OTOLARYNGOLOGIYHDISTYKSEN

KEVÄTKOULUTUSPÄIVÄT 2002

 

 

Koulutuspäivät pidettiin Helsingissä. Yhdistys saavutti 80:n vuoden iän ja siksi koulutuspäivien aiheeksi oli valittu erikoisalamme oireilu ikäihmisellä. Aihe oli haastava mutta hieman syntyi sellaista vaikutelmaa, että luennoitsijat eivät pystyneet haasteeseen vastaamaan. Sytyttävimmät esitykset pitivät prof. Ilmari Pyykkö ja dos. Juha-Pekka Vasama. Edellinen käsitteli vanhuksen tasapaino-ongelmaa ja jälkimmäinen kertoi kokeista implantoitavan kuulolaitteen asennuksessa.

 

 

 

Vanhusten tekninen kuulonkuntoutus nyt ja tulevaisuudessa

Matti Sorri (OYS)

Vanhuksen kuulon kuntoutus ei ole pelkästään sitä, että työnnetään korvaan kuulolaite.

On huolehdittava apuvälineiden:

                      -jakelusta ja sovituksesta

                      -valinnasta

                      -saajan valinnasta

                      -toiminnan ylläpidosta

                      -käytön opettamisesta

Kuulolaite voi olla:

-Korvantauskoje, joka on Suomessa tavallisin.

-Silmälasikoje. Laite sijoitetaan silmälasin sankaan. Näitä ei juurikaan suosita.

-Korvakäytäväkoje.  Näiden laitteiden käyttö on lisääntymässä länsimaissa. Laite voi olla konkkakuoppaan sovitettava, kanaalikoje tai syvälle korvakäytävään sijoitettava. Kahdessa viimeksi mainitussa käyttöä vähentää rajoitettu vahvistusteho. Ne voivat olla myös pienikokoisina vaikeiasti käsiteltäviä.

-Luujohtokoje. Näitä käytetään konduktiivisessa kuuloviassa tai silloin kun korvakäytävä ei salli tavallisen laitteen käyttöä (atresia, leikkausontelo, krooninen korvakäytävän ihotulehdus).

Kuulolaitteen vahvistus on tavallisimmin epälineaarinen eli erilaisia äänenkorkeuksia vahvistetaan eri tavoin tarpeen mukaan. Laitteet ovat tavallisesti digitaalisesti ohjelmoitavissa potilaan audiogrammin mukaan. Laitteen vahvistus voi toimia analogisesti tai digitaalisesti. Laitteet voivat olla adaptiivisia eli ne voivat muuttaa automaattisesti  vahvistustehoaan ympäristön meluisuuden mukaan. Äänen feed-back eli kierto voi aiheuttaa vinkunaa. Osaan laitteista on rakennettu järjestelmä, joka leikkaa vinkumista pois. Kuulolaite ei kuitenkaan korvaa menetettyjä aistinsoluja. Se ei korjaa adaptaation, taajuuserottelun, intensiteetinerittelyn tai temporaalialueen toiminnan häiriötä.

 

Suomessa sovitetaan kuulolaite tavallisesti vain potilaan parempaan korvaan. Muissa länsimaissa kuulolaite sovitetaan tavallisesti kumpaankin korvaan. Tämä parantaa suuntakuuloa mutta myös erottelukykyä. Länsimaissa ei ole käytössä ehdottomia ääneskynnysrajoja kuulolaitteen myöntämiseksi. Suomessa olemme omaksuneet 30-35 dB:n rajan puhealueella. Suomalaisista 1%:lla on kuulolaite, Ruotsissa 2%:lla ja Britanniassa ja Tanskassa 3%:lla. Suomessa kuulolaitteen hinta on yhteiskunnalle kolme kertaa suurempi kuin isoissa länsimaissa. Suomalainen kuulon kuntoutus on jäänyt pahasti jälkeen muusta Euroopasta. Syynä on rahan puute mutta myös ongelma terveydenhuollon asenteissa.

 

Kuntoutuksen apuvälineenä voidaan käyttää myös muitakin laitteita kuin kuulolaite.

-Hälytysvahvistin voi olla kytketty puhelimeen, ovikelloon, herätyskelloon tai muuhun vastaavaan. Se voi toimia vahvistamalla hälytysääntä, vilkuttamalla valoa tai väristämällä.

-Televiestintä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Voidaan käyttää vahvistinpuhelinta, induktiivista kelavahvistusta, tekstiviestejä, faxia ja tekstipuhelinta.

-Kommunikaattori on kömpelö laite mutta tehokas. Vanhuksen rajoitettujen sosiaalisten suhteiden hoitoon se voi olla erinomainen apuväline. Kommunikaattori on halpa.

-Induktiosilmukan voi asentaa kotiin tai työpisteeseen. Induktiosilmukoita on asennettu myös joihinkin palvelupisteisiin ja julkisiin tiloihin. Ne parantavat kuulolaitteen toimintaa. Käyttämällä kuulolaitteen induktiotoimintaa saadaan häiritsevä taustamelu pois.

-Infrapunavahvistimet ovat halpoja laitteita, joilla voidaan vahvistaa radion tai television ääntä langattomia kuulokkeita käyttäen. Laitteita myydään kodinkoneliikkeissä ja niitä voi lämpimästi suositella.

-Kuulolaitteiden lisämikrofonit voivat auttaa meluisassa ympäristössä. Näitä käytetään vähän.

 

Tulevaisuudessa voi olettaa kuulolaitteiden tulevan helppokäyttöisemmiksi. Laitteiden älykkyys kasvaa, ne saattavat oppia erottelemaan puhetta ja vahvistamaan sitä selektiivisesti. Kuulolaitteesta voi tulla auditiivisen viestinnän päätelaite, jonka kautta toimii myös radio ja puhelin. Kuvapuhelin tulee helpottamaan myös kuulovammaisen viestintää.

Emme tiedä kuinka paljon uusi tekniikka tuo lisäarvoa, ovatko insinöörien ideat ja potilaiden tarpeet samansuuntaisia? Kykeneekö iäkäs potilas hyötymään uudesta tekniikasta? Vanhuusväestön lisääntyessä muutenkin niukat resurssit saattavat loppua. Riittääkö raha? Riittääkö osaaminen? Riittääkö henkilöstö?

 

 

 

 

Välikorvaimplantti

Juha-Pekka Vasama (HUS)

Näillä aluesairaalan korvapoliklinikan kotisivuilla on aikaisemmin kerrottu Sound Bridge välikorvavärähtelijästä. Laitteen värähtelijä kiinnitetään alasimen pitkään haarakkeeseen. Laitteita ei ole kokeiltu Suomessa.  

 

Nyt markkinoille on tullut toinen värähtelijä MET-implantti. Laitteen hinta on 8000 €.

Perinteiseen kuulolaitteeseen verrattuna se tarjoaa:

 

Implantin idikaatiot:

 

MET-implantti asennetaan yleisanestesiatoimenpiteessä. Toimenpiteen kesto on pari tuntia ja se onnistuu LYHKI toimenpiteenä. Tarvitaan kokenut korvakirurgi.

Toimenpiteessä on paljon työvaiheita. Se aloitetaan tekemällä sabluunan mukainen 1x2 cm: attikotomia mastoidilokeroston läpi. Titaanista valmistettu tukiasema kiinnitetään attikotomian laitaan ruuvein. Tukiaseman kautta tehdään laserilla 0,75 mm:n kuoppa incuksen lyhyeen haarakkeeseen. Porataan temporaaliluuhun pesä vastaanottimelle. Värähtelijä kiinnitetään tukiasemaan niin, että se vastaa incukseen.

HYKS:ssa on asennettu kolme implanttia. Ne ovat toimineet hyvin.

 

 

 

 

Vanhusten tasapainohäiriöiden merkitys ja diagnostiikka

Ilmari Pyykkö (Karolinska istitutet)

Joka kolmas eläkeläinen kokee huimausta. Yli 65 vuotiaista kolmannes kaatuu vuosittain ja 5-10 % saa murtuman. Jos vanhus kaatuu eikä pääse omin voimin ylös on hänen kuolemanriskinsä seuraavan vuoden aikana 50%.

 

Tasapainoaistimus ottaa informaationsa sisäkorvan tasapainoelimestä, proprioseptiikasta, painesensoreista ja näköaistista. Pikkuaivot ovat keskustietokone, joka kokoaa informaation ja antaa tasapainoaistimuksen.

Lapsuudessa proprioseptiikka on olennainen tasapainolle, vanhuudessa sen merkitys on erittäin vähäinen. Jalkapohjan paineanturien merkitys muuttuu samalla tavoin iän myötä. Näköaistin merkitys tasapainolle on lapsuudessa puolestaan vähäinen mutta sen merkitys lisääntyy iän myötä ja vanhuksella se on tärkein tekijä.

 

Neurofysiologisissa tutkimuksissa on todettu vanhuksen visuaalinen tilan tutkiminen normaaliksi. Heillä silmän korjausliike (gain) on nuorempia suurempi ja hitaampi. Sakkadit toimivat samalla tavoin kuin nuoremmillakin.

Vanhuksen kaatumisen riski kasvaa kolminkertaiseksi jos hänellä on alentunut näkökyky, dementia, parkinsonismi tai posturaalinen hypotensio. Noin 20%:lla posturaalisesta hypotensiosta kärsivillä potilailla on ongelman taustalla sick carotid sinus syndrooma. Nämä potilaat voivat hyötyä pace makerista.

 

 

 

Vanhusten tasapainohäiriöiden hoitomahdollisuuksista

Pirkko Jäntti (OYS) 

Syyn mukaisena hoitona on sairauksien hyvä hoito. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää näkökykyyn. Asianmukaiset silmälasit tai kaihileikkaus saattavat parantaa tilannetta ratkaisevasti. Valaistukseen on syytä kiinnittää huomiota. Lääkesaneeraus on tärkeä, erityishuomio rauhoittaviin lääkeisiin ja unilääkkeisiin.

Apuvälineenä asianmukainen tukeva ja leveäpohjainen kenkä. Moni ikäihminen kavahtaa turhaan kepin käyttöä.

Lihasvoiman parantaminen erityisesti alaraajoissa onnistuu vanhuudessakin. Tasapainoa voi harjoitella hitaasti vaatimustasoa kasvattaen opettelemalla uudelleen tasajalkaseisonta, diagonaaliseisonta ja lopulta yhdellä jalalla seisominen. Hartioiden ja niskan lihasten kuntoon on myös syytä kiinnittää huomiota.

Kaatumisharjoitukset ja lonkkasuojahousut vähentävät kaatumisen aiheuttamia murtumia.

 

 

Vanhusten nenäverenvuodoista. 

Juhani Nuutinen (KYS)

Nenäverenvuoto on yli 65 vuotiaan päivystysongelma 1,3 %:ssa sairaalahoitoa vaativista päivystystapauksista. Vanhuksen arterielli nenäverenvuoto on erityisesta ASA-lääkityksessä olevalla potilaalla intracerebraaliverenvuodon riskitekijä.

Hoitoperiaatteet ovat samat kuin nuoremmillakin. Tamponoitu vanhus kannattaa ottaa sairaalaan ja pulssioksimetriaseuranta on aiheellinen. Jos vuoto uusiutuu tamponation purkamisen jälkeen voidaan koittaa endoskooppista suonen kauterisaatiota tai embolisaatiota. Verisuoniligaatiot alkavat jäädä pois käytöstä.  Mahdollisimman nopeaan mobilisaatioon kannattaa pyrkiä.

 

 

 

Vanhus ja influenssa

Satu Rapola (KTL-Helsinki)

Valtakunnalliseen rokotusohjelmaan ollaan suunnitelemassa muutoksia 2005. Jo tämän vuoden alusta alkaen vanhusten influenssarokotus on muuttunut riskiperusteisesta ikäperusteiseksi. Kaikki yli 65 vuotiaat rokotetaan. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Yhdysvalloissa rokotetaan valtion kustannuksella kaikki yli 50-vuotiaat.

Influenssarokote on inaktivoitu trivalentti rokote. Rokotteen kehittäminen on vaativaa puuhaa. 110 maassa on paikallisia keskuksia, jotka toimittavat tietoa WHO:lle. WHO päättää helmikuussa vuosittain millaista rokotetta se suosittaa kunakin vuonna. Rokotteen teho vaihtelee ikäryhmittäin ja epidemiasta riippuen. Se ehkäisee 50 – 80 % kuolemista ja vähentää sairaalahoitoja 50 %. Suomessa influenssarokotteen arvioidaan säästävän 400 kuolemaa vuosittain.

Viime vuosina olemme nähneet vaihtelevan asteisia epidemioita mutta odotettavissa on influenssaviruksen antigenic shift muutos ja sen myötä uusi pandemia. Tunnetuin pandemia on Espaniantauti 1918, joka tappoi enmmän ihmisiä kuin ensimmäinen maailmansota. Espaniantautiin kuoli enemmän amerikkalaisia kuin kaikissa Yhdysvaltojen sodissa yhteensä. Myöhempiä pandemioita ovat Aasialainen 1952, Hongkongilainen 1968 ja Moskovalainen 1977. Onnistuuko rokote pysäyttämään pandemian?

Influenssan oireet ovat: kuiva yskä, kurkkukipu, korkea kuume ja lihaskivut. Taudin itämisaika on 1-2 vuorokautta. Tavallisin tautimuoto on komplisoitumaton ylähengitystietulehdus. Tauti voi esiintyä myös hengitystietulehduksena, johon liittyy bakteeripneumonia tai pahimmassa tapauksessa fulminanttina, hemorrhagisena, fataalina virusperäisenä pneumoniana.

Luennoitsija ei käsitellyt influenssan lääkehoitoa (Relenza, Atarin).

 

 

 

Ikääntymiseen liittyvät ääniongelmat

Erkki Vilkman (HUS)

Iän myötä naisten sävelkorkeus laskee ja miesten nousee. Äänen sävy muuttuu, sen kantavuus ja voima laskevat.

Äänihuulessa limakalvo muuttuu kuivemmaksi ja limarauhaset vähenevät. Epiteeli saattaa muuttua paksummaksi. Epiteelin alla olevassa Reincken tilassa elastiinin amorfinen materiaali lisääntyy ja conus elasticuksen (äänijänteen) kollageeni tihenee muuttuen fibroottiseksi. Hoitona ilman kosteutus ja riittävä nesteytys. Äänenkäytön ohjannasta ja apuvälineistä saattaa olla hyötyä. Naiset hyötyvät estrogeenihoidosta.

 

Ikääntyvillä miehillä on yleistä äänihuulten kaarevuus. Heillä äänijänne ohenee, ilmaantuu lihasatrofiaa. Seurauksena on glottiksen sulun heikkeneminen. Puheääni muuttuu hennoksi, kohoaa ja puhuminen hengästyttää ilman karatessa äänihuulten välistä. Hoitona voi tulla kyseeseen fasciainjektio äänihuulen lateraalipuolelle. Se ei useinkaan korjaa äänen laatua mutta vähentää puheen ilmankulutusta.

 

Ikä lisää myös äänen vibraatiota. Spastista komponenttia voi hoitaa ääritilanteissa Boulinum toksiini-injektioilla.

 

 

 

Pekka Silvoniemi (TYKS) puhui suun poltteesta ja Kalevi Hyrynkangas (OYS) nielemisen häiriöistä ja globuksesta. Nämä asiat tuntuvat olevan yhtä mystisiä kuin aikaisemminkin. Juhani Pukander (TAYS) ja Reidar Grenman (TYKS) selvittivät vanhuuden head and neck tuumoreita. Tutkimus- ja hoitoperiaatteet ovat samat kuin nuoremmillakin. Vanhuksen syöpää kannattaa hoitaa ja pitää hoitaa. Pään ja kaulan alueen syövät johtavat hoitamattomana kohtuuttomiin kärsimyksiin.

takaisin