KORVASIENEN SIELUNELÄMÄÄ,

GYROMITRA ESCULENTA & Co

 

 

 

 

Korvakirurgi tietää työnsä kautta aika paljon bakteerien elämästä. Kyllä me usein sienenkin tunnistamme. Jokainen huolella korvaa tutkinut on nähnyt joskus korvakäytävässä aspergilluskasvuston. Tiedot sienten elämästä ovat silti jääneet meille jostain syystä etäiseksi. Sari Simonen ja Jari Valkonen ovat toimittaneet erinomaisen sienten maailmaa valottavan suomenkielisen perusteoksen Sienten biologiaa (Gaudeamus 2012). Suurin osa sieniin liittyvistä ilmiöistä jää meiltä havaitsematta ja tunnistamatta. Emme erota paljain silmin sienten mikroskooppisia rihmastoja tai itiöitä.

 

 

Käytämme sieniä hyväksemme monella tapaa. Monet sienet ovat ravitseva ja herkullinen lisä ruokavaliossamme. Oluen paneminen, viinin kypsyminen ja leivontataikinan nouseminen perustuvat hiivasieneen. Japanilaisten herkkujen saken, mison ja soijakastikkeen valmistuksessa hyödynnetään Aspergillus oryzae sientä. 

Penisilliini (Penicillium chrysogenum), kefalosporiinit ja monet muutkin meitä hyödyttävät valmisteet ovat alkuaan sienten tuottamia. Ensimmäiset kolesterolin synteesiä estävät statiinit löydettiin 1970-luvulla nuija- ja pensselihomesienistä. Rintasyövän lääkkeenä käytetty paklitakseli (Taksol) ei ole oikeastaan peräisin marjakuusesta niin kuin usein kuulee kerrottavan. Oikeasti se on peräisin marjakuusen solukossa endofyyttisesti kasvavasta kotelosienestä Taxomyces andreanae. Muitakin sytostaatteja sienet kykenevät tuottamaan. Tällaisia ovat esim. vinkristiini ja podofyllotoksiini. Stafylokokkiin pureva fusidiinihappo, elinsiirroissa käytettävä siklosporiini ja sieniantibioottina käytetty grisefulviini ovat myös lääketieteessä hyödynnettyjä sienten tuotoksia.

 

Sieniin liittyy myös ikäviä ominaisuuksia. Jotkut suomalaismetsissäkin kasvavista sienistä ovat tappavan myrkyllisiä. Rakennusten sisäilmaongelmat yhdistetään sieniin. Sienet voivat aiheuttaa ihmisillekin infektioita. Yksi parhaiten tunnetuista on Pneumocystis jirovecii joka aikaisemmin tunnettiin nimellä P. carinii. Aikaisemmin sen arveltiin kuuluvan parasiittien ryhmään. Etenkin immuunipuutospotilailla se on tavallinen hiljaisen infektion aiheuttaja. Cryptococcus neoformans aiheuttaa hankalan meningoenkefaliitin HIV-potilaille. Candida-lajit voivat aiheuttaa sammaksen pikkulapsen suuhun mutta pahimmillaan vaikeahoitoisen ja henkeä uhkaavan opportunistisen infektion immuunipuutospotilaalle. Aspergilluksen itiöitä on lähes kaikkialla.

 

Jotkut sienten aiheuttamista ilmiöistä ovat ihmeellisiä. Moni ei tiedä, että koivulla loisiva Taphrina betulina aiheuttaa koivun oksaston tuulenpesät.


Koivu Helsingin Agricolan kirkon kupeesta

 Useat puuainesta hajottavat sienet etsivät lisäravintoa pyydystämällä pieniä eliöitä. Puuaineksen ligniini on vaikeasti hajotettavaa ja typpiköyhää. Sukkulamadot, rataseläimet, bakteerit, amebat ja hankajalkaiset kelpaavat lisäravinnoksi. Yli 150 sienilajin on todettu pyydystävän sukkulamatoja. Ne saattavat erittää sukkulamatoja houkuttelevia kemikaaleja ja niiden rihmasto muodostaa tarkoitukseen sopivia pyyntirihmoja. Sukkulamato voidaan pyydystää lenkkiin, josta matoon tunkeutuu rihmasto. Drechslerella-suvussa lenkki muodostuu kolmesta solusta ja se osaa supistua kosketuksesta. Paisuvat solut murskaavat sukkulamadon ja kasvattavat sitten rihmoja saaliiseen.

    

  

Valoa tuottavia sieniä tunnetaan kuutisenkymmentä lajia. Ne kuuluvat valkolahottajiin, jotka hajottavat kasvien ligniinejä. Vihertävinä hehkuvat sienet luovat varmasti aavemaista tunnelmaa sademetsän yöhön.