Jatkuu:
VESIOIKEUDEN RATKAISU
KÄSITTELYRATKAISUT
Katselmustoimitusta ja sen lainmukaisuutta
koskevat väitteet ja vaatimukset
26. Liedakkalan jako- ja kalastuskunnan sekä Matti Hervan, 82.
ja 83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n, 87. Olli-Pekka Ulkuniemen,
101. Ilkka Pesosen, 102. Helena Tiihosen ym. sekä 179. Aarne
Imposen ja hänen myötäpuoltensa katselmuskokouksia ja
niiden laillisuutta ja uusien katselmuskokousten pitämistä
koskevat väitteet ja vaatimukset hylätään.
Perustelut
Vesilain 18 luvun 9 §:n (308/1990) mukaan hakemus ja suunnitelma
on pidettävä yleisesti nähtävänä ennen
katselmuskokousta. Toimitusinsinöörin vesioikeuteen
toimittamien Kemijärven ympäristönsuojelusihteerin
vastineen ja Rovaniemen kaupungin arkistonhoitajan kirjeet huomioon
ottaen vesioikeus katsoo, että hakemus on ollut laillisesti
nähtävänä myös Kemijärven ja Rovaniemen kaupungeissa.
Nähtävänä olleista asiakirjoista on sen sijaan
puuttunut Kemijoki Oy:n vesioikeudelle 8.7.1993 toimittama kirje,
jossa on muun ohella pyydetty töidenaloittamislupaa myös
hakijan hallinnassa olevien metsien raivauksille suunnitellulla
allasalueella. Varsinaisen lupahakemuksen yhteydessä Kemijoki Oy
on jo pyytänyt töidenaloittamislupaa koneaseman,
tulva-aukkojen sekä nykyisten vesialueiden ulkopuolelle
rakennettavien patojen maankaivu-, louhinta- ja rakennustöihin,
alakanavan maankaivu- ja louhintatöihin sekä työpatojen
ja työsillan rakentamiseen.
Vesioikeus toteaa, että töidenaloittamislupaa koskeva
hakemus ratkaistaan pääasian ratkaisun yhteydessä.
Asiaa on työlupaa koskevan laajennuksen osalta käsitelty
Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnissa myöhemmin
pidetyissä jatketuissa katselmuskokouksissa. Asianosaiset ovat
saaneet lausua käsityksensä asiasta ja tehdä siitä
vaatimuksensa sekä toimitusmiehille että vesioikeudelle.
Vesioikeus toteaa, että vastaavanlaiset isot vesioikeushankkeet
muuttuvat usein vesioikeuskäsittelyn kuluessa. Se seikka
että sanottu kirje on puuttunut ennen helmikuussa 1994
pidettyjä katselmuskokouksia nähtävinä olleista
asiakirjoista, ei ole niin oleellinen puute, että sen vuoksi
katselmuskokouksia olisi tarpeen pitää uudelleen.
Katselmuskokousten kuulutuskirjeiden ja niiden
sisältöön kohdistuneiden väitteiden ja
vaatimusten osalta vesioikeus toteaa, että vesioikeudelle on
toimitettu kirjeiden kirjekuorimallit. Vesioikeus katsoo, että
yhteenvedon ja vahinkokorttien laatija on käynyt ilmi
kirjekuorien päällä olevasta tarrasta. Tuolloin
voimassa olleen vesilain 18 luvun 9 §:n 1 momentin (308/1990)
mukaan katselmuskokouksen kokouskutsuun oli liitettävä
nimen omaan hakijan laatima lyhyt yhteenveto yrityksestä ja sen
vaikutuksista. Tilakohtaisten vahinkokorttien mukaan liittämisen
tarkoituksena on ollut asianosaisten heitä itseään
koskevan tiedonsaannin helpottaminen.
Katselmuskokouskutsujen osalta vesioikeus toteaa, että ne 82. ja
83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n edustamat asianosaiset, joiden
puolesta on väitetty, että he eivät ole saaneet
erityistiedoksiantoa katselmuskokoukseen, ovat olleet saapuvilla
kokouksissa. Näin ollen he ovat saaneet tiedon kokouksesta.
Vesilain 18 luvun 3 §:n 1 momentin ja 9 §:n 1 momentin
(molemmat 308/1990) mukaan kutsu katselmuskokoukseen on erikseen
annettava tiedoksi niille, joiden oikeuteen tai etuun yrityksen
toimeenpaneminen erityisesti saattaa vaikuttaa.
Käsiteltävänä olevalla hankkeella ei ainakaan
hankkeen käsittelyn tuossa vaiheessa voida arvioida olleen Matti
Hervalle tai hänen Keminmaan kunnan Liedakkalan kylässä
omistamilleen alueille sellaisia vesilain tarkoittamia erityisiä
vaikutuksia, että erityistiedoksianto hänelle olisi ollut tarpeen.
Ilkka Pesosen vaatimuksen johdosta vesioikeus toteaa, että
asiassa määrätään jäljempänä
mainituin perustein pidettäväksi kalataloudellisten
vahinkojen osalta täydentävä katselmustoimitus. Sen
yhteydessä kuullaan vesialueiden omistajia ja kalastusoikeuden
haltijoita, tarvittaessa myös koskitilojen osakastiloja.
Asiakirjojen nähtävänäoloaikaa koskevien
vaatimusten osalta vesioikeus toteaa, että tuolloin voimassa
olleen vesilain 18 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan asiakirjat oli
pidettävä yleisesti nähtävänä
vähintään kolmekymmentä päivää
ennen katselmus- ja loppukokouksia. Esitetyn selvityksen mukaan
näin on tapahtunut. Vesioikeus toteaa, että asianosaisilla
on ollut mahdollisuus toimittaa toimitusinsinöörille
huomautuksensa ja vaatimuksensa vielä katselmuskokousten
jälkeenkin. Ennen loppukokouksia asiakirjat ovat olleet
yleisesti nähtävinä 31.5.-11.7.1996. Loppukokoukset on
pidetty 2.7.-11.7.1996 välisenä aikana. Asianosaisilla on
ollut mahdollisuus tehdä muistutuksensa ja vaatimuksensa
vesioikeudelle hankkeen johdosta joko loppukokouksessa tai erikseen
kirjallisesti viimeistään 11.9.1996.
179. Aarne Imposen ym. väitteiden johdosta, jotka koskevat
katselmustoimituksen kokousten kokouskutsujen puutteellisuutta
asiassa sovellettavan lain osalta, vesioikeus toteaa, että
toimitusmiehet ovat katselmuskirjassa ottaneet kantaa asiassa
sovellettaviin vesilain säännöksiin. Vesilaki ei
edellytä lainkohtien mainitsemista kokouskutsuissa.
Täydentävän
katselmustoimituksen määrääminen kalatalouden osalta
Vesioikeus katsoo, että katselmustoimituksessa on
jäänyt toimenpiteiden ja korvausten
määräämisen edellyttämällä tavalla
selvittämättä kalastolle ja kalastukselle hankkeesta
aiheutuvat vahingot ja haitat. Viitaten jäljempänä
kohdassa "Pääasiaratkaisu" lausumaansa ja kun
luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa ja kun
sanottujen vahinkojen yksityiskohtainen selvittäminen
kohtuuttomasti viivästyttäisi lupa-asian ratkaisemista,
vesioikeus vesilain 16 luvun 24 §:n nojalla ratkaisee asian
tällä päätöksellä muilta kuin
kalataloudelle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen osalta
lukuunottamatta kuitenkin eräitä jäljempää
ilmeneviä kalatalousvahinkojen estämistä tai
vähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotka
ratkaistaan ja joista annetaan määräykset jo nyt.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen
yksityiskohtainen selvittäminen tapahtuu parhaiten
täydentävässä katselmustoimituksessa.
Tämän vuoksi ja ottaen huomioon 17. Pelkosenniemen
Alaperän yhdistetyn jakokunnan, 18. Pelkosenniemen jakokunnan
kalastuskunnan, 20. Ahvenselän kalastuskunnan ja sen
myötäpuolten, 23. Auttin jako- ja kalastuskunnan sekä
225. Pahkakummun kalastuskunnan vaatimukset vesioikeus vesilain 16
luvun 18 §:n nojalla määrää asiassa
pidettäväksi täydentävän
katselmustoimituksen. Katselmustoimituksessa on selvitettävä
kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ja haitat, niiden
estäminen tai vähentäminen toimenpitein sekä
korvaaminen siltä osin, kuin niitä ei tällä
päätöksellä ratkaista.
Perustelut
Vesioikeus toteaa, että kalataloudelle aiheutuvat edunmenetykset
on lupaedellytysten harkinnan kannalta selvitetty
riittävällä tarkkuudella. Katselmustoimituksen
kalataloudellinen vahinkoarvio perustuu osittain puutteellisiin ja
vanhentuneisiin kalasto- ja saalistietoihin. Kemijoen ja
Kemijärven osalta tilanne on muuttunut uiton loppumisen
myötä. Allasalueen järvien ja lampien
kalataloudellisen arvon määrittäminen perustuu
osittain puutteellisiin selvityksiin. Myös vahinkoalueiden
rajauksissa ja pinta-aloissa on epäselvyyksiä. Korvauksissa
ja toimenpiteissä saattaa lisäksi olla
päällekkäisyyksiä. Tarvittavaa selvitystä ei
asian laajuuden vuoksi voida saada ilman katselmustoimitusta.
Täydentävässä katselmustoimituksessa ei
käsitellä tässä yhteydessä ratkaistavia
haitallisen kalan nousun estämistä, esteaidan rakentamista
Vuotoksen voimalaitokseen eikä kala-apajapaikkojen raivaamista
koskevia kysymyksiä.
Vesioikeus hyväksyy toimitusmiesten arviot tekojärven ja
sen vaikutusalueen veden laadun ja kalojen elohopeapitoisuuksien
kehittymisestä. Näitä voidaan käyttää
arvioitaessa hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia.
Katselmustoimituksessa on otettava huomioon asiassa jo esitetyt
kalataloutta koskevat muistutukset ja vaatimukset.
Muut täydentävää katselmustoimitusta sekä YVA-menettelyä
koskevat vaatimukset
Vesioikeus hylkää 79. Jouni Pelkosen ja hänen
myötäpuoltensa sekä 173. Mauno Kaisanlahden ja
hänen myötäpuoltensa vaatimukset asian palauttamisesta
kokonaisuudessaan katselmustoimitukseen. Hankkeen vaikutukset
virtaamiin ja yleiseen terveydentilaan, hankkeen aiheuttamat vahingot
ja haitat lukuunottamatta kalatalousvahinkoja sekä
energiataloudellinen hyöty on asian ratkaisemiseksi
riittävästi selvitetty.
Vesioikeus hylkää 83. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n ja
87. Olli-Pekka Ulkuniemen vaatimuksen asian palauttamisesta
katselmustoimitukseen käsiteltäväksi
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun
lain edellyttämällä tavalla, 62. Seppo, Pirkko ja Esa
Hyvösen vaatimuksen hankkeen vaikutusten arvioimisesta
mainitussa menettelyssä sekä 102. Helena Tiihosen ym.
vaatimuksen mainitun lain soveltamisesta asiassa. Laki
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)
tuli voimaan 1.9.1994. Lakia ei sen
voimaantulosäännösten mukaan sovelleta hankkeeseen,
jonka toteuttamiseen on myönnetty lupa tai josta viranomainen on
tehnyt muun lupaan rinnastettavan päätöksen ennen lain
voimaantuloa tai josta on ennen 14.1.1994 julkisesti kuulutettu tai
kuultu asianosaisia muun muassa vesilain mukaisesti. Tätä
hakemusasiaa koskevasta vesilain 18 luvun 3 §:n mukaisesta
katselmuskokouksesta on julkisesti kuulutettu vaikutusalueen kuntien
ilmoitustauluilla viimeistään 4.1.1994 eli ennen mainittua
ajankohtaa. Kuulutus on lisäksi julkaistu kolmessa
vaikutusalueen sanomalehdessä 29.12.1993.
Muut selvitysten puutteellisuutta koskevat
väitteet ja vaatimukset
Vesioikeus hylkää 59. Suomen Demokraattiset Lakimiehet
ry:n, 103. Vuotoksen Voima Oy:n ja 244. Aila-Leena Matthieksen
väitteet ja vaatimukset, jotka koskevat lisäselvitysten
hankkimista asiassa. Hankkeen vaikutukset on lupa-asian
ratkaisemiseksi riittävästi selvitetty.
Asian tiedoksiantaminen pohjoismaisen
ympäristönsuojelusopimuksen perusteella
Ympäristöministeriö on 22.6.1995 tehnyt hankkeesta
valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten
arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250) eli ns. Espoon
yleissopimuksen mukaisen ilmoituksen Ruotsin valtiolle. Ilmoituksen
tarkoituksena oli tiedottaa Ruotsin viranomaisille hankkeen
suunnittelun vaiheesta ja varata tilaisuus osallistua vireillä
olevaan lupamenettelyyn ennen lupapäätöstä.
Ympäristöministeriö on 13.9.1996 toimittanut
vesioikeudelle Ruotsin viranomaisilta saamansa kannanotot.
Lausunnossaan Ruotsin viranomaiset pyysivät hankkeesta
lisätietoja, jotka ympäristöministeriö toimitti
Naturvårdsverketille 25.6.1997. Naturvårdsverket on
ympäristöministeriölle 14.9.1997 toimittamassaan
kirjelmässä tarkentanut aiemmin esittämiään
kannanottoja ja viitannut pohjoismaisen
ympäristönsuojelusopimuksen soveltamiseen hankkeen
vesioikeuskäsittelyssä. Ympäristöministeriö
on 2.10.1997 toimittanut mainitun lausunnon vesioikeudelle.
Pohjoismaisen ympäristönsuojelusopimuksen (SopS 74-75/76)
mukaan, mikäli hankkeesta saattaa aiheutua merkityksellistä
haittaa toisessa sopimusmaassa, lupaviranomaisen on viran puolesta
annettava hankkeesta tieto sopimuksessa sanotulla tavalla toisen maan
valvontaviranomaiselle lausunnon antamista varten. Toimitusmiesten
mukaan hankkeen vaikutukset Ruotsin valtion alueella ovat
vähäiset, minkä arvion myös
ympäristöministeriö on vesioikeuden suullisessa
käsittelyssä myöntänyt oikeaksi. Vaikutusten
vähäisyyden vuoksi vesioikeus lupaviranomaisena ei ole
antanut asiasta tietoa Ruotsin valtion valvontaviranomaiselle.
Asianosaisten kuuleminen vesioikeuden viran
puolesta hankkimien selvitysten johdosta
Vesioikeus on katselmuskirjan antamisesta kuluneen ajan vuoksi
hankkinut viran puolesta korvausten laskemista varten tiedot
maanmittauslaitokselta maan hinnan kohoamisesta Lapin
läänissä, metsäntutkimuslaitokselta puun hintojen
kehityksestä Pelkosenniemellä ja Lapin metsäkeskuksen
alueella sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja
Paliskuntain yhdistykseltä poronlihan hintakehityksestä.
Vesioikeus huomioon ottaen että tiedoissa on kysymys
yleisemmästä ja pitemmän ajanjakson
hintakehityksestä katsoo, että asiasta ei näiltä
osin ole tarpeen kuulla asianosaisia. |