Intressivertailu Luvan myöntäminen edellyttää vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan, että hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja edunmenetykseen verrattuna. Hyöty on määrättävä siten, kuin 2 luvun 11 §:ssä sanotaan ja, milloin hakijalle samalla myönnetään tämän luvun 7 - 9 §:ssä tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva edunmenetys myös otettava huomioon. Intressivertailu on suoritettava vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisesti. Pykälän 2 momenttia on muutettu lailla 750/1996. Lain siirtymäsäännösten mukaan sen lupaa koskevia säännöksiä sovelletaan niissä hakemusasioissa, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Mainittua pykälää on pidettävä tällaisena lupaa koskevana säännöksenä. Koska Vuotosta koskeva hakemus on tullut vireille 25.9.1992, asiassa sovelletaan aikaisempaa lakia. Säännöksen mukaan rakentamisesta johtuvana hyötynä on pidettävä yrityksen tuottamien yleisten etujen lisäksi maa- tai vesialueen tahi muun omaisuuden tuottavuuden parantumisesta tai omaisuuden hyödyksikäyttöä vaikeuttavan esteen tai haitan poistamisesta aiheutuvaa omaisuuden käyttöarvon lisääntymistä samoin kuin muutakin etua, joka yrityksen toteuttamisesta välittömästi voidaan saada. Rakentamisesta johtuvana vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä otetaan huomioon sekä yleistä etua koskevat että yritykseen osallistumattoman henkilön omaisuudelle ilman asianomaisen suostumusta aiheutetut sanotunlaiset seuraukset, niihin luettuna myös se, että luvan hakija saa oikeuden käyttää tiettyä rakennelmaa, aluetta tai muuta omaisuutta hyväkseen taikka lunastaa sen itselleen. Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettävällä edulla on raha-arvon lisäksi muutakin merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yrityksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna. Vesilain 3 luvun 3 §:n 2 momentin (264/1961) mukaan voimalaitoksen rakentamisesta saatavana hyötynä on pidettävä vuosittain tuotettavan sähkön arvoa 20-kertaisena. Vesilain 8 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan säännöstelystä saatavana hyötynä on otettava lukuun kaikki sen toteuttamisesta johtuvat edut, niihin luettuna käyttökelpoisen vesivoiman määrän ja arvon lisäys, maan tuottokyvyn tai käyttöarvon lisääntyminen sekä parempi mahdollisuus kuivattaa maata tai käyttää maa- tai vesialuetta virkistystarkoituksiin tai kalanviljelyyn taikka muutoin tällaisella tavalla käyttää omaisuutta entistä hyödyllisemmin sekä uittokustannusten vähentyminen, liikenteen hyväksi käytettävien varojen säästö, vedensaantietu sekä vesistön puhdistautumiskyvyn paraneminen. Hankkeesta saatavat hyödyt Hankkeesta saatava energiataloudellinen hyöty on 1 846 Mmk. Lisäksi hankkeesta saatava rahassa arvioitava tulvasuojeluhyöty 10 Mmk. Rahassa arvioitavat hankkeesta johtuvat, vertailukelpoiset hyödyt ovat yhteensä 1 856 Mmk. Hankkeella on rahassa arvioitavan hyödyn lisäksi muutakin merkitystä. Maan energiahuollolle koituvana, yleiseltä kannalta hyödyllisenä on pidettävä hankkeen tuomaa, kotimaassa tuotettavan energian lisäystä (noin 350 GWh/a) sekä tehonlisäystä Vuotoksen voimalaitoksessa (37 MW) ja alapuolisen vesistön rakennetuissa voimalaitoksissa (50 - 100 MW). Lisäksi on otettava huomioon, että altaan rakentaminen mahdollistaa osaltaan lisäkoneistojen rakentamisen alapuolisiin voimalaitoksiin, mistä saatava tehon lisäys olisi noin 250 MW. Merkittävänä hyötynä yleiseltä kannalta tarkasteltuna on pidettävä talviaikaisen, nopeasti säädeltävän tehon lisäystä (5 - 10 % ja lisäkoneistojen rakentamisen jälkeen yhteensä noin 20 %). Hankkeen rakentamisaikainen, välitön työllisyysvaikutus on noin 2 800 miestyövuotta. Tekojärvialueen kuntien ja Kemijärven kunnallistalouksille tuleva nettotulo rakentamisaikana on noin 7 Mmk ja käyttöaikana noin 2 Mmk vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon tulvariskin vähenemisen aiheuttama, rahassa vaikeasti arvioitava alapuolisen Kemijoen rantojen arvon nousu. Vesioikeus katsoo valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuusministeriön kannanottoihin perustuen, että Vuotoksen allas ja voimalaitos ovat merkittävä osa valtakunnallista energiaratkaisua ja että hanke on tarpeellinen koko valtakunnan sähköhuollon kannalta. Erityisesti talviaikaisen, nopeasti käynnistyvän säätötehon lisäystä on yleiseltä kannalta pidettävä merkittävänä. Energiatalouden lisäksi myös hankkeen vaikutusta työllisyyteen ja tulvasuojeluun on pidettävä yleiseltä kannalta merkittävänä. Hankkeesta johtuvat vahingot, haitat ja muut edunmenetykset Rahassa arvioitavien vahinkojen ja haittojen osalta vesioikeus katsoo toimitusmiesten esityksestä poiketen, ettei korkeimman hallinto-oikeuden 22.12.1997 antaman päätöksen, taltio 3272, mukaan vahinkoja estävien tai vähentävien töiden kustannuksia voida ottaa huomioon intressivertailussa. Tämän vuoksi intressivertailua on muutettu poistamalla hankkeen markkamääräisistä vahingoista vahinkojen torjuntatoimenpiteistä aiheutuvat ja niitä vastaavat kustannukset. Lunastus- sekä vahinko- ja haittakorvaukset tekojärvi- ja rakentamiskohteiden tiloista ja vesivoimasta ovat yhteensä 22,3 Mmk. Kalatalousvahingot määrätään selvitettäväksi täydentävässä katselmustoimituksessa. Vahinkojen suuruus on riittävällä tarkkuudella arvioitavissa, jotta intressivertailu voidaan tehdä. Vesioikeus katsoo, että kalataloudellisten edunmenetysten määrä on saatavissa olevan selvityksen perusteella pääomitettuna noin 20 Mmk. Virkistyskäyttöhaittakorvaukset tekojärven alapuolella ovat 0,4 Mmk. Hankkeen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset ovat 10,8 Mmk. Merkittävimmät Vuotos-hankkeen yleiselle edulle aiheuttamista haitoista ovat vesiluonnon ja sen toiminnan laaja-alaiset muutokset Ylä-Kemijoen ja Kemijärven alueella, Vuotoksen altaan alapuolisen Kemijoen, Kemijärven ja Kemijoen edustan merialueen veden laadun heikkeneminen, rehevöityminen ja kalojen elohopeapitoisuuden kohoaminen sekä allasalueella olevien uhanalaisten ja harvinaistuneiden elinympäristöjen häviäminen sekä näistä elinympäristöistä riippuvaisten uhanalaisten eliölajien kantojen taantuminen. Näitä haittoja on tarkemmin tarkasteltu edellä kohdissa "1.2. Vesistön tila" ja "2.9. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun". Arvioitaessa menetettävien etujen merkitystä yleiseltä kannalta, on näiltä osin huomattava, ettei alueelta ole liitetty kohteita Natura 2000 -verkostoon. Jokialue ei kuulu koskiensuojelulain piiriin eikä alueelta ei ole liitetty kohteita suojelualueisiin lukuunottamatta valtioneuvoston hyväksymään harjujensuojeluohjelmaan sisältyvää Rytivaaran - Palokankaan aluetta. Voidaan katsoa, että yleiseltä kannalta ei ole pidetty tärkeänä alueen säilyttämistä luonnontilaisena. Tekojärvialueella olevien uhanalaisten elinympäristöjen menetyksestä ja niistä riippuvaisten uhanalaisten eliölajien kantojen taantumisesta aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää lupamääräyksen 30 mukaisilla allasalueen ulkopuolella tapahtuvilla toimenpiteillä. Yleiseltä kannalta arvioituna hankkeen haitallisena vaikutuksena on pidettävä myös tekojärvialueen luonteen muuttumista. Alueella ei ole enää erityistä arvoa moottorikelkkailu-, vaellus- ja marjastusalueena sekä luonnoltaan monimuotoisena alueena. Vuotoksen alueen puuntuoton, poron lihantuoton, riistantuoton sekä marja- ja sienisadon menettämisellä on tärkeä merkitys paitsi yksityisen edun myös yleisen edun näkökulmasta. Alueelta kerättävän marjasadon arvo on noin 1,5 Mmk/a ja alueen tuottaman riistan liha-arvo 129 000 mk/a. Kemijokea pitkin tapahtuva veneliikenne vaikeutuu Kemijoen padon rakentamisen johdosta. Kemijoen ylikulku välittömästi tekojärven alakanavan alapuolella vaikeutuu talvisin. Virkistyskäytölle ja kalataloudelle aiheutuu haittaa alapuolisessa vesistössä ja sen rannoilla myös yleiseltä kannalta arvioituna. Hyötyjen ja haittojen vertailu Rahassa arvioitavat, hankkeesta johtuvat, vertailukelpoiset vahingot, haitat ja muut edunmenetykset ovat yhteensä 53,5 Mmk. Rahassa arvioitavat, vertailukelpoiset hyödyt ovat yli 1 800 Mmk suuremmat kuin vastaavat vahingot haitat ja muut edunmenetykset. Edellä esitetyn perusteella vesioikeus katsoo, että rakentamisesta saatava hyöty, myös yleiseltä kannalta katsottuna, on vesilain 2 luvun 6 §:ssä sanotulla tavalla huomattava hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna ja vesilain mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa.