|
Helena Tiihonen Asia: VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Syy: VALTIONEUVOSTON NATURA 2000-VERKOSTON SUOMEN EHDOTUKSEN TÄYDENTÄMISPÄÄTÖS päivämäärältä 8. toukokuuta 2002 Viittaan aiempaan valitukseeni 16/10/98 liitteineen koskien aluetta Kemihaaran suot. Natura-prosessi valtioneuvostossa on jälleen osoittanut, että Kemihaaran soiden osalta edelleenkin on toimittu pelkästään poliittisesti, ei luonnontieteellisiin arvoihin perustuvasti eli edelleen yritetään ohittaa EU-direktiivien vaatimukset ja Suomeakin koskevat velvoitteet. Täydennysesityksessä ei sanallakaan viitata siihen prosessointiin, jota Suomi on joutunut käymään EU-komission ja nyttemmin myös EY-tuomioistuimen kanssa koskien Kemihaaran suot-aluetta ja lintudirektiivin toi-meenpanoa Suomessa. Ympäristöministeriön alkuperäisessä esityksessä Kemihaaran soiden ainutlaatuiset luontoarvot ja lintuarvot oli luetteloitu parhaimman nykytietämyksen mukaisesti. Kyseessä ovat osa Euroopan, jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuista suokokonaisuutta, jonka muina osina ovat Kilpiaapa ja jo aiemmin Natura 2000 - ohjelmaan esitetyt Luiron alueen suot. Ko. suokokonaisuus on muodostunut kolmen suuren yhtyvän joen suistoon ( Kitinen, Luiro ja Ke-mihaara ). Kemijoki Oy on teettänyt uuden linnustoelvityksen, jonka se on toimittanut KHO:lle liittyen Vuo-toshankkeen vesioikeudelliseen käsittelyyn. Ko.selvityskin tarkoitushakuisuudestaan huolimatta joutuu tunnustamaan esimerkiksi nk. Vuotosalueen Säynäjäjärven lintuarvot, vaikka Kemijoki Oy:n edustajien selvityksestä tekemien ja julkisuuteen saattamien johtopäätösten tarkoitus on hämärtää nk. Vuotosalueen kohteiden arvoa (ks. liitteenä olevat lehtikirjoituskopiot, liitteet 1. ja 2.).Ks. myös linnustolaskennoissa mukana olleiden neljän lintulaskijan kriittinen lausunto ko.selvityksistä, liite 5. Kilpiaapa näkyy selvityksessä Kairanaavan tapaan arvokkaana alueena, joka seikka tukee alkuperäistä vaatimustamme koko kolmen jokihaaran suiston ja koko ylisen Kemijoen virtavesistön laittamisesta Natura 2000-ohjelmaan. Ko. selvitys ei tarkoituksestaan huolimatta pysty kumoamaan ja mitätöimään nk. Kemihaaran suot-alueen arvoja - jotka ovat KHO:n tiedossa viitaten KHO:n palauttamispäätökseen 6/2000. Luiron suot ja Kilpiaapa poikkeavat tyypiltään Kemihaaran soista. Kemihaaran suot muistuttavat eniten tyypiltään aikaisemmin Lokan ja Porttipahdan altaiden alle hukutettuja soita, joten niiden "korvaajia" ei löydy, suuren suokokonaisuuden "korvaajasta" puhumattakaan. Etenkin Kemihaaran soiden luontotyypit lettoineen, pienvesistöineen ja valjastamattomine jokivarsineen ovat niin laadultaan kuin määrältään olevien selvitysten mukaan poikkeuksellisia (vrt.aiemmat asiakirjat ja KHO:n palauttamispäätös 6/2000). Myös linnuston laadullisesta ja määrällisestä arvosta on tehty Vuotoksen allashankkeeseen liittyen mittavat selvitykset ( ks. oheiset lehtileikekopiot, liitteet 3. ja 4.) ja niissä on todettu esimerkiksi, että ko. alueella lintujen parimäärä on lähes kaksinkertainen Lapin soidensuojelualueisiin verrattuna. Kemihaaran soiden poisjättäminen Suomen Natura 2000-täydennysesityksestäkin on selkeästi yhteisöoikeuden vastainen eli direktiivirike. Myös lausuma edellisen päätöksen yhteydessä niistä sel-vityksistä, mitä Suomi on antanut EU-komissiolle kantelun johdosta koskien Kemihaaran soiden arvoja sekä EU-komission virallisesta huomautuksesta, joka koskee lintudirektiivin toimeenpanoa, todistaa ko. asian. EU:n tuomioistuimen julkiasasiamies on käsitellyt jo kannetta Suomea vastaan: Natura-ehdotuksesta puuttuu kansainvälisesti arvokkaita lintualueita, kuten Kemihaaran suot Itä-Lapissa, mutta niiden poisjättämistä ei ole julkisasiamiehen mielestä selkeästi perusteltu. Ko. asia-kirjoissa todetaan yksiselitteisesti Kemihaaran soiden luontotyyppi- ja lintuarvot. Viittaan laajoin valtuuksin tekemääni valitukseen 16/10/98, muistutukseen, annettuun vastineeseen sekä siihen antamaani huomautukseen. Monet asianosaiset, mm. allekirjoittanut, kokivat itsensä harhautetuksi aiemman Natura-prosessin kuluessa, viittaan valitukseeni. Valtioneuvostolle ei koskaan tuotu esitystä Kemihaaran soiden liit-tämisestä Natura 2000- verkostoon, vaikka meille asianosaisille oli koko prosessin ajan tähdennetty asiantuntijaviranomaisen toimesta alueen Natura 2000-kriteerit täyttäviä arvoja. Ympäristöministeriön esitys oli tältä osin ristiriidassa sen omaan esitykseen ja liitteinä oleviin muiden asiantuntijoiden selvityksiin - ja myöskin EU-komissiolle menneisiin selvityksiin. Sekä Keminsaaret että Kokonaapa sisältyivät ympäristöministeriön alkuperäiseen esitykseen ja juuri noilta alueilta ovat yli 600 pienen määräalan omistajaa luvanneet lahjoittaa luonnonsuojelutarkoi-tuksessa ostamansa pienet määräalat valtiolle, jos alueet sisällytetään Natura 2000 - ohjelmaan, kuten direktiivit vaativat. Pienten määräalojen kauppojen tarkoitus on ollut luonnonsuojelu ja allekirjoittanut on toiminut valtuutettuna ostajien asiamiehenä kaikissa näissä lainmukaisissa kaupoissa, Vuotoshankkeen vesioikeusprosessissa ja Naturaprosessissa. Onko valtioneuvosto syyllistynyt lain hengen, tarkoituksen ja kirjaimen vastaiseen toimintaan yhteisöoikeuden ja Suomen oikeuden näkökulmasta, kun se ei vieläkään, yli kaksi vuotta KHO:n palauttamispäätöksen jälkeen ole esittänyt Kemihaaran soita Natura 2000-ohjelman täydennysehdotukseen vastoin moneen kertaan prosessin aikana toistettuja perusteluita? Alueen poisjättämistä ei ole perusteltu millään tavalla. Täydentämispäätöksen kohdan 12 viimeisenä lauseena sanotaan epämääräisesti: "Muiden korkeimman hallinto-oikeuden valtioneuvoston uudelleen käsiteltäväksi palauttamien alueiden osalta valtioneuvosto tekee eri päätöksen myöhemmin." Kuinka kauan valtioneuvosto voi tarkoitushakuisesti viivyttää ko. asian käsittelyä ja yrittää muilla alueilla loputtomasti täyttää yhteisöoikeuden vaatimuksia? Jälleen näyttää tapahtuneen poliittista painostusta tämän päämäärän saavuttamiseksi. Vain ja ainoastaan yhteisöoikeuden direktiivien eli luonnontieteellisten kriteerien pitää olla ohjenuorana Natura 2000-ohjelman toteuttamisessa. Edellisessä valitusvaiheessa Kemihaaran suot-alueen maanomistajia, jotka vaativat alueitaan Natura 2000 -ohjelmaan, ei katsottu asianosaisiksi. Mielestäni olemme asianosaisia, koska alueen yksi maanomistaja, maidemme hukuttamista suunnitteleva ja alueiden laittamista Natura 2000-ohjelmaan vastustava Kemijoki Oy:kin on asianosainen. Alueidensa säilyttämistä luonnontilassa haluavat maanomistajat ovat mielestäni ainakin yhtä oikeutettuja asianosaisia kuin alueelle vesiallasta suunnitteleva ja luonnonarvojen tuhoamiseen näin pyrkivä valtionyhtiö (ks. allekirjoittaneen maanomistuksen todiste, liite 6). VAATIMUS Pyydän korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan valtioneuvoston päätöksen siltä osin, kun täydennysehdotuksesta puuttuvat Kemihaaran suot ja vaadin virheellisen päätöksen korjaamista tältä osin.
Kemijärvellä 10/7/02
Liitteet: |
Helena Tiihonen