Korvalääkäri ja sairauslomat
Korvalääkärin toimenpiteiden jälkeen tarvitaan aikaa toipumiseen. Sairausloma määrätään, sillä toimenpide saattaa vaikuttaa tilapäisesti potilaan toimintakykyä alentavasti. Toisaalta liian nopea palaaminen normaaleihin askareisiin voi aiheuttaa ongelmia haavan paranemisessa. Suurin riski esim. nielurisaleikkauksen jälkivuotoon on runsas viikko leikkauksen jälkeen.
Miten näiden sairauslomien pituus määrittyy? Missään en ole lukenut ohjetta tyyppileikkausten toipilasajoista. Todennäköisesti muutkin korvalääkärit ovat oppineet sairauslomien soveliaat kestot samalla tavoin kuin minä – tekemällä niin kuin aina aikaisemminkin klinikan tapana on ollut. Toipilaan ammatti tietysti vaikuttaa sairausloman pituuteen, kovaa ponnistelua vaativaan fyysiseen työhön voi palata hitaammin kuin esim. toimistotyöhön. Vaikeampaa on määrittää vaikkapa opettajan tai kosmetiikkamyyjän sairausloman pituus kun ongelmana on pelkkä kosmeettinen haitta. Lääkärin halu miellyttää potilasta saattaa vaikuttaa siihen miten kynä A-todistuksella pyörähtää.
Ei olisi kovinkaan mutkikasta suunnitella järjestelmällistä tutkimusta toipumiseen tarvittavasta ajasta. Olisi myös mukavaa tietää miten asia on järjestetty muissa maissa.
Sairausloman tarpeen määrittää lääkäri parhaan tietonsa mukaan. Erikoisen ongelman aiheuttaa KELA:n järjestelmä lasten sairausloman suhteen. Ohjeistus ei tunne leikkauksesta kotonaan toipuvaa lasta ja tarvetta vanhempien apuun. www.kela.fi
Tällaisia ajatuksia mielessäni lähetin viidellekymmenelle sairaalalääkärille kyselykaavakkeen heidän toimintatavoistaan. Puolet oli keskussairaaloissa työskenteleviä erikoislääkäreitä ja toinen puoli yliopistosairaaloiden kollegoita. Lähes kaksi kolmasosaa kyselykaavakkeen saaneista vastasi. Kaikki eivät tietystikään vastanneet jokaiseen kysymykseen. Vastauksien perusteella voi kuitenkin jonkinlaista tilastoa tehdä tyyppileikkausten sairauslomista Suomessa.
Käytin samalla hyväkseni tilaisuutta kysellä myös joistakin hoitokäytännöistä. Eri sairaaloiden hoitotavat saattavat erota toisistaan. Eroja on myös lääkäreiden käytännöissä samassa klinikassa. Valittuihin tapoihin saattaa vaikuttaa esimerkiksi poliklinikkajonon pituus ja käytettävissä olevat resurssit. Pohdittavaa tähänkin liittyy! Kiitos kaikille mukaan lähteneille! Tässä kyselyn tulokset:
Lasten toimenpiteet
Kela:n internetsivuilta löytyy kolme tukimuotoa, joita on saatettu käyttää lasten KNK-toimenpiteidenkin yhteydessä.
Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämistä tai hoitoa varten. Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa, ellei toisin ole sovittu. Tilapäisen hoitovapaan pituus voi olla enintään neljä työpäivää. Lapsen etukäteen sovittu kitarisan tai nielurisojen poistoleikkaus ei näitä Kelan ehtoja täytä. Suunniteltuun leikkaukseen tulevalle lapselle ei ole syytä kirjoittaa A-todistusta äkillisen sairauden vuoksi. Joissain sairaaloissa on saatettu kirjoittaa A-todistus jopa saattamassa olevan vanhemman nimelle. Sellainen ei ole oikein.
Erityishoitoraha on tarkoitettu alle 16-vuotiaan lapsen vaikean sairauden hoidon aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseen. Lääkärinlausunto annetaan D-todistuksella. Vaikeiksi sairauksiksi katsotaan esimerkiksi lapsen leukemia tai syöpä, vaikeat tapaturmat, vaikea kehitysvammaisuus tai vaikeasti tasapainotettavissa oleva sokeritauti.
Minun on mahdotonta kuvitella, että nielurisaleikkauksesta toipuminen olisi verrattavissa KELA:n vaikeiksi määrittämiin sairauksiin.
Sairaan lapsen hoitotuki tulee kyseeseen kun hoito tai kuntoutus aiheuttaa yli puolen vuoden ajan perheelle erityisiä taloudellisia kustannuksia. Hoitotukea varten tarvitaan C-todistus. Tavallisin syy hoitotuen hakemiseen on varmaan laaja-alainen lapsen ruoka-aineallergia. Korvalääkärin tavalliset leikkauspotilaat eivät hoitotukea tarvitse.
Yhteiskuntamme poliittisena ratkaisuna on ollut, että leikkaushoidossa olleiden lasten vanhemmat, eivät tarvitse korvausta kotihoidon aiheuttamista taloudellisista menetyksistään. Yksittäinen lääkäri ei voi asetuksia miksikään muuttaa. Kannattaa pitää mielessä, että todistuksen oikeellisuus vahvistetaan ”kunnian ja omantunnon kautta”.
Varmaankin yksinkertaisinta olisi käyttää leikkaustoimenpiteissä käyneille lapsille todistusta, josta ilmenee lapsen sairaalassaoloaika, tarvittava kotihoidon aika ja hoitoon osallistuvan vanhemman nimi. Lapsen huoltajan murheeksi jää sopia työnantajansa kanssa siitä, vähennetäänkö hoitopäivät kesälomasta tai maksetaanko niiltä palkkaa vai ei. Olen keskustellut asiasta puhelimessa ja varmistanut antamieni tietojen oikeellisuuden Helsingin KELA:n päätoimiston Suvi Onniselta.
Kuinka monta vuorokautta lapsi tarvitsee kotihoitoa adenotomian jälkeen?
Tavallisimmin suositellaan 1-2 vuorokauden postoperatiivista kotihoitoa.
Vastaajat tuntuivat varsin yksimielisiltä.
Kuinka monta vuorokautta lapsi tarvitsee kotihoitoa tonsillektomian jälkeen?
Vastauksissa oli hieman enemmän hajontaa kuin adenotomian sairauslomissa.
Yhdessä vastauksessa pidettiin 3-4 vrk:n kotihoitoa riittävänä. Tavallisimmin katsottiin seitsemän vuorokauden kotihoito asialliseksi. Melko suuri osa vastaajista ilmaisi tarvittavan 7 – 14 vrk:n kotihoitoa. Vastauksissa ei eritelty sitä, kuka selviää viikon kotihoidolla ja kuka tarvitsee kahden viikon kotihoitoa. Mahdollisesti lapsen ikä vaikuttaa päätökseen. Tarvitseeko lähellä murrosikää oleva lapsi pitemmän toipumisajan kuin nuorempi?
Kirjoittaja nuorena, vihaisena miehenä
Muiden tyyppileikkausten sairauslomat
Tonsillektomia
Vastaukset olivat erittäin yksimielisiä. Vastaajien enemmistö (24) kirjoittaa kaksi viikkoa sairauslomaa tonsillektomian jälkeen. Pitempään sairauslomaan kukaan ei katsonut olevan tarvetta.
FESS ethmoidektomia
Tavallisimmin sairausloma on 1 – 2 viikon mittainen.
Kaulakyhmyn (submandibulaarirauhanen, kaulakysta) vuoksi tehty leikkaus
Keskimäärin sairausloma on 10 vuorokauden mittainen. Vaihteluväli on viikon ja kahden välillä.
Parotidektomia
Parotidektomia on leikkaajan kannalta aavistuksen edellistä vaativampi leikkaus. En tiedä onko siitä toipuminen kuitenkaan sen vaikeampaa tai hitaampaa. 14 vuorokauden sairauslomaa käyttää näille potilaille enemmistö (23). Kolme vastaajaa kirjoittaa 2 – 3 viikon sairausloman ja yksi kolmen viikon loman.
Stapedektomia
Näitä leikkauksia ei tee jokainen vastaajista. Sairausloma ei suurimmalla osalla vastaajista ole vakioinen vaan siinä on viikon toleranssi (n viikkoa – n+1 viikkoa). Stapedektomian luonne tekee tämän helposti ymmärrettäväksi. Potilaan ammattiin saattaa liittyä fyysistä ponnistamista ja joskus leikkauksen jälkeen voi esiintyä huimaamisoireita. Paljon stapesleikkauksia tekevät kirurgit olivat taipuvaisia lyhyempiin sairauslomiin kuin muut.
Myringoplastia (faskia- tai rustopaikka)
Myringoplastiassa näkyy sama piirre kuin stapedektomioissakin: Paljon korvia leikkaavat lääkärit määräävät lyhyempiä sairauslomia. Myös myringoplastioissa sairausloman pituus vaihtelee usein potilaan työn mukaan.
Korvan radikaalileikkaus
Tavallisimmin sairauslomaa tarvitaan kolmisen viikkoa. Mahdollinen meatoplastia pidentää sairauslomaa usein viikolla.
Benigni äänihuulen kyhmy (laryngomikroskopia)
Kysymys oli huonosti asetettu. Olisi pitänyt määrittää tarkemmin minkälaisen muutoksen poistoa tarkoitin. Nyt vastauksiin saattaa tulla vaihtelua erilaisen tulkinnan vuoksi. Tästäkin jonkinlainen taulukko syntyi ajattelemattomuudestani huolimatta.
Muut KNK-potilaan hoitoon liittyvät kysymykset
Korvalääkäreille osoitetussa kyselykaavakkeessa kysyttiin muutakin kuin sairauslomien pituutta:
Kuinka pitkää äänilepoa suosittelet akuutin laryngiitin potilaalle?
Valitsin kysymyksen etsittyäni siihen vastausta internetistä. Yleensä akuutin laryngiitin potilaalle suositellaan äänen lepoa osana hoitoa. Minulla oli vaikeuksia löytää selkeää vastausta siihen, kuinka pitkä tämän äänen levon tulisi olla.
Yleisintä taitaa olla suositella 3 – 5 vuorokauden äänilepoa mutta paljon suositellaan pitempääkin äänen lepuutusta.
Kuinka pian suosittelet tympanostomian jälkeen ensimmäistä kontrollia?
Vastaus tähän kysymykseen kiinnosti minua enemmän kuin minkään muun kysymyksen vastaus! Tämä on ainoa kysymys johon haluan ilmaista voimakkaasti oman kantani keskustelun pohjaksi. Tahtoisin, että korvalääkärit pysähtyisivät miettimään suurta potilasjoukkoa koskettavaa ongelmaa ja sitä minkä vuoksi kontrollikäynti potilaalle määrätään. Olen pohdiskellut jo pitkään sitä, miksi kutsumme tympanostomiapotilaan ensimmäiseen jälkikontrolliin vasta kuukauden tai kahden kuluttua. Mielestäni mielekkäin kontrolliaika olisi runsaan viikon kuluttua toimenpiteestä. Viikon jälkeen putki on jo asettunut tukevasti paikalleen.
Joskus tympanostomiaa komplisoi märkävuoto. Viikon päästä tehtävän kontrollikäynnin yhteydessä se olisi helposti hoidettavissa ilman erillisiä ajanvarauksia ja lääkärin etsimisiä.
Joskus tympanostomia ”epäonnistuu” putken tukkeutuessa kuivuneen eritekarstan tai verihyytymän vuoksi. Liimakorvatauti saattaa jatkua kun paikallaan oleva tukkeutunut putki ei hoida ilmastointitehtäväänsä. Viikon kuluttua tämäkin on jo todettavissa ja hoidettavissa.
Joskus putki ei vain ole paikallaan. Miksi odottaa kuukausia tämän toteamista?
Seuraava kontrollikäynti olisi ehkä hyvä sovittaa sitten arvioituun tympanostomiaputken irtoamisen aikaan eli kahdeksan kuukauden päähän ja sen jälkeiset kontrollit harkinnan mukaan muutaman kuukauden välein.
Toistaiseksi edellä esittämäni käytäntö ei tunnu olevan suosiossa. Lyhin ensimmäisen kontrollin aika oli kuukauden päässä toimenpiteestä. Osa sopii ensimmäisen poliklinikkakäynnin vasta 3 – 6 kuukauden päähän. Niin myöhään tehtävä ensimmäinen kontrolli pitää sisällään varmuuden siitä, että tympanostomiaputki toimii ilman ongelmia:
Kuinka pitkän ajan jälkeen kutsut polyyppipotilaan FESS-leikkauksen ensimmäiseen jälkikontrolliin?
Nenäpolypoosi on krooninen limakalvon inflammatorinen sairaus. Sillä on suuri taipumus uusiutua. Pitkäaikainen ja säännönmukainen lääkehoito vähentää uusintaleikkausten tarvetta. Lääkehoidon kohdalleen sovittaminen vaatii seurantakäyntejä.
Kysymykseen vastanneet nenäkirurgien enemmistö on sitä mieltä, että noin 1 – 2 viikon päästä tehtävä ensimmäinen leikkausalueen puhdistaminen edesauttaa paranemista. Silloin on myös mahdollista todeta mahdollinen infektio ja aloittaa sen hoitotoimet. Runsas kolmannes kutsuu potilaan ensimmäiseen kontrolliin noin kuukausi leikkauksen jälkeen.
Oma näkökantani on se, että ensivaiheen puhdistustoimilla ei ole merkittävää vaikutusta leikkauksen lopputulokseen. Kotona toteutettavat keittosuolapesut ja lääkehoito riittävät. Kontrollikäyntiä polyyppipotilailla tarvitaan mielestäni vain konservatiivisen hoidon sovittamista varten ja itse kutsun potilaan poliklinikalle vasta puoli vuotta leikkauksen jälkeen.
Erilaisille näkökannoille löytyy perusteet. Oman sairaalani resurssikysymykset vaikuttavan valitsemaani toimintamalliin.
Kutsutko basalioomaleikkauksessa käyneen potilaan kontrolliin?
Basaliooma on hitaasti kasvava ihosyöpä, jolla ei ole merkittävää taipumusta lähettää metastaaseja. Residiivi on helposti kasvojen alueelta todettavissa. Patologi tarkastaa resekaatista reunat.
Vastauksista ilmenee, että kolmannekselle basalioomapotilaalle ei sovita kontrollikäyntiä. Potilaat saavat tiedon PAD-vastauksesta klinikasta riippuen puhelimitse tai kirjeitse. Jos poisto on jäänyt PAD-lausunnon mukaan vajaaksi, potilas kutsutaan asian selvittämiseksi ja jatkotoimien suunnittelemiseksi uudelleen poliklinikalle.
Kolmannes kutsuu potilaan kontrolliin silloin kun on tehty kielekeplastia tai vapaa ihonsiirto. Jokaiselle, joka opettelee ihokielekkeiden tekemistä, on hyötyä ainakin alkuvaiheessa leikkaustuloksien seuraamisesta. Tavallisen veneviillon kautta poistettua basalioomaa tämän ryhmän kollegat eivät kutsu kontrolliin.
Runsas kolmannes vastaajista kutsuu kaikki basalioomapotilaat jälkikontrolliin. Silloin ei lääkärin tarvitse järjestää erillistä aikaa kirje- tai puhelintiedon toimittamista varten. Muutama vastaaja järjestää basalioomapotilaille myös säännöllisen jatkoseurannan joko omalla poliklinikalla tai terveyskeskuksessa.
Onko klinikassasi kirjalliset jälkihoito-ohjeet tavallisimmista leikkauksista?
Kaikki vastaajat kertoivat, että tavallisimpiin leikkauksiin on kirjalliset jälkihoito-ohjeet.
Kuusankoski 6.1.2008
Hannu Tapiovaara
PS. Kollegoiden yhteystietoja etsiskellessäni tulin käyneeksi läpi suomalaisten sairaanhoitopiirien kotisivut. Niissä on kyllä parantamisen varaa. Osa oli päivitetty viimeksi viitisen vuotta sitten. Osasta ei löytynyt edes klinikan esimiehen nimeä.
Takaisin Korvalääkärin kotisivujen sisällysluetteloon
