Home

LINNUSTOARVO

muuttohaukka
Kuva:Seppo Keränen

Katselmuksen asiantuntijana toimineen vanhempi tutkija Pekka Räinän lausuntoliite katselmuskirjaan sekä muistio päivitetyistä tiedoista todistavat nk. Vuotosalueen pesimäaikaisen linnuston suurta arvoa verrattuna Keski-Lapin lintuvesiensuojeluohjelman kohteisiin.

Kemihaaran suot on jätetty pois suojeluohjelmista Vuotoksen allasvarauksen takia, vaikka niiden lintuparimäärät ovat lähes kaksinkertaisia suojelualueisiin verrattuna !  Eikö olisi aika tunnustaa tämä Natura 2000 -arvoinen asia ?

 
LIITE 11.A

Vuotoksen suunnitellun allasalueen pesimäaikaisen linnuston suojeluarvo

Täydentävä liite lausuntoon: Luonnonarvoja sekä riista- ja keräilytaloutta koskeva lausunto katselmusasiassa, joka koskee Vuotoksen tekojärven ja voimalaitoksen rakentamista sekä vesistön säännöstelyä

Tässä liitteessä esitetään Vuotoksen suunnitellun allasalueen pesimäaikaisen linnuston suojeluar-vo uuden linnuston suojelupistearvomenetelmän (esitys) mukaisesti laskettuna (Suomen ympäristökeskus 1996). Linnuston suojeluarvon laskeminen perustuu samoille periaatteille, kuin linnuston taloudellisen arvon laskeminenkin, eli suojeluarvoa laskettaessa otetaan huomioon:

- lajin uusiutumiskyky (U), lasketaan linnun painosta

- lajin lisääntyvän kannan suuruus Suomessa (K)

- lajin uhanalaisuus Suomessa, Euroopassa ja maailmassa (S)

Lajikohtainen suojelupistearvo on laskettu kaavalla SA=UxS/K. Pistearvo on sitä korkeampi, mitä hitaampi laji on lisääntymään, mitä uhanalaisempi se on ja mitä pienempi on kannan koko Suomessa. Tietyn elinympäristön suojeluarvo LA saadaan kertomalla kunkin alueella pesivän lajin muunnettu parimäärä (M) (parimäärä potenssiin 0.7) kyseisen lajin suojeluarvolla (SA) ja laskemalla näin saadut luvut yhteen.

Pesimäaikaisen suojeluarvon käytöstä järjestelmän tekijät (Suomen ympäristökeskus 1996) toteavat, että linnustoon perustuvaa suojeluarvopisteytystä voidaan sellaisenaan käyttää alueen karkeana absoluuttisena suojeluarvon mittana. Se kertoo pinta-alasta ja elinympäristöstä riippumatta alueen arvon, kun lähtökohtana ovat uhanalaiset ja suojelua tarvitsevat lajit. Parhaiten järjestelmä soveltuu samanlaisten elinympäristöjen vertailuun saman eliömaantieteellisen alueen sisällä.

Koko Vuotosalueen pesimälinnuston suojeluarvo vuoden 1994 pesivän kannan mukaan laskettuna on 2113 pistettä (liite l). Kokonaispistemäärästä varpuslinnut muodostavat kolmanneksen ja kahlaajat viidenneksen (taulukko l). Vesi-, kana- ja petolinnut muodostavat kukin yli kymmenen prosentin osuuden Ympäristötyypeittäin tarkasteltuna kosteikot (suot ja vesistöt) muodostavat 80 % kokonaispistemäärästä, mikä korostaa suojeluarvojen -keskittymistä näihin elinympäristöihin (taulukko 2).

Taulukko 1. Vuotosalueen pesimälinnuston suojeluarvon jakautuminen lajiryhmittäin.
          Lajiryhmä                Osuus, %

  • Vesilinnut                12,3

  •  

    Lokkilinnut                0,6

  •  

    Kahlaajat                20,4

  •  

    Petolinnut                11,4

  •  

    Kanalinnut               14,0

  •  

    Varpuslinnut            32,2

  •  

    Muut                         9,1

  •  

    Yht.                      100,0

Taulukko.2. Vuotosalueen pesimälinnuston suojeluarvon jakautuminen ympäristötyypeittäin.

       Ympäristötyyppi          Osuus %

  • Suot                           57,7

  •  

    Järvet ja lammet          17,4

  •  

    Virtavedet                     5,3

  •  

    Maa-alue                    19,6

  •  

    Yhteensä                   100,0

Linnustollisista erityiskohteista yli sadan pisteen arvo on Kokonaavan-Rytikankaanlampien ja Jänkäläisenaapa-Loukoslampien alueella sekä Säynäjäjärvellä (taulukko 3).

Taulukko 3. Vuotosalueen ja lähiympäristön linnustollisten erityiskohteiden suojelupistearvot.

Kohde                            Pinta-ala (ha)  Suojelupistearvo

Suot:

  • Kokonaapa-Ryti-
    kankaanlammit                825           242

  •  

    Jänkäläisenaapa-
    Loukoslammit                 240           103

  •  

    Vasa-aapa                        43            48

  •  

    Sokanaapa(l                     79

  •  

    Kivilamminaapa (2            68            17

  •  

    Hanhiaapa (2                    43              7

  •  

    Raateaapa (2                  129            35

Lintuvedet:

  • Säynäjäjärvi                      90          110

  •  

    Iso-Aapalampi                  15            53

  •  

    Hangasjärvi                       20            66

  •  

    Jokilampi                            4            33

  •  

    Lauttalampi                         9,5         50

1) Pääosin allasalueen ulkopuolella

2) Allasalueen ulkopuolella

Taulukossa 4 esitetään vertailuksi eräiden Suomen parhaiden lintualueiden pesimäaikaisia kokonaissuojelupistearvoja (Suomen ympäristökeskus 1996). Ne eroavat laajuudeltaan, eliömaantieteellisesti, osin lajistollisesti ja elinympäristötyypeiltäänkin Vuotoksen suunnitellusta allasalueesta, mutta vertailu kertoo Vuotoksen alueen pesimäaikaisen kokonaisarvon linnuston kannalta. Tämän vertailun perusteella Vuotoksen suunnitellun allasalueen kokonaisarvo linnuston pesimäalueena vastaa erittäin arvokkaina pidettyjen lintualueiden kokonaisarvoja.

Taulukko 4. Arvokkaiden lintualueiden suojelupistearvoja.
                 Kohde                  Pinta-ala (ha)     Suojelupistearvo:

  • Martimoaapa, Simo         1215              4006

  •  

    Patvinsuo, Ilomantsi         9097             3229

  •  

    Veittiaapa, Kuivaniemi     2251             1279

  •  

    Kauhaneva, Kauhajoki    3191             1384

  •  

    Liminganlahti, Liminka    10000            1247

  •  

    Siikalahti, Parikkala            358              255

  •  

    Vuotos                          24200            2113

Rovaniemellä 14.2.1996

Vanhempi tutkija Pekka Räinä

Viite:
Suomen ympäristökeskus 1996: Suomen linnuston suojeluarvo. Luonnos. Luonto- ja maankäyttöyksikkö.

Muistio 20.8.1996 Pekka Päinä

LINTUVESIENSUOJELUOHJELMAN KOHTEIDEN PÄIVITETYT TIEDOT KESKI-LAPISSA

Toimitan ohessa päivitettyjä linnustotietoja Keski-lapin lintuvesistä Vuotoksen suunnitellulla allasalueella sijaitsevien lintuvesiarvoa omaavien kohteiden vertailutiedoiksi (viittaus Vuotoksen katselmuskirjan liitteisiin 11 s. 40 ja 11.A.)

Keski-Lapissa on yhteensä kahdeksan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta (Maa- ja metsätalousministeriö 1982: Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma), joista Lapin ympäristökeskus inventoi vuonna 1996 seitsemän. Linnustoinventoinnit liittyvät projektiin: Lapin lintuvesien nykytila ja kunnostustarpeet. Kohteet on arvotettu Linnuston suojelupistearvomenetelmällä (Suomen ympäristökeskus 1996: Suomen linnuston suojeluarvo. Luonto- ja maankäyttöyksikkö). Vuotoksen alueella sijaitsevien kohteiden suojelupistearvot on esitetty katselmuskirjan liitteessä 11.A.

  •  

  • Kohde                 Kunta           Pinta-ala      Suojelu-
                                                     (ha)         pistearvo
  •  

    Kuoskunjärvi     Savukoski           87                53

  •  

    Lappalaisjärvi    Sodankylä           76                44

  • Soasjärvi           Sodankylä         199                22

  •  

    Kuola-Siika-
    ja Julmajärvi      Kittilä                195                25

  •  

    Kerpuanjärvi      Kittilä                  69               38

  •  

    Kivijärvi             Kittilä                140             103

  •  

    Muonionjärvi-
    Utkujoki               Muonio           904               73

Vanhempi tutkija Pekka Räinä



Vertaa nk. Vuotoksen alueen suojelupistearvo

  • Vuotos                                        24200          2113