Lasten korvatulehdukset

Lääkäripäivät 2001 Helsinki

Korva-, nenä- ja kurkkutautien esitykset oli kerätty yhteen "hoitoketjuja" teeman alle. Esitykset olivat heterogeenisia, osittain käytettiin perinteistä luento-opetusta ja osittain käyttöön oli otettu uudemmat tekniikat videoineen, Power Point esityksineen ja elektronisine yleisöäänestyksineen. Hoitoketjut käsittelivät akuuttia otiittia, kasvokipua ja kroonista nuhaa.

Akuutti otiitti

Jukka Luotosen mukaan henkeä uhkaavat pahat akuutin otiitin komplikaatiot ovat äärettömän harvinaisia. Aikaisemmin niitä on esiintynyt enemmän. Ei tiedetä johtuuko komplikaatioiden väheneminen muutoksesta taudin luonteessa, väestön hyvästä yleisestä terveydentilasta ja hygienian tasosta tai antibioottihoidoista.

Äkillisen välikorvantulehduksen yhteydessä eritettä saattaa olla välikorvassa usean viikon ajan. Viidenneksen lapsista arvellaan sairastavan niin paljon korvatulehduksia, että heillä on yli puolet ajasta alentunut kuulo ennen kolmatta ikävuotta. Puheen kehityksen kannalta ensimmäinen vuosi on tärkein ja kuulon alentuma on riski kielen kehitykselle ja saattaa vaikuttaa läpi elämän. Toistuvasti korvatulehduksia sairastavan lapsen kielelliseen kehitykseen tulisi kiinnittää huomiota ja tutkia myös kuulo. Ääritapauksissa jopa kuulolaite saattaa olla perusteltu. (M. Luotonen)

Heikki Puhakka vertaili äkillisen korvatulehduksen hoitoa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja USA:ssa.

·         Euroopassa diagnoosin tekee yleislääkäri käyttäen otoskooppia mutta myös joissain tapauksissa reflektometria tai tympanometria. USA:ssa perhelääkäri käyttää otoskooppia vain 50%:ssa.

·         Suomessa ja USA:ssa hoito nojaa antibioottihin. Ruotsissa alle 2-vuotiaat hoidetaan antibiootein mutta vanhempia voidaan seurata ilmankin. Tällöin kontrolli on tehtävä kuitenkin kahden vuorokauden aikana. Hollannissa yli 2-vuotiaan otiitti hoidetaan ensisijaisesti parasetamolilla, antibiootti aloitetaan vasta jos märkävuoto korvasta jatkuu yli 14 vuorokautta. 6kk – 2v. ikäisillä lapsillakin hoito aloitetaan kipulääkkeellä mutta tilanne kontrolloidaan 24 tunnin kuluessa ja tarvittaessa harkitaan antibiootin tarve.

·         Jos antibioottia käytetään, valitaan Ruotsissa V-penisilliini mutta Hollannissa ja USA:ssa ensimmäiseksi vaihtoehdoksi valitaan amoksisilliini. Suomalainen hoitosuositus sallii ensisijaisena lääkkeenä niin penisilliinin kuin amoksisilliininkin.

·         Suomessa parasenteesi tehdään akuutin otiitin hoidossa tarvittaessa kovan kivun helpottamiseksi, bakteerinäytteen saamiseksi tai komplikaation uhatessa. Ruotsalaisessa hoitosuosituksessa toimenpidettä ei mainita ja tarvittaessa se tehdään yleisanestesiassa. Hollannissa parasenteesia ei suositella ja USA:ssakin se tehdään kovin harvoin.

·         Suurin ero maiden välillä on jälkitarkastuksen järjestämisessä. Suomessa se tehdään noin 4 viikkoa otiitin jälkeen. Ruotsissa jälkitarkastus tehdään kolme kuukautta otiitin jälkeen ja Hollannissa jälkitarkastusta ei pidetä lainkaan tarpeellisena (akuuttivaiheessa tosin tarkastetaan 24 tunnin sisällä). USA:ssa käytäntö ilmeisesti vaihtelee paljonkin, ilmeisesti jälkikontrolleja tehdään usein.

Petri Koivunen etsi vastausta kysymykseen onko adenotomiasta hyötyä akuutin otiitin estämisessä. Selkeää vastausta tutkimukset eivät asiaan anna etenkään alle 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Lisätutkimusta tarvitaan. Adenotomia on ilmeisesti indisoitu jos:

·         Tympanostomian jälkeen esiintyy ongelmaa

·         Jos yli 3-vuotiaalla potilaalla on SOM

·         Jos kitarisa on selkeästi nenänielua ahtauttava ja potilas kuorsaa.

·         Jos kitarisa on märkäinen

Hannu Valtonen pyrki vastaamaan kysymykseen onko tympanostomiasta hyötyä. Tympanostomian indikaatiot ovat:

·         Liimakorvatauti, jonka kesto kontrolloidusti on ollut yli 3 kuukautta.

·         Toistuvat akuutit otiitit, yli kolme otiittia puolen vuoden sisällä.

·         Otiittiin liittyvän komplikaation hoidon vaatiessa toimenpidettä.

Tympanostomia on turvallinen toimenpide ja putkeen liittyvät välittömät haitat pienet. Tympanostomia korjaa välikorvaeritteen aiheuttaman kuulovian jokseenkin välittömästi. Tympanostomia harventaa akuutteja otiitteja ja lieventää oireita. Se vähentää antibioottien käyttöä ja antibiootteihin liittyviä ongelmia. Selkeää vastausta ei saatu. Lisätutkimusta tarvitaan. Toimenpiteen hyödyt ja haitat on punnittava yksilöllisesti.

Lapsi ja toistuvat infektiot    Lukhaupt (Saksa)

Kitarisa voi olla kroonisen infektion pesäke.

-Adenotomia vähensi 90%:lla lapsista otiitteja.

-85%:lla ylähengitystieinfektiot vähenivät.

Antibioottiprofylaksia vähentää otiitteja.

Fasth (Ruotsi)

Immunopuutokset ovat harvinaisia

IgA puutos 1600/miljoona

IgG  alaluokan puutos 30/miljoona

Muista, että  alle 4 vuotias lapsi on infektiossa 2½ kuukautta vuodessa.

Hänellä on 6-8 nuhaa vuosittain. Normaalia voi olla jopa 15 infektiota vuodessa.

Taaperoikäisen toistuvat flunssat eivät ole tutkimuksen aihe!

Riskit:

• päivähoito
• tupakka
• koululaissisaret
• allergia

Yli viisi korvatulehdusta vuodessa on liikaa, samoin yli kaksi pneumoniaa/vuosi

Tutkitaan:

• immunoglobuliinit
• Diffi
• IgG-alaluokat
• spesifiset antibodit

Suurimmalla osalla normaaleita.

Lumio (Suomi)

Lapsilla esikouluiässä 5-7 infektiota/vuosi

Aikuisilla 2-4 inf./vuosi. 10 miljoonaa työpäivää/vuosi

Päiväkotien lisätyn hygienian ohjelmalla otiitit vähenivät neljänneksellä ja infektiot vähenivät 10%.

Kotilasten infektioherkkyyttää lisää eniten äidin stressi, sitten tupakointi ja ryhmälapsi.

Ksylitoli vähentää.

Huovinen Antibiootit avohoidossa

10 tärkeimmän keksinnön joukossa

1/3 sairaalapotilaista saa antibiootteja

kirurgia ja tehohoito eivät onnistuisi ilaman antibiootteja

93% otiittipotilaista saa  Suomessa antibiootteja

Lääkeresistenssi pahentunut dramaattisesti 10 v aikana

Penisilliiniresistentteja Pneumokokeista 6,1% ja Hemofiluksesta 27%

Ruuskanen

Suomalaisista lapsista:

-Tympanostomia 14,3%:lle

-Adenotomia 31,5%:lle

Riskitekijät:

-Päivähoito

-tupakka

-sisarukset

-tutti

-äidin stressi

Infektiolapsi:

• La
• PVK + diffi
• IgG, IgM, IgA

Tarvittaessa lisäksi:

• allergiatestit
• 24 h pH mittaus
• ciliatutkimus
• hikikoe
• CH 100
• AgG alaluokat

Kimmo Leskinen

Lääkeresistenssi Suomessa:

pitäisikö suossituksia muuttaa?

Anne Pittkäranta:

Virukset vaaikuttavat korvatorven toimintaan, bakteerien adherenssiin, isännän immuunijärjestelmään.

Jos nenänielusta löytyy RSV tai rhinovirus se löytyy 70%:ssa myös korvaeritteessä.

Uhari:

Miksi vähentää infektioita:

-taloudelliset syyt

-korvatulehdus vaikuttaa

                      puheenkehitys

                      antimikrobikuurit

                      inhimilliset syyt

-yleiset inhimilliset syyt

Päivähoito lisännyt otiitteja. Lakimuutos -89 lisäsi alle kolmivuotiaiden lasten adenotomia ja tympanostomiatarvetta neljänneksellä.

Päiväkodit eivät koe infektioita ongelmaksi – pidetään enemmänkin perheiden ongelmana.

päiuväkoti>perhepäivähoito>koti

Päiväkotilasten infektion ehkäisy:

• Käsien pesu
• ruoan jakaminen, ei lapset, yksi aikuinen
• hampaiden pesu lopetettiin
• wc-ohjeet, vaipanvaihto
• sairaat lapset omaksi ryhmäkseen
• ei saa syödä toisten ruokaa

Nuhan määrä aleni, yskän määrä aleni

Korvakipu väheni 30%

Välikorvatulehdukset vähenivät 27%

antibioottipäivät vähenivät 23%

Tutista olisi luovuttava 6-8kk iässä. luopuminen on vaikeaa.

Ottiitirokote   Karma

Polysakkaridirokote ollut käytössä vuosia Teho huono alle 2 vuotiaille. Vanhemmilla toimii.

Proteiinikonjugaattirokote. Tutkittiin Tampereen alueella 1662 lapsella 95-99.

rokotteen antama suoja:

Hannu Valtonen

Onko tympanostomiasta hyötyä?

olematon riski

vähäiset haitat , harvoin komplikaatioita

soveltuu kaikkiin ikäryhmiin

Indikaatiot:

1)      SOM yli 3 kk ajan

2)      toistuvat otiitit yli 3kpl/6kk

3)      otiittin liittyvvä tai uhkaava komplikaatio

Hyödyt:

1)      konduktiivinen vika

2)      akuuttiotiitin uusiutuminen vähenee

3)      akuuttiotiitin oireet vähenevät

4)      antibioottitarve laskee

5)      komplikaatioriskit alenevat

Prof. Puhakan yhteenveto otiitin hoidosta eri maissa:

 takaisin