KEVÄTKOULUTUS -99

 

 

 

 

 

Otolaryngologiyhdistyksen kevätkoulutuspäivät –99 pidettiin Helsingissä  5.– 6.2.99.

Koulutuspäivillä käsiteltiin otoneurologiaa ja implantoitavia kuulolaitteita koskettavia aiheita.

 

Akustikusneurinooman epäily herää toispuoleisessa sensorineuraalisessa kuuloviassa vaikka se olisi ohimeneväkäkin oire. Tinnitus tai huimausoireet voivat olla epäilyä lisääviä oireita. Diagnostiikan kannalta MRI tutkimus on nousemassa ensisijaiseksi välineeksi. Tietokonetomografia ja aivorunkoaudiometriakaan ei ehkä enää ole perusteltu ensisijaisena tutkimuksena huonomman osuvuutensa ja toisaalta useiden ”päällekkäisten” tutkimusten aiheuttamien kustannusten vuoksi. Kuusankosken aluesairaalan käyttämä diagnostiikka on toiminut suosituksen mukaisesti viime syksystä lähtien kun sairaanhoitopiiriin saatiin oma MRI laitteisto.

 

Bellin pareesin etiologian selvittely jatkuu kiivaana maailmalla. Ensisijaisesti metsästetään neurogeenista virusinfektiota ja jonkinasteista epäilyä herpes simplex viruksen osuudesta on tullut esiin lukuisissa tutkimuksissa. Selkeää tieteellistä näyttöä ei ole kuitenkaan saatu. Yhdysvalloissa pidetään osittain juridisista syistä käypänä hoitona prednisolon-asykloviirihoitoa. Otolaryngologiyhdistys ei pidä toistaiseksi viruslääkkeiden käyttöä perusteltuna. Ramsay-Huntin oireyhtymässä l. herpes zoster oticus  käytetään tietysti viruslääkkeitä.

 

 

 

Kuulolaitteissa tapahuu huimaa teknistä kehitystä:

 

 

 

BAHA = bone anchored hearing aid on löytänyt jo tiensä Suomeenkin ja muutamia laitteita on asennettu. Laitteen idea selviää oheisesta kuvasta. Kyse on luujohtokuulokojeesta, joka kiinnitetään temporaaliluuhun titaaniumruuvilla. Kuulolaaitteesta ääniaallon värinä kulkeutuu ruuvin kautta temporaaliluuhun ja siitä sisäkorvaan. Äänienergia siis ohittaa välikorvan. Laite tulee kyseeseen jos potilaalla on normaali tai vain vähän alentunut cochlean toiminta ja:

                      -korva-anomalia (esim synnynnäinen atresia) estää normaalin kuulolaitteen käytön.

                      -krooninen otiitti estää tavallisen kuulolaitteen käytön.

                      -potilaalla on allergia korvaistukkamateriaaleja kohtaan.

 

 

Teknisesti BAHA-laitteen asennus on niin yksinkertainen, että se olisi tarvittaessa toteutettavissa Pohjois-Kymenlaaksossakin.

 

 

 

 

 

Keskikorvavärähtelijöiden kehittely on alkanut jo 60-luvun lopulla. Vasta nyt näyttää markkinoille tulleen hyvin toimiva elektromagneettinen Vibrant Soundbridge laite, josta on toistaiseksi kokemusta kolmen vuoden ajalta. Laitteita on asennettu maailmassa kaksi sataa kappaletta. Pohjoismaissa ei ole asennettu vielä yhtäkään. Laitteen idea selviää kuvasta. Mikrofoni ja paristot pysyvät paikallaan ihon pinnalla magneetin avulla. Ihon alla on magneettikäämi ja vahvistaja, joista on yhteys kuuloluihin kiinnitettyyn magneettivärähtelijään. Värähtelijä voimistaa kuuloluiden liikettä. Toistaiseksi laitetta suositellaan sensorineuraaliseen symmetriseen 40-80 dB:n kuulovikaan jos tavallisen kuulolaitteen käytössä on ongelmaa. Vahvistusominaisuudet ovat paremmat kuin perinteisillä kuulolaitteilla. Soundbridge maksaa 7500 US dollaria.

 

 

 

 

Soundbridge on välivaihe matkalla kokonaan elimistöön asennetun kuulolaitteen kehittelytiellä. Tällainen laite onkin jo asennusta vaille valmiina ja ensimmäinen laite asennetaan ihmiselle kuluvan vuoden aikana. Laitteen akku toimii kymmenisen päivää ja ladataan kuulokkeita muistuttavalla induktiolaitteella kahdessa tunnissa. Kehittyneissä maissa tulevaisuuden markkinat näyttävät loputtomilta. Tuleeko kuulolaitteen asennusleikkauksesta tämän päivän kaihikirurgiaa vastaavaa bulkkityötä?

 

 

 

 

Sisäkorvaimplantti on kuulolaite, joka on tarkoitettu kuuroille tai erittäin huonokuuloisille potilaille. Laitteessa on kuulohermoa ärsyttävä monikanavainen elektrodi, joka asennetaan kirurgisesti sisäkorvan simpukkaan. Muulta rakenteeltaan se muistuttaa edellä esiteltyä Soundbridgea. Suomessa on ensimmäiset sisäkorvaimplantit (10kpl) asennettu 80-luvulla. Nyt toiminta on alkanut uudestaan ja implantteja on asennettu kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana eri yliopistosairaaloissa yhteensä 97 kpl.

 

takaisin