Nenähuuhtelu

Äkillinen ja krooninen nenän sivuontelotulehdus, virusperäinen ylähengitystieinfektio, allerginen nuha ja nenään tai sivuonteloihin kohdistuneen leikkauksen jälkihoito ovat nenän keittosuolahuuhtelun indikaatiot. Joogapiireistä lähtöisin oleva nenähuuhtelukannun käyttö on Suomessakin lisääntynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Taustaa

Yksinkertaisin tapa tehdä nenän huuhtelu on ryystää suolavesi käsien muodostamasta kupista nenään. Suomessa on markkinoilla nenään tarkoitettuja keittosuolatippoja. Ne sopivat hyvin käytettäväksi sylivauvojen hengitystietulehdusten yhteydessä.

Humidose® on apteekin myymä keittosuolaspray. Tuote on tarkoitettu nenän limakalvojen kostutukseen talviaikaan. Suolaliuokselle tulee melko lailla hintaa kun 50 ml pullon hinta on 8,80 €. Sprayn teho nenän limakalvojen huuhtelussa on muutenkin kovin kyseenalainen.

Intiassa nenän huuhteleminen (Jala neti) on kuulunut vuosisatojen ajan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Siellä nenähuuhtelu tehdään pölyisen työn jälkeen mutta se kuuluu myös päivittäiseen rutiiniin muiden pesujen yhteydessä. Joogapiirien myötä myös Suomeen on levinnyt tieto nenähuuhtelukannusta ja lääkärikuntakin on havainnut sen hyödyt.

Nenähuuhtelun vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti. Huuhtelu saattaa parantaa nenän limakalvojen toimintaa poistamalla inflammaation välittäjäaineita tai parantamalla värekarvatoimintaa.

Huuhteluliuos

Suomessa vesijohtovesi on niin puhdasta, että huuhteluliuos voidaan tehdä suoraan kehonlämpöiseen kraanaveteen ilman keittämistä. Tämä sopii myös nenään kohdistuneen leikkauksen jälkihoitoon ja kuuluu rutiiniohjeisiin niin HYKS:n korvaklinikassa kuin pienoisessa Kuusankosken aluesairaalassakin. Nenähuuhtelukannulla annosteltavan keittosuolaliuoksen väkevyys vaihtelee 0,9 – 3 % välillä. Tieteellistä näyttöä huuhteluliuoksen ihanteellisesta suolapitoisuudesta, pH:sta tai lämpötilasta ei ole. Jotkut suosivat natriumbikarbonaatin käyttöä huuhteluliuoksen puskurointiin. Myös ksylitolia on huuhteluliuokseen lisätty. Huuhteluliuos voidaan valmistaa lisäämällä puoleen litraan vettä 1-2 teelusikallista merisuolaa (ja haluttaessa puskuriksi puolikas teelusikallista leivontasoodaa). Isotoninen keittosuolaliuos ärsyttää vähiten. Jodisuolan tai Pansuolan käyttöä ei suositella.

Nenähuuhtelukannut ja laitteet

Suomessa tavallisimmin hankittu nenähuuhtelukannu on Sarvikuono®. Sen hinta on 10,80 €. Kannun toiminta perustuu siihen, että painovoima työntää huuhtelunesteen nenäkäytävään ja sitten nenänielun kautta ulos toisesta nenäkäytävästä. Kannun mukana tulee erittäin selkeä ja hyvin kuvitettu käyttöohje. Tarjolla on myös posliinista tai teräksestä valmistettuja nenähuuhtelukannuja, joiden toimintaperiaate on sama. Moni tuntee niiden käytön miellyttävämmäksi koska niiden pidempi varsi lisää hydrostaattista huuhtelupainetta.

Nenähuuhtelun tekniikka on yksinkertainen. Huuhtelukannun kärki viedään sieraimeen, nojaudutaan lavuaarin päällä riittävästi eteenpäin ja kallistetaan päätä. Huuhteluneste menee sisään ylemmästä nenäkäytävästä ja tulee ulos alemmasta. Suun kautta voi hengittää. Huuhteluneste ei valu nieluun tai alempiin hengitysteihin. Kumpikin puoli huuhdellaan. Huuhtelun jälkeen nenä tyhjennetään kallistelemalla tai kevyesti niistäen.

Painovoimainen nenän huuhtelu ei aina onnistu jos limakalvot ovat kovin turvoksissa. Puristettava, pehmeästä muovista valmistettu huuhtelukannu on silloin tehokkaampi. NHS-nenähuuhtelukannun hinta on runsas 20 €. Sen käyttö vaatii hiukan enemmän opettelua kuin pelkän painovoimaisen kannun käyttö. Pehmeä materiaali tarjoaa mahdollisuuden lisätä painetta puristamalla kannua.

Yhdysvalloissa on markkinoilla koneellisia nenähuuhtelulaitteita. Ne kykenevät antamaan huuhteluliuoksen painesykäyksillä Näyttöä niiden paremmuudesta vanhaan intialaiseen malliin nähden ei ole.

Jos käytössä on paikallishoitolääkkeitä, nämä annostellaan vasta huuhtelun jälkeen. Ennen huuhtelua annosteltu lääke tulisi huuhdottua pois nenästä!

  Sarvikuono-huuhtelukannu

 NHS-huuhtelukannu

  Nenähuuhtelulaite

Indikaatiot ja vaikuttavuus

• Kroonisen rinosinusiitin oireissa todettiin päivittäisen 2 %:sen suolaliuoksen nenähuuhtelukannulla annosteltuna vähentävän oireita ja saavan aikaan selkeän elämänlaadun paranemisen (Näytön aste A).

• Toistuvista rinosinusiiteista kärsivien potilaiden oireilu ja muun lääkityksen tarve vähenee nenähuuhtelulla. Hoito sopii myös yli kolmevuotiaille lapsille, joilla se vähentää yskää, post nasal drip oiretta ja nenäeritteitä.

• Akuutti rinosinusiitti. Nenähuuhtelu sopii tukihoidoksi. Se saattaa vähentää antibioottien tarvetta ja lyhentää antibioottikuureja. Nenähuuhtelun katsotaan myös parantavan tukihoitona käytettyjen paikallisten dekongestanttien ja kortikosteroidien penetraatiota.

• Allerginen nuha. Huuhtelun on osoitettu vähentävän histamiini- ja leukotrieenitasoja nenässä ainakin kuuden tunnin ajan.

• Äkillinen virusperäinen ylähengitysteiden infektio. Sopii tukihoidoksi. Vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta ei ole.

• Nenään kohdistuneen leikkauksen jälkihoidossa keittosuolahuuhteluita käytetään tavallisesti 4 – 8 viikon ajan kunnes limakalvot ovat kuntoutuneet. Huuhtelukannun käytön komplianssi on hyvä. Keittosuolatiputuksiin verraten nenähuuhtelukannupotilaiden toipuminen on nopeampaa ja postoperatiiviset vaivat vähäisempiä.

• Muut indikaatiot: Raskauden aikaiset nenäoireet, Wegenerin tauti, sepumperforaatiot, atroofinen nuha (hajunenä).

Sivuvaikutukset ja käytön esteet

Nenähuuhtelu aiheuttaa sivuvaikutuksia alle 10 %:lle käyttäjistä. Sivuvaikutuksena on kuvattu korvien tukkoisuuden tunnetta, nenän kirvelyä ja harvoin nenäverenvuotoa. Vakavia sivuvaikutuksia ei ole todettu. Kontraindikaationa pidetään kasvotraumaa, joka ei ole parantunut ja sellaisia neurologisia sairauksia, joihin liittyy aspiraation vaara. Voi olla hyvä, että lääkäri tarkastaisi nenän ennen säännöllisen huuhteluhoidon alkua. Näin kirurgista hoitoa kaipaavat rakennepoikkeavuudet, polyypit ja harvinaiset kasvaimetkin tulisi todettua.

Kuusankoskella 29.12.2009

Hannu Tapiovaara

Takaisin korvalääkärin kotisivujen sisällysluetteloon

Viitteitä:

Canadian Family Physician 2003: http://www.cfp.ca/cgi/reprint/49/2/168

Journal of Family Practice 2002: http://www.jfponline.com/Pages.asp?AID=1355