan paremmin kuin valehoito tai hieronta. Akupunktio vaikuttaa myös postoperatiiviseen pahoinvointiin vaikkakaan ei oksentamiseen. Korvalääkäriä kiinnostaa, että tarkoituksena on tehdä Cochranekatsaus akupunktiohoidon vaikutuksesta tinnitukseen ja allergiseen nuhaan.
Loppusanat
Toivon, että kirjoitelma antaa lukijalle aavistuksen perinteisen kiinalaisen lääketieteen taustoista. Tiedän tuskastuttavan hyvin, että Lohikäärme jäi minulta kaatamatta vaikka kovasti ponnistelinkin. Ehkäpä Suomesta löytyy korvalääkäri, joka innostuu asiaan ja kouluttautuu tähän hoitomuotoon Kiinassa. Yrttilääkkeet ovat keskeisessä osassa kiinalaisen lääketieteen parannuskeinona. Tieto parantavista yrteistä kulkee samalla tavalla perintönä kuin käsitys sairauksista. Vieraat kasvit, monimutkaiset kasvisseokset ja mutkikas lähestymistapa tekevät asian erinomaisen vaikeaksi hahmottaa.
Vaikea terminologia ei ole helpottamassa kiinalaisen lääketieteen diagnostiikan ja tautiopin ymmärtämistä. Valitettavasti monelle ilmiölle ei ole sanaa suomenkielessä. Ilmiö muistuttaa hieman viinin ystävän luonnehdintaa juomasta. Vähitellen on mahdollista oppia mitä tarkoitetaan kun viiniä luonnehditaan notkeaksi, herukkaiseksi, tanniiniseksi tai nahkanmakuiseksi. Itse asiassa jokainen lääkäri oppii tunnistamaan potilaan kasvoista ja silmien ilmeestä väsymyksen, masennuksen, pelon ja toivon. Ihon kalpeanharmaa väri herättää huolen vakavasta sairaudesta. Lääkäri analysoi usein potilaan eleitä, käyttäytymistä ja piirteitä lähes tiedostamattaan. Meillä ei vain ole selkeitä termejä kuvaamaan havaintojamme. Kutsumme ilmiötä epämääräisesti ”kliiniseksi silmäksi”. Uskon, että vanha kiinalainen traditio kykenee luonnehtimaan näitä asioita tarkemmin kuin omamme vaikka käyttääkin siihen meille outoja sanoja ja menetelmiä. Kiinalaisten käyttämät termit voivat olla hyvinkin kuvaavia kun ne vain sisäistää.
Korvalääkäri näkee lukemattomia kieliä päivittäin mutta harvoin arvioi kykenevänsä tekemään yleissairauden diagnoosia kieltä tarkastelemalla tai asettamalla kolme sormea ranteelle pulssia tunnustelemaan. Me olemme oppineet luottamaan laboratorioarvoihin ja muihin mitattaviin suureisiin.
Qin käsite on mielestäni mielenkiintoinen. Qi on elämän virta ja Qin pysähtyessä ihminen kuolee. Länsimainen tiede ei sekään osaa kertoa mitä elämä on, mistä se tulee ja minne se menee.
Kuusankoski 10.7.2008
Hannu Tapiovaara
Takaisin korvalääkärin kotisivujen sisällysluetteloon
Lähteet:
Jaakko ja Marjukka Laitinen: Akupunktio, TSH; WSOY 1981
Elina Hytönen: Lohikäärmeen lääketiede; Epigram 1997
Pekka J. Pöntinen: Akupunktuuri lääketieteellisenä hoitomuotona; Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 1983
Pirjo Salo: Akupunktiohoitopisteitä; Postitie 1979
http://en.wikipedia.org/wiki/Acupuncture