Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 29/2-2000: TÖIDENALOITTAMISLUPA Vesioikeus oikeuttaa luvan saajan työn suorittamiseksi tarpeellisiin, sen hallinnassa olevien aukeiden uudistusalojen, uudistuskypsien ja vajaatuottoisten metsien sekä siemenpuuasennossa olevien metsien raivauksiin. Töidenaloittamislupa ei koske vesistöjen rantojen raivausta. Muilta osin töidenaloittamislupaa koskeva hakemus hylätään. Perustelut Hakija on lupahakemuksessaan pyytänyt oikeutta ryhtyä jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista pitkäaikaiseen rakentamissuunnitelmaan sisältyvien koneaseman, tulva-aukkojen sekä nykyisten vesialueiden ulkopuolelle rakennettavien patojen maankaivu-, louhinta- ja rakennustöihin, alakanavan maankaivu- ja louhintatöihin sekä työpatojen ja työsillan rakentamiseen. Hakija on täsmentänyt em. pyyntöään 8.7.1993 vesioikeudelle lähettämällään kirjeellä pyytäen että töidenaloittamislupa ulotettaisiin koskemaan myös yhtiön hallinnassa olevien metsien raivausta. Hakija on esittänyt raivausjärjestykseksi seuraavaa: 1. Rakennustyömaan raivauskohteet, yhteensä noin 680 ha 2. Kangasmaat, kehitysluokka A0, yhteensä noin 2 400 ha 3. Kangasmaat, kehitysluokat 04 ja 06, yhteensä noin 2 940 ha 4. Kitumaat, yhteensä noin 6 600 ha 5. Kangasmaat, kehitysluokat T1/T2, 02, 03 ja 05, yhteensä noin 4 730 ha 6. Joutomaat, yhteensä noin 5 000 ha. Hakija on säännöstelysuunnitelmassa perustellut hankkeen kiireellisen toteuttamisen tärkeyttä energiataloudellisen hyödyn aikaistamisen tarpeella. Hakija on muistuttanut lisäksi, että Vuotos-hanke on olennainen osa Kemijoen rakentamisen loppuunsaattamista. Hakija on käyttänyt maanhankintaan, suunnitteluun yms. hankkeen valmisteluun runsaat 200 Mmk. Hankkeen toteuttamisen viipyminen aiheuttaa hakijalle tähän mennessä suoritettujen investointien osalta korkomenoja sekä hankkeesta tulevan hyödyn viivästymistä. Myös yleisen edun kannalta hankkeesta saatavien energiataloudellisen sekä tulvasuojelu- ja työllisyyshyödyn aikaistaminen on perusteltua. Vesioikeuden määräys jätepuuston keräämisestä ennen vedennostoa merkitsee lähes 700 miestyövuoden lisätyötä verrattuna hakijan esittämään malliin. Jotta raivaus voitaisiin suorittaa tekojärvialueen ja sen lähialueen kuntien työllisyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti, tulisi se jakaa mahdollisimman monelle vuodelle ja aloittaa raivaus jo töidenaloittamisluvalla. Vesioikeus katsoo vesilain 2 luvun 26 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien perusteella, että vesilaissa esitetyt edellytykset töidenaloittamisluvan tarpeellisuuden osalta täyttyvät. Vesilain 2 luvun 26 §:n 2 momentin mukaan töiden aloittamisluvassa voidaan myöntää oikeus vain sellaisiin töihin ja toimenpiteisiin, joiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Hakijan töidenaloittamislupaa koskeva hakemus tarkoittaa mm. maapatojen rakentamista noin 16 km:n pituudelta, voimalaitosrakenteiden tekemistä sekä alakanavan rakentamista noin 1 km:n pituudelta. Maapatojen korkeus olisi maa-alueilla enimmillään noin 15 m. Hakija on esittänyt seuraavia entisöintitoimia siinä tapauksessa, että työt on aloitettu töidenaloittamisluvan perusteella ja hanke jostain syystä keskeytetään: - Materiaalinottopaikat muotoillaan ja metsitetään maa-aineslain ja ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. - Padot ja läjitysalueet muotoillaan harju- ja kumparemaastoksi, verhoillaan turpeella ja metsitetään. - Kanavat muotoillaan lampiketjuiksi ja osittain täytetään. Yläkanavan joihinkin osiin on tehtävä mahdollisesti patoja Ahvenjärven vedenpinnan palauttamiseksi nykytasolleen. - Ahvenjärven ja Arvosjoen alueet pyritään palauttamaan vesiolosuhteiden osalta mahdollisimman luonnontilaiseksi. - Raivatut metsät metsitetään yksityismetsälain mukaisesti. Vesioikeus toteaa, että maapadot ja voimalaitoskanavat sekä niiden rakentamiseen liittyvät maa-ainesten ottoalueet ja läjitysalueet ovat rakenteina hankkeen mittakaavasta johtuen poikkeuksellisen massiivisia. Hakijan esitys entisöintitoimista tarkoittaa käytännössä sitä, että maapadot jäävät ympäristöstään erottuviksi harjanteiksi ja kanava-alueet pääosin keinotekoisiksi vesialueiksi. Vesioikeus katsoo, ettei oloja näiltä osin voida vesilain 2 luvun 26 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla palauttaa olennaisilta osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Tämän vuoksi edellytyksiä töidenaloittamisluvan myöntämiselle rakenteiden osalta ei ole. Mitä tulee töidenaloittamislupaan raivausten osalta, vesioikeus toteaa, että raivaukset ovat osa hanketta. Raivausten osalta on huomattava, että katselmuskirjan valmistumisen jälkeen on annettu uusi metsälaki (1093/1996), joka tuli voimaan 1.1.1997. Samalla kumottiin yksityismetsälaki (412/1967). Maankäyttömuodon muuttamista koskevan metsälain 3 §:n mukaan mikäli metsätalousmaan ottaminen muuhun käyttöön sisältää sellaisen toimenpiteen, johon vaaditaan viranomaisen lupa, alueeseen sovelletaan metsälain säännöksiä siihen saakka, kunnes luvan myöntämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman tai kunnes lupaviranomainen toimivaltansa rajoissa on antanut suostumuksensa tällaiselle toimenpiteelle. Töidenaloittamislupaa on pidettävä edellä tarkoitettuna lupaviranomaisen suostumuksena. Koska ainakin uudistuskypsien ja vajaatuottoisten alueiden raivausten osalta työluvan nojalla suoritettava raivaus ei vaikutuksiltaan oleellisesti poikkea normaalista hakkuusta, voidaan katsoa, että raivausten osalta olosuhteet voidaan metsänhoidollisin toimenpitein palauttaa entisen veroisiksi, mikäli lupa evätään, tosin hieman pidemmän ajan kuluessa. Kuten edellä on todettu, töidenaloittamisluvan tarpeen osalta vesilain mukaiset edellytykset täyttyvät. Raivausten osalta myös olosuhteet on palautettavissa entisen veroisiksi. Edellä esitetyn perusteella työluvan myöntämisedellytykset ovat raivausten osalta olemassa. Asiantuntija Räinän mukaan useimmat alueen metsien uhanalaisista ja harvinaisista lajeista ovat vanhojen ja varttuneempien havu- ja sekametsien lajeja. Vanhoja metsiä on jossain määrin lähinnä jokivarsilla. Alueen huomattavimmat ja monimuotoisimmat luonnonarvot liittyvät soihin, vesistöihin ja vesistöjen varsille. Puustoisista soista koivuletot ovat yksi merkittävimmistä luonnonarvoista. Marjastuksen osalta tuottoisimpia hillasuotyyppejä ovat mm. rahkarämeet ja muurainkorvet. Kana- ja varpuslintujen kannalta ovat puustoiset suot myös tärkeitä. Räinän lausunnossa on esitetty luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat suot suunnitellulla tekojärvialueella. Niiden uhanalaiset suotyypit kuuluvat metsätaloudellisen luokituksen mukaan joutomaihin ja kitumaan korpiin. Alueen metsätaloudellinen käyttö edellyttäisi uudistuskypsien ja vajaatuottoisten metsien (2 940 ha) hakkuuta. Näiden alueiden raivaus, samoinkuin aukeiden uudistusalojen (2 400 ha) ja siemenpuuasennossa olevien metsien (40 ha) raivaus ei estä alueiden palauttamista viivytyksettä metsätaloustoimintaan. Vajaatuottoisiksi metsiksi voidaan edellä mainitun metsäalan lisäksi lukea myös alitiheät taimikot. Metsätalouden näkökulmasta ei nuorten ja varttuneiden kasvatusmetsien (2 120 ha) raivaus töidenaloittamisluvalla ole tarkoituksenmukaista. Metsätaloudelliset syyt rajaavat niinikään taimikot (2 560 ha) raivauksen ulkopuolelle. Kitumaan korviksi (1 600 ha) arvioidut suot ovat rehevyytensä ja lajistonsa monipuolisuuden johdosta suojeluarvoiltaan merkittäviä. Kitumaan korpia ovat sara- ja lettokorvet. Kitumaan korpien raivausta ei töidenaloittamisluvalla voida pitää tarkoituksenmukaisena. Myös kitumaan rämeet (noin 5000 ha) ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden kannalta, ja niiden palautuminen alkuperäiseen tilaansa kestää vuosikymmeniä. Tämän vuoksi niiden raivaus töidenaloittamisluvalla ei ole perusteltua. Edellä sanottu koskee myös joutomaita. Puuston poistaminen ja muu raivaus vaikuttaa alueen hydrologiaan kuten hakkuut yleensäkin. Hakkuut lisäävät kokonaisvaluntaa, nostavat pohjaveden pintaa ja lisäävät ainehuuhtoutumia. Huuhtoutumista vähentävät jossain määrin vesistöjen varrelle määrättävät suojavyöhykkeet. Valuntaan kohdistuvat hydrologiset muutokset palautuvat 10-20 vuoden kuluessa. Raivauksen aiheuttamat ainehuuhtoutumat pienenevät oleellisesti 5-10 vuodessa. Töidenaloittamisluvan ulkopuolelle jäävät alueet ovat porotalouden, marjanpoiminnan, metsästyksen ja retkeilyn kannalta keskeisimpiä alueita. Metsälaissa ei hakkuun edellytyksenä pääsääntöisesti ole vakuuden asettaminen metsän uudistamisen takaamiseksi. Koska töidenaloittamisluvassa on kyse toimenpiteistä, jotka eivät vaikeuta tavanomaisia metsänuudistamistöitä, ei ole perusteltua määrätä takuuta metsän uudistamiskustannuksiin.