Otolaryngologiyhdistyksen syyskokous Kuopiossa 2001

Kokouksen aiheena olivat sisäilmaongelmat.

 

 

 

Professori Juhani Nuutinen KYS:sta on tutkinut limakalvojen mukosiliaaritoimintaa. Nenän limankuljetusnopeus on 5-7 mm/minuutti. Kuljetuksesta huolehtivat värekarvat, joiden lyöntinopeus on 10-15 Hz. Virusinfektio voi hävittää limakalvon värekarvat useaksi viikoksi ja näin aiheuttaa toiminnallisen häiriön. Joskus ongelma voi olla liman ominaisuuksissa (esim. mucoviscidosis) tai myös värekarvojen rakenteessa.

 

Typpioksidi (NO) on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena. Nenä ja sivuontelot ovat NO:n syntetisaatiopaikka ja reservuaari.

Typpioksidi:

·         toimii nenän ja keuhkojen välisessä neurotransmissiossa

·         nopeuttaa värekarvojen toimintaa

·         antivirus- ja antibakteeritoiminta

·         sytotoksinen ja anti-inflammatorinen vaikutus

·         keuhkojen ventilatio-perfuusiosäätelijä

·         nenän verenkierron säätelyvaikutus

 

Pakokaasut ja tupakka sisältävät NO:ta ja saattavat johtaa endogeenisen typpioksidin tuotannon häiriöön. NO:n määrän putoaminen lisää hengitystieinfektioita. Suurentuneen kitarisan on epäilty vaikuttavan välikorvan NO-tasoa alentavasti ja näin otiitteja lisäten.

 

Limakalvon kannalta edullisin olisi 90% suhteellinen kosteus. Rakennusten kannalta näin ei tietenkään ole. Hometoksiinit ilmeisesti huonontavat värekarvatoimintaa.

 

 

 

Aino Nevalainen Kansanterveystieteen laitokselta kertoi, että sisäilman laatu on tärkeä koska:

·         oleskelemme 90% ajasta sisätiloissa

·         sisätiloissa on paljon epäpuhtauksien lähteitä. Tällaisia ovat esim: rakennusmateriaalit, pinta- ja sisustusmateriaalit, ihmiset ja ihmisen toiminnat

·         ulkoilman epäpuhtauksia joutuu myös sisäilmaan (radon, sini-itiöt, hajuyhdisteet)

Useimmat sisäilmaongelmat liittyvät kosteuteen:

·         haihtuvat kemikaalit

·         materiaalien kemiallinen hajoaminen (esim. muovit)

·         pölypunkit

·         sieni-home-bakteerikasvu

Rakennuksen pitäisi olla aina kuiva. Kosteutta voi kertyä usealla tavalla:

·         vuotona

·         kapillaarinousuna maaperästä

·         tiivistymisilmiönä

 

Suomessa katsotaan 80%:ssa asunnoista olevan jonkinlaisen kosteusvaurion.. Kosteusvauriot ovat yleisiä myös muissa rakennuksissa. Homevauriot saavat alkunsa kosteusvaurioista. Kosteusvaurioiden ja terveysvaikutusten yhteys on osoitettu kyselytutkimuksin eri puolilla maailmaa. Assosiaatio siis on todettu mutta kausaalisuutta ei ole näytetty. Kosteusvaurioiden terveysvaikutusten mekanismi on tuntematon.Kosteilla pinnoilla, jopa lasin ja teräksen pinnalla, kasvaa mikrobeja. Nämä voivat vapauttaa toksiineja, metaboliatuotteita ja itiöitä. Mikrobien ajatellaan olevan rakennuksissa haitallisempia kuin ympäristössä.

 

 

Marjatta Malmberg työskentelee HYKS:n allergiasairaalassa erikoissairaanhoitajana. Viime vuosina hän on tehnyt kotikäyntejä asthma- ja nuhapotilaiden kotona erityisesti jos:

·         hoitovaste on huono

·         potilas oireilee erityisesti kotihoidossa

·         perheessä on useita oireilevia

·         ammattitautitutkimus antaa tähän aihetta

Kotoa löytyy yllättävän usein selitystä oireiluun. Aina tutkimuksissa ei tarvita ihmeellisiä mittalaitteita vaan useimmat ongelmat ovat harjaantuneen sairaanhoitajan havaittavissa. En tiedä tekevätkö oman sairaanhoitopiirimme keuhkopoliklinikoiden hoitajat tällaisia kotikäyntejä.

 

 

Anne Hyvärinen Ktl:sta kertoi, että erilaisissa kosteusasteissa esiintyy erilaisia mikrobeja. Tämän tiedon perusteella on kehitetty erilaisia kosteusindikaattorilistoja. Nämä listat eivät siis ole terveysperusteisia ja niiden tulkinta vaatii suurta asiantuntemusta ja vankkaa kokemusta. Sisäilman tyypillisiä kosteusindikaattorilajeja ovat Penicillium, Aspergillus, Cladosporium ja hiivalajit.

 

 

Anneli Tuomainen Kuopion alueellisesta työterveyslaitoksesta kertoi haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (Voc). Voc emissioita syntyy esim:

Sisäilmasta voidaan analysoida jopa 50-300 erilaista voc-yhdistettä. Yhden yhdisteen pitoisuus ylittää harvoin 50ug/m3. Tavallisesti asunnon hyväksyttävä totaali-voc pitoisuus on 50-400 ug/m3. Allergisen ihmisen asunnon totaali-voc pitoisuuden pitäisi olla alle 200 ug/m3.

Voc pitoisuuteen vaikuttaa:

Myös mikrobit voivat tuottaa voc-yhdisteitä. Tyypillisiä mikrobien tuottamia haihtuvia yhdisteitä ovat alkoholit, ketonit ja aldehydit.

Voc-yhdisteillä on terveysvaikutuksia. Tällaisiksi katsotaan silmien ja nenän limakalvoärsytys, päänsärky ja väsymys sekä astman kaltaiset oireet. Oireet ovat palautuvia ja lakkaavt pian ärsytyksen loppumisen jälkeen. Mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista tai yhteisvaikutuksista ei ole tietoa.

 

 

Sirpa Pennanen Kuopion aluetyöterveyslaitokselta luennoi asuinympäristön punkeista. Punkit ovat pieniä tavallisesti alle 2mm pituisia hämähäkkieläimiä. Niillä on kahdeksan jalkaa ja ne ovat usein karvaisia. Punkkeja tavataan kaikkialla, tunnistettuja lajeja on 30 ooo. Suomessa esiintyy noin tuhat lajia. Punkin elämänkierto on: Muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Ne tulevat kuukaudessa sukukypsiksi ja munivat 50 – 500 munaa. Suomessa punkit aiheuttavat 50 – 150 ammattitautia vuosittain. Näistä puolet on varastopunkkien aiheuttamia. Punkkeja löytyy esim: Navetoista, kanaloista, rehutehtailta, tekstiilitehtailta, toimistoista ja kodeista.

Punkit voivat aiheuttaa herkistymistä. Tätä voidaan selvittää S-IgE vasta-ainetutkimuksilla, ihokokeilla, limakalvoaltistuksella ja inhalaatioaltistuksella.

Punkkien torjuntaan sopii:

 

 

 

 

Tiina Koistinen KYS:sta esitti työnjakoa kosteusvauriomikrobeille altistuneen potilaan tutkimiseen:

Perusterveydenhuolto

Tutkiminen KNK-klinikassa:

Ammattitauti on juridinen asia. Sellaisen toteamiseen vaaditaan altistumistiedot, positiivinen tulos prick- tai RAST-kokeessa, positiivinen altistuskoe ja todennäköinen syysuhde.

Tämä työnjako ei toimi täysin sairaanhoitopiirissämme. Aluesairaalalla ei ole resursseja altistuskokeisiin ja keskussairaalassakin ne tietääkseni tehdään keuhkopoliklinikalla.

 

Homevaurion aiheuttamat terveyshaitat ovat kiivaan tutkimuksen kohteena. Kosteusvauriolla on yhteys terveyshaittoihin mutta seuraussuhde on vaikeasti osoitettavissa. Rakennuksen kosteusvaurion korjaaminen on ensisijainen toimenpide. Lääkärin tai juristin kutsuminen on toissijainen toimenpide.

 

takaisin