|
TIEDOTE VESIOIKEUDEN VUOTOSPÄÄTÖKSESTÄ Vuotoksen säännöstelyallas on jo vuosia sitten todettu yhteiskunta-taloudellisesti kannattamattomaksi ja luonnon kannalta tuhoisaksi. Vesioikeudellisessa hyöty/haittavertailussa ei oteta huomioon kustannuksina edes rakennuskustannuksia. Myöskään luonnolle aiheutettuja menetyksiä ei ole otettu huomioon. Koska hallitus on ottanut useita kertoja kantaa Vuotosprosessiin, joutuvat viranomaiset, joiden pitäisi puolustaa yleistä etua, käytännössä puolustamaan hallituksen kantaa. Oikeus taas puolestaan saattaa tukeutua viranomaisten kantoihin aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Näin konsensuspolitiikka siis vaarantaa oikeusturvan toteutumisen ihmisen ja ympäristön kannalta. Suomen liityttyä EU:hun on Suomen lainsäädäntö harmonisoitava EU-lainsäädännön kanssa. Vuotosprosessin suhteen tämä merkitsee, että sekä lintu- että habitaattidirektiiviä on noudatettava. Vuotos kuuluu maamme tärkeimpiin IBA-alueisiin ja saa lintujen pesimäalueena paremman suojeluarvon kuin paras kosteikkomme Liminganlahti. Alueella pesii 22 lintudirektiivin lajia ja se on Suomen paras tai toiseksi paras pesimäpaikka kolmelle EU:n lintudirektiivin lajeista (uivelo, sinisuohaukka ja kurki). Vuotoksen rakentaminen aiheuttaisi EU:n puitteissa korvaamattoman ympäristötuhon, sillä vastaavaa korvavaa erittäin arvokasta lintujen pesimäaluetta ei ole muualla Itä-Fennoskandiassa. EU:n komissio onkin päättänyt nostaa kanteen Suomen viranomaisia vastaan direktiivien rikkomisesta Vuotosalueen suhteen. Pohjoiselle Itämerelle Vuotos aiheuttaisi kolmen vanhan sellutehtaan päästöjen suuruisen kuormituksen alkuvuosina. Vuotoshanke on siis hallitusohjelman ja kansainväisten Itämerisopimusten vastainen. Ruotsin viranomaiset ovat esittäneet huolestumisensa, Ruotsin luonnonsuojeluliitto on monia kertoja vedonnut EU-direktiiveihin ja Rion sopimukseen, myös Coalition Clean Baltic on jo vuosia sitten ottanut kantaa allasta vastaan. Syitä ajaa tuhoisaa allasta luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen rikkaalle suoalueelle on, että vesirakentamisen jatkuminen säilyttäisi Kemijoki Oy:n aseman Lapissa. Yhtiön vesiosakkeiden omistajina olisivat Fortum, Stora-Enso, UPM-Kymmene ja Helsinki hyödynsaajia. Valtiolla ei ole enää ainoatakaan Kemijoki Oy:n vesiosaketta, mutta valtio omistaa rahaosakkeiden enemmistön, joten hallitus on vastuussa taloudellisesti kannattamattoman ja ympäristölle tuhoisan hankkeen jatkumisesta. Vapaa Vuotos-liike
lisätietoja: |