|
Kemijoki
Oy on rakentanut Kitisen voimalaitoksia ja patoaltaita
1980-1990-luvuilla. Kohkosen allas on näistä suurin
ja täytettiin ensi kertaa 1989. Seuraavana
keväänä Kemijärven rannat
näkyivät alkukesään saakka kannokkorantoina,
kuten sen jälkeen useimpina keväinä. Ilmiö
seurasi Kitisen rakentamista eli Kemijärveen tulevat vedet on
säännöstelty Lokan ja Porttipahdan altailla sekä
Kitisen patoaltailla jo niin tehokkaasti, että useimpina
rakentamisen jälkeisinä vuosina on vältytty kokonaan
kevättulvavesien ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisella
Seitakorvan voimalaitoksella - Kemijärven täyttymisen
hidastumisen lisäksi. |
|
Ylisen
Kemijoen tulvavedet ovat tähän asti täyttäneet
Kemijärveä eli ne on kerätty Kemijärveen.
Saataisiko Kemijärveä koskaan täyteen, jos ne
vedet kerättäisiin ylisen Kemijoen alajuoksualtaaksi
suunniteltuun Vuotokseen ? |
|
Kemijoki
Oy:n juoksutussääntöehdotuksessa on sanottu, että
Kemijärven täyttyminen on Vuotokseen nähden
etusijalla, mutta silti Kemijärven täyttyminen hidastuu viikolla. |
|
Toimitusinsinööri
on katselmuskirjassa esittänyt, että Lokkaa ja
Porttipahtaa pitää voida juoksuttaa, jos
Kemijärveä ei saada täytetyksi. |
|
Vedenlaatuongelmien
lisääntymisen ohella ( juoksutusten kasvaessa)
tällöin Kitisen voimaloiden tuotto pienenisi seuraavana
talvena, kun Lokkaa ja Porttipahtaa ei olisi saatu täytetyksi. |
|
Mm.
limnologi Hans Vogt on esittänyt perustellut epäilynsä
siitä, saataisiinko Vuotoksen allasta läheskään
joka vuosi täytetyksi, vaikka sen täyttyminen olisi etusijalla. |
|
Näihin
pohdintoihin ei saatu katselmuksen loppukokouksissa yrityksistä
huolimatta vastauksia, vaikka juuri laskennallinen energiantuotto
muodostaa hyödyn vesioikeuden intressivertailussa. Kemijoki
Oy on vakuuttanut sen olevan yli 1,8 miljardia markkaa. |
|
Hyötylaskelmat
ylläolevan mukaisesti on syytä kyseenalaistaa. |
