|
LINNUSTOARVO
Kuva:Seppo Keränen
|
Katselmuksen asiantuntijana toimineen vanhempi
tutkija Pekka Räinän lausuntoliite katselmuskirjaan
sekä muistio päivitetyistä tiedoista todistavat nk.
Vuotosalueen pesimäaikaisen linnuston suurta arvoa verrattuna Keski-Lapin
lintuvesiensuojeluohjelman kohteisiin. |
|
Kemihaaran suot on jätetty pois
suojeluohjelmista Vuotoksen allasvarauksen takia, vaikka niiden
lintuparimäärät ovat lähes kaksinkertaisia
suojelualueisiin verrattuna ! Eikö olisi aika
tunnustaa tämä Natura 2000 -arvoinen asia ? |
LIITE 11.A
|
Vuotoksen suunnitellun allasalueen
pesimäaikaisen linnuston suojeluarvo |
|
Täydentävä liite lausuntoon:
Luonnonarvoja sekä riista- ja keräilytaloutta koskeva
lausunto katselmusasiassa, joka koskee Vuotoksen tekojärven ja
voimalaitoksen rakentamista sekä vesistön säännöstelyä |
|
Tässä liitteessä
esitetään Vuotoksen suunnitellun allasalueen
pesimäaikaisen linnuston suojeluar-vo uuden linnuston
suojelupistearvomenetelmän (esitys) mukaisesti laskettuna
(Suomen ympäristökeskus 1996). Linnuston suojeluarvon
laskeminen perustuu samoille periaatteille, kuin linnuston
taloudellisen arvon laskeminenkin, eli suojeluarvoa laskettaessa
otetaan huomioon: |
|
- lajin uusiutumiskyky (U), lasketaan linnun painosta |
|
- lajin lisääntyvän kannan
suuruus Suomessa (K) |
|
- lajin uhanalaisuus Suomessa, Euroopassa ja
maailmassa (S) |
|
Lajikohtainen suojelupistearvo on laskettu
kaavalla SA=UxS/K. Pistearvo on sitä korkeampi, mitä
hitaampi laji on lisääntymään, mitä
uhanalaisempi se on ja mitä pienempi on kannan koko Suomessa.
Tietyn elinympäristön suojeluarvo LA saadaan kertomalla
kunkin alueella pesivän lajin muunnettu parimäärä
(M) (parimäärä potenssiin 0.7) kyseisen lajin
suojeluarvolla (SA) ja laskemalla näin saadut luvut yhteen. |
|
|
Pesimäaikaisen suojeluarvon
käytöstä järjestelmän tekijät (Suomen
ympäristökeskus 1996) toteavat, että linnustoon
perustuvaa suojeluarvopisteytystä voidaan sellaisenaan
käyttää alueen karkeana absoluuttisena suojeluarvon
mittana. Se kertoo pinta-alasta ja elinympäristöstä
riippumatta alueen arvon, kun lähtökohtana ovat uhanalaiset
ja suojelua tarvitsevat lajit. Parhaiten järjestelmä
soveltuu samanlaisten elinympäristöjen vertailuun saman
eliömaantieteellisen alueen sisällä. |
|
Koko Vuotosalueen pesimälinnuston
suojeluarvo vuoden 1994 pesivän kannan mukaan laskettuna on 2113
pistettä (liite l). Kokonaispistemäärästä
varpuslinnut muodostavat kolmanneksen ja kahlaajat viidenneksen
(taulukko l). Vesi-, kana- ja petolinnut muodostavat kukin yli
kymmenen prosentin osuuden Ympäristötyypeittäin
tarkasteltuna kosteikot (suot ja vesistöt) muodostavat 80 %
kokonaispistemäärästä, mikä korostaa
suojeluarvojen -keskittymistä näihin
elinympäristöihin (taulukko 2). |
Taulukko 1. Vuotosalueen pesimälinnuston
suojeluarvon jakautuminen lajiryhmittäin.
Lajiryhmä
Osuus, %
-
Vesilinnut
12,3
-
Lokkilinnut
0,6
-
Kahlaajat
20,4
-
Petolinnut
11,4
-
Kanalinnut
14,0
-
Varpuslinnut
32,2
-
Muut
9,1
-
Yht.
100,0
Taulukko.2. Vuotosalueen pesimälinnuston
suojeluarvon jakautuminen ympäristötyypeittäin.
Ympäristötyyppi
Osuus %
-
Suot
57,7
-
Järvet ja lammet
17,4
-
Virtavedet
5,3
-
Maa-alue
19,6
-
Yhteensä
100,0
Linnustollisista erityiskohteista yli sadan
pisteen arvo on Kokonaavan-Rytikankaanlampien ja Jänkäläisenaapa-Loukoslampien
alueella sekä Säynäjäjärvellä
(taulukko 3).
Taulukko 3. Vuotosalueen ja
lähiympäristön linnustollisten erityiskohteiden suojelupistearvot.
Kohde
Pinta-ala (ha) Suojelupistearvo
Suot:
Lintuvedet:
-
Säynäjäjärvi
90
110
-
Iso-Aapalampi
15
53
-
Hangasjärvi
20
66
-
Jokilampi
4
33
-
Lauttalampi
9,5
50
1) Pääosin allasalueen ulkopuolella
2) Allasalueen ulkopuolella
|
Taulukossa 4 esitetään vertailuksi
eräiden Suomen parhaiden lintualueiden pesimäaikaisia
kokonaissuojelupistearvoja (Suomen ympäristökeskus 1996).
Ne eroavat laajuudeltaan, eliömaantieteellisesti, osin
lajistollisesti ja elinympäristötyypeiltäänkin
Vuotoksen suunnitellusta allasalueesta, mutta vertailu kertoo
Vuotoksen alueen pesimäaikaisen kokonaisarvon linnuston
kannalta. Tämän vertailun perusteella Vuotoksen
suunnitellun allasalueen kokonaisarvo linnuston pesimäalueena
vastaa erittäin arvokkaina pidettyjen lintualueiden kokonaisarvoja. |
Taulukko 4. Arvokkaiden lintualueiden suojelupistearvoja.
Kohde
Pinta-ala (ha) Suojelupistearvo:
-
Martimoaapa, Simo
1215 4006
-
Patvinsuo, Ilomantsi
9097 3229
-
Veittiaapa, Kuivaniemi 2251
1279
-
Kauhaneva, Kauhajoki 3191
1384
-
Liminganlahti, Liminka 10000
1247
-
Siikalahti, Parikkala
358 255
-
Vuotos
24200
2113
Rovaniemellä 14.2.1996
Vanhempi tutkija Pekka Räinä
Viite:
Suomen ympäristökeskus 1996: Suomen
linnuston suojeluarvo. Luonnos. Luonto- ja maankäyttöyksikkö.
Muistio 20.8.1996 Pekka Päinä
LINTUVESIENSUOJELUOHJELMAN KOHTEIDEN
PÄIVITETYT TIEDOT KESKI-LAPISSA
|
Toimitan ohessa päivitettyjä
linnustotietoja Keski-lapin lintuvesistä Vuotoksen
suunnitellulla allasalueella sijaitsevien lintuvesiarvoa omaavien
kohteiden vertailutiedoiksi (viittaus Vuotoksen katselmuskirjan
liitteisiin 11 s. 40 ja 11.A.) |
|
Keski-Lapissa on yhteensä kahdeksan
valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta
(Maa- ja metsätalousministeriö 1982: Valtakunnallinen
lintuvesiensuojeluohjelma), joista Lapin ympäristökeskus
inventoi vuonna 1996 seitsemän. Linnustoinventoinnit
liittyvät projektiin: Lapin lintuvesien nykytila ja
kunnostustarpeet. Kohteet on arvotettu Linnuston
suojelupistearvomenetelmällä (Suomen
ympäristökeskus 1996: Suomen linnuston suojeluarvo. Luonto-
ja maankäyttöyksikkö). Vuotoksen alueella sijaitsevien
kohteiden suojelupistearvot on esitetty katselmuskirjan
liitteessä 11.A. |
-
- Kohde
Kunta
Pinta-ala Suojelu-
(ha)
pistearvo
-
Kuoskunjärvi Savukoski
87
53
-
Lappalaisjärvi Sodankylä
76
44
-
Soasjärvi
Sodankylä 199
22
-
Kuola-Siika-
ja Julmajärvi
Kittilä
195 25
-
Kerpuanjärvi
Kittilä
69 38
-
Kivijärvi
Kittilä
140 103
-
Muonionjärvi-
Utkujoki
Muonio 904
73
Vanhempi tutkija Pekka Räinä
Vertaa nk. Vuotoksen alueen suojelupistearvo
|
|