Home

Jatkuu:

VESIOIKEUDEN RATKAISU

KÄSITTELYRATKAISUT

Katselmustoimitusta ja sen lainmukaisuutta koskevat väitteet ja vaatimukset

26. Liedakkalan jako- ja kalastuskunnan sekä Matti Hervan, 82. ja 83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n, 87. Olli-Pekka Ulkuniemen, 101. Ilkka Pesosen, 102. Helena Tiihosen ym. sekä 179. Aarne Imposen ja hänen myötäpuoltensa katselmuskokouksia ja niiden laillisuutta ja uusien katselmuskokousten pitämistä koskevat väitteet ja vaatimukset hylätään. 

Perustelut

Vesilain 18 luvun 9 §:n (308/1990) mukaan hakemus ja suunnitelma on pidettävä yleisesti nähtävänä ennen katselmuskokousta. Toimitusinsinöörin vesioikeuteen toimittamien Kemijärven ympäristönsuojelusihteerin vastineen ja Rovaniemen kaupungin arkistonhoitajan kirjeet huomioon ottaen vesioikeus katsoo, että hakemus on ollut laillisesti nähtävänä myös Kemijärven ja Rovaniemen kaupungeissa.

Nähtävänä olleista asiakirjoista on sen sijaan puuttunut Kemijoki Oy:n vesioikeudelle 8.7.1993 toimittama kirje, jossa on muun ohella pyydetty töidenaloittamislupaa myös hakijan hallinnassa olevien metsien raivauksille suunnitellulla allasalueella. Varsinaisen lupahakemuksen yhteydessä Kemijoki Oy on jo pyytänyt töidenaloittamislupaa koneaseman, tulva-aukkojen sekä nykyisten vesialueiden ulkopuolelle rakennettavien patojen maankaivu-, louhinta- ja rakennustöihin, alakanavan maankaivu- ja louhintatöihin sekä työpatojen ja työsillan rakentamiseen.

Vesioikeus toteaa, että töidenaloittamislupaa koskeva hakemus ratkaistaan pääasian ratkaisun yhteydessä. Asiaa on työlupaa koskevan laajennuksen osalta käsitelty Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnissa myöhemmin pidetyissä jatketuissa katselmuskokouksissa. Asianosaiset ovat saaneet lausua käsityksensä asiasta ja tehdä siitä vaatimuksensa sekä toimitusmiehille että vesioikeudelle. Vesioikeus toteaa, että vastaavanlaiset isot vesioikeushankkeet muuttuvat usein vesioikeuskäsittelyn kuluessa. Se seikka että sanottu kirje on puuttunut ennen helmikuussa 1994 pidettyjä katselmuskokouksia nähtävinä olleista asiakirjoista, ei ole niin oleellinen puute, että sen vuoksi katselmuskokouksia olisi tarpeen pitää uudelleen.

Katselmuskokousten kuulutuskirjeiden ja niiden sisältöön kohdistuneiden väitteiden ja vaatimusten osalta vesioikeus toteaa, että vesioikeudelle on toimitettu kirjeiden kirjekuorimallit. Vesioikeus katsoo, että yhteenvedon ja vahinkokorttien laatija on käynyt ilmi kirjekuorien päällä olevasta tarrasta. Tuolloin voimassa olleen vesilain 18 luvun 9 §:n 1 momentin (308/1990) mukaan katselmuskokouksen kokouskutsuun oli liitettävä nimen omaan hakijan laatima lyhyt yhteenveto yrityksestä ja sen vaikutuksista. Tilakohtaisten vahinkokorttien mukaan liittämisen tarkoituksena on ollut asianosaisten heitä itseään koskevan tiedonsaannin helpottaminen.

Katselmuskokouskutsujen osalta vesioikeus toteaa, että ne 82. ja 83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n edustamat asianosaiset, joiden puolesta on väitetty, että he eivät ole saaneet erityistiedoksiantoa katselmuskokoukseen, ovat olleet saapuvilla kokouksissa. Näin ollen he ovat saaneet tiedon kokouksesta.

Vesilain 18 luvun 3 §:n 1 momentin ja 9 §:n 1 momentin (molemmat 308/1990) mukaan kutsu katselmuskokoukseen on erikseen annettava tiedoksi niille, joiden oikeuteen tai etuun yrityksen toimeenpaneminen erityisesti saattaa vaikuttaa. Käsiteltävänä olevalla hankkeella ei ainakaan hankkeen käsittelyn tuossa vaiheessa voida arvioida olleen Matti Hervalle tai hänen Keminmaan kunnan Liedakkalan kylässä omistamilleen alueille sellaisia vesilain tarkoittamia erityisiä vaikutuksia, että erityistiedoksianto hänelle olisi ollut tarpeen.

Ilkka Pesosen vaatimuksen johdosta vesioikeus toteaa, että asiassa määrätään jäljempänä mainituin perustein pidettäväksi kalataloudellisten vahinkojen osalta täydentävä katselmustoimitus. Sen yhteydessä kuullaan vesialueiden omistajia ja kalastusoikeuden haltijoita, tarvittaessa myös koskitilojen osakastiloja.

Asiakirjojen nähtävänäoloaikaa koskevien vaatimusten osalta vesioikeus toteaa, että tuolloin voimassa olleen vesilain 18 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan asiakirjat oli pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään kolmekymmentä päivää ennen katselmus- ja loppukokouksia. Esitetyn selvityksen mukaan näin on tapahtunut. Vesioikeus toteaa, että asianosaisilla on ollut mahdollisuus toimittaa toimitusinsinöörille huomautuksensa ja vaatimuksensa vielä katselmuskokousten jälkeenkin. Ennen loppukokouksia asiakirjat ovat olleet yleisesti nähtävinä 31.5.-11.7.1996. Loppukokoukset on pidetty 2.7.-11.7.1996 välisenä aikana. Asianosaisilla on ollut mahdollisuus tehdä muistutuksensa ja vaatimuksensa vesioikeudelle hankkeen johdosta joko loppukokouksessa tai erikseen kirjallisesti viimeistään 11.9.1996.

179. Aarne Imposen ym. väitteiden johdosta, jotka koskevat katselmustoimituksen kokousten kokouskutsujen puutteellisuutta asiassa sovellettavan lain osalta, vesioikeus toteaa, että toimitusmiehet ovat katselmuskirjassa ottaneet kantaa asiassa sovellettaviin vesilain säännöksiin. Vesilaki ei edellytä lainkohtien mainitsemista kokouskutsuissa.

Täydentävän katselmustoimituksen määrääminen kalatalouden osalta

Vesioikeus katsoo, että katselmustoimituksessa on jäänyt toimenpiteiden ja korvausten määräämisen edellyttämällä tavalla selvittämättä kalastolle ja kalastukselle hankkeesta aiheutuvat vahingot ja haitat. Viitaten jäljempänä kohdassa "Pääasiaratkaisu" lausumaansa ja kun luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja kun sanottujen vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen kohtuuttomasti viivästyttäisi lupa-asian ratkaisemista, vesioikeus vesilain 16 luvun 24 §:n nojalla ratkaisee asian tällä päätöksellä muilta kuin kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen osalta lukuunottamatta kuitenkin eräitä jäljempää ilmeneviä kalatalousvahinkojen estämistä tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotka ratkaistaan ja joista annetaan määräykset jo nyt.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen yksityiskohtainen selvittäminen tapahtuu parhaiten täydentävässä katselmustoimituksessa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon 17. Pelkosenniemen Alaperän yhdistetyn jakokunnan, 18. Pelkosenniemen jakokunnan kalastuskunnan, 20. Ahvenselän kalastuskunnan ja sen myötäpuolten, 23. Auttin jako- ja kalastuskunnan sekä 225. Pahkakummun kalastuskunnan vaatimukset vesioikeus vesilain 16 luvun 18 §:n nojalla määrää asiassa pidettäväksi täydentävän katselmustoimituksen. Katselmustoimituksessa on selvitettävä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ja haitat, niiden estäminen tai vähentäminen toimenpitein sekä korvaaminen siltä osin, kuin niitä ei tällä päätöksellä ratkaista.

Perustelut

Vesioikeus toteaa, että kalataloudelle aiheutuvat edunmenetykset on lupaedellytysten harkinnan kannalta selvitetty riittävällä tarkkuudella. Katselmustoimituksen kalataloudellinen vahinkoarvio perustuu osittain puutteellisiin ja vanhentuneisiin kalasto- ja saalistietoihin. Kemijoen ja Kemijärven osalta tilanne on muuttunut uiton loppumisen myötä. Allasalueen järvien ja lampien kalataloudellisen arvon määrittäminen perustuu osittain puutteellisiin selvityksiin. Myös vahinkoalueiden rajauksissa ja pinta-aloissa on epäselvyyksiä. Korvauksissa ja toimenpiteissä saattaa lisäksi olla päällekkäisyyksiä. Tarvittavaa selvitystä ei asian laajuuden vuoksi voida saada ilman katselmustoimitusta.

Täydentävässä katselmustoimituksessa ei käsitellä tässä yhteydessä ratkaistavia haitallisen kalan nousun estämistä, esteaidan rakentamista Vuotoksen voimalaitokseen eikä kala-apajapaikkojen raivaamista koskevia kysymyksiä.

Vesioikeus hyväksyy toimitusmiesten arviot tekojärven ja sen vaikutusalueen veden laadun ja kalojen elohopeapitoisuuksien kehittymisestä. Näitä voidaan käyttää arvioitaessa hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia. Katselmustoimituksessa on otettava huomioon asiassa jo esitetyt kalataloutta koskevat muistutukset ja vaatimukset.

Muut täydentävää katselmustoimitusta sekä YVA-menettelyä koskevat vaatimukset

Vesioikeus hylkää 79. Jouni Pelkosen ja hänen myötäpuoltensa sekä 173. Mauno Kaisanlahden ja hänen myötäpuoltensa vaatimukset asian palauttamisesta kokonaisuudessaan katselmustoimitukseen. Hankkeen vaikutukset virtaamiin ja yleiseen terveydentilaan, hankkeen aiheuttamat vahingot ja haitat lukuunottamatta kalatalousvahinkoja sekä energiataloudellinen hyöty on asian ratkaisemiseksi riittävästi selvitetty.

Vesioikeus hylkää 83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ja 87. Olli-Pekka Ulkuniemen vaatimuksen asian palauttamisesta katselmustoimitukseen käsiteltäväksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain edellyttämällä tavalla, 62. Seppo, Pirkko ja Esa Hyvösen vaatimuksen hankkeen vaikutusten arvioimisesta mainitussa menettelyssä sekä 102. Helena Tiihosen ym. vaatimuksen mainitun lain soveltamisesta asiassa. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) tuli voimaan 1.9.1994. Lakia ei sen voimaantulosäännösten mukaan sovelleta hankkeeseen, jonka toteuttamiseen on myönnetty lupa tai josta viranomainen on tehnyt muun lupaan rinnastettavan päätöksen ennen lain voimaantuloa tai josta on ennen 14.1.1994 julkisesti kuulutettu tai kuultu asianosaisia muun muassa vesilain mukaisesti. Tätä hakemusasiaa koskevasta vesilain 18 luvun 3 §:n mukaisesta katselmuskokouksesta on julkisesti kuulutettu vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla viimeistään 4.1.1994 eli ennen mainittua ajankohtaa. Kuulutus on lisäksi julkaistu kolmessa vaikutusalueen sanomalehdessä 29.12.1993.

Muut selvitysten puutteellisuutta koskevat väitteet ja vaatimukset

Vesioikeus hylkää 59. Suomen Demokraattiset Lakimiehet ry:n, 103. Vuotoksen Voima Oy:n ja 244. Aila-Leena Matthieksen väitteet ja vaatimukset, jotka koskevat lisäselvitysten hankkimista asiassa. Hankkeen vaikutukset on lupa-asian ratkaisemiseksi riittävästi selvitetty.

Asian tiedoksiantaminen pohjoismaisen ympäristönsuojelusopimuksen perusteella

Ympäristöministeriö on 22.6.1995 tehnyt hankkeesta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250) eli ns. Espoon yleissopimuksen mukaisen ilmoituksen Ruotsin valtiolle. Ilmoituksen tarkoituksena oli tiedottaa Ruotsin viranomaisille hankkeen suunnittelun vaiheesta ja varata tilaisuus osallistua vireillä olevaan lupamenettelyyn ennen lupapäätöstä. Ympäristöministeriö on 13.9.1996 toimittanut vesioikeudelle Ruotsin viranomaisilta saamansa kannanotot. Lausunnossaan Ruotsin viranomaiset pyysivät hankkeesta lisätietoja, jotka ympäristöministeriö toimitti Naturvårdsverketille 25.6.1997. Naturvårdsverket on ympäristöministeriölle 14.9.1997 toimittamassaan kirjelmässä tarkentanut aiemmin esittämiään kannanottoja ja viitannut pohjoismaisen ympäristönsuojelusopimuksen soveltamiseen hankkeen vesioikeuskäsittelyssä. Ympäristöministeriö on 2.10.1997 toimittanut mainitun lausunnon vesioikeudelle.

Pohjoismaisen ympäristönsuojelusopimuksen (SopS 74-75/76) mukaan, mikäli hankkeesta saattaa aiheutua merkityksellistä haittaa toisessa sopimusmaassa, lupaviranomaisen on viran puolesta annettava hankkeesta tieto sopimuksessa sanotulla tavalla toisen maan valvontaviranomaiselle lausunnon antamista varten. Toimitusmiesten mukaan hankkeen vaikutukset Ruotsin valtion alueella ovat vähäiset, minkä arvion myös ympäristöministeriö on vesioikeuden suullisessa käsittelyssä myöntänyt oikeaksi. Vaikutusten vähäisyyden vuoksi vesioikeus lupaviranomaisena ei ole antanut asiasta tietoa Ruotsin valtion valvontaviranomaiselle. 

Asianosaisten kuuleminen vesioikeuden viran puolesta hankkimien selvitysten johdosta

Vesioikeus on katselmuskirjan antamisesta kuluneen ajan vuoksi hankkinut viran puolesta korvausten laskemista varten tiedot maanmittauslaitokselta maan hinnan kohoamisesta Lapin läänissä, metsäntutkimuslaitokselta puun hintojen kehityksestä Pelkosenniemellä ja Lapin metsäkeskuksen alueella sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Paliskuntain yhdistykseltä poronlihan hintakehityksestä. Vesioikeus huomioon ottaen että tiedoissa on kysymys yleisemmästä ja pitemmän ajanjakson hintakehityksestä katsoo, että asiasta ei näiltä osin ole tarpeen kuulla asianosaisia.