KEMIJOKI OY:N UUTTA JULKISUUSKUVAA Rovaniemi 21/11-99 Markku Torkko Kiehtova ja haasteellinen. Näillä adjektiiveilla kuorruttaa ruskan kynnyksellä eli syyskuun alussa virkaansa astunut Kemijoki Oy:n uusi viestintäjohtaja, Helena Soimakallio, 31, työnsä. Hän ei näe tehtäväänsä helppona eikä siloisena, mutta samalla hän ilmoittaa vankasti uskovansa oikean tiedon voimaan pahan ja väärän tiedon tuhotulvasta huolimatta.  Energiataloudellinen ja -poliittinen kokonaisnäkemys vesivoimasta on unohdettu. Siihen suhtaudutaan kielteisesti  vanhojen kokemusten ja ympäristövaikutusten perusteella, vaikka nykyisin vesivoiman kehittämisen ja käytön vaikutukset tunnetaan ja osataan ottaa huomioon, huomauttaa maamme suurimman vesivoimayhtiön tiedottajaksi ryhtynyt vesitalouden ja vesirakentamisen diplomi-insinööri. Nuoresta iästään ja eteläsuomalaisuudestaan huolimatta Soimakallio ei sano pelkäävänsä Lapin vesivoiman rakentamiseen liittyviä historiallisia rasitteita. -Itsesäälissä ryperninen ei vie eteenpäin. Maito kaatui maahan, ja se on siivottu. Pitää ottaa opiksi. Nyt kaikki voidaan tehdä paremmin, vanhoja virheitä ei ole pakko toistaa. Uuden viestintäjohtajan osaamisen ja taitotiedon kolmijalka on tukevimmillaan nimenomaan vesivoimasta, energiapolitiikasta ja ympäristöasioista puhuttaessa. Soimakallio toimi ennen jokiyhtiöön tuloaan Energia-alan Keskusliitto ry Finergyssä, missä hänen vastuualueenaan olivat ympäristöasiat ja uusiutuvat energialähteet. Tärkeä etappi Vesivoimapotentiaalia on vielä runsain mitoin, muistuttaa jokiyhtiön uusi tiedottaja, jonka toimenkuva on arvioitu johtajuuden arvoiseksi funktioksi - ensi kerran Kemijoki Oy:ssä. Edeltäjät saivat tyytyä päällikön titteleihin. Nuori nainen tulee istumaan johtajiston kokouksissa, mutta hallintoneuvoston kokouksien ovet eivät hänelle aukene. Nopeasti mutta vakuuttavasti puhuva, tiedoillaan, tarmollaan ja ulkonäöllään hurmaava viestintäjohtaja herättää kuulijassa luottamusta. Eikä ihmekään - hän oli virkaan ehdolla olleista ja testatuista ehdokkaista selvä ykkönen. Kun tämä nainen sanoo, että Vuotos on todella tärkeä etappi, se tuntuu uskottavalta. Tosin saman ovat sanoneet monet muutkin, jokunen tiedottaja ja monta insinööriä aikaisemminkin. - Vuotos on tärkeä, suuri kotimaisen uusiutuvan energian kehittämishanke, todistaa Soimakallio. Vesivoiman arvo ja arvostus on kasvava. Se on ainutlaatuista nimenomaan sähkön tuotannon säätökäytössä. Nopeasti ja tarvittaessa käytettävissä oleva vesivoima täydentää siten erinomaisesti vaikkapa puun ja tuulen energiakäyttöä. Mutta miksi näin ihana viesti ei ole mennyt perille Lapissa? - Rakentamisen vaikutukset ovat paikalliset. Myös historialliset vaikutukset painavat. Hyödyt ovat kansallisella ja kansainvälisellä tasolla esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähenemisenä. Tämä on vaikea yhtälö. Arvot eivät ole samalla viivalla. Tästäkin huolimatta Helena Soimakallio on vakuuttunut, että Vuotos on merkittävä, tärkeä ja suuri hanke, josta myös Lappi hyötyy. Koillis-Lapin kuntien työllisyyshaave voi kompuroida korkeintaan kahteen kirjaimeen: EU. - Pahimpana skenaariona näen, että Kemihaaran suot ovat jonain päivänä Natura 2000 -suojeluohjelmassa, mikä edelleen pitkittäisi Vuotos-hankkeen toteutusta. - Vuotos edellyttää ympäristöllistä ja yhteiskunnallista hyväksyntää. Vesivoima on kokonaisuudessaan kansantaloudellisesti kannattavaa, mutta vesioikeus tekee intressivertailun jokaisessa hankkeessa erikseen. - Vuotos on todellinen optio, huomauttaa Soimakallio. Työ kesken Suomessa on vielä yllättävän runsaasti vesivoiman lisäysmahdollisuuksia. 1940-luvulla insinöörien piirustuslaudoille nostetusta vesivoimasta on karkeasti ottaen rakennettu vasta puolet. Vesivoimapotentiaali on noin 2 700 megawattia, joka vastaa vähintään 11 terawattitunnin vuosituotantoa. Siitä koostuu uudisrakentamisesta 4 TWh, vanhojen laitosten kunnostamisesta noin 1 TWh ja ohijuoksutusenergioiden hyödyntämisestä muun muassa säännöstelyjä kehittämällä noin 2 TWh. Lisäksi suojelluissa vesistöissä on uudisrakennuspotentiaalia noin 4 TWh. Käytännössä vesivoiman nykyisin käytössä oleva noin 2 800 megawatin kapasiteetti siis voitaisiin tuplata, jos käyttöön otettaisiin kaikki mahdollisuudet vanhoja myllypatojakaan unohtamatta. Tässä olisi sijansa myös Vuotoksella, jonka rakentamatta jättäminen on Helena Soimakallion mielestä energian tuhlaamista. Soimakallio näkee uuden vesivoiman rakentamismahdollisuudet historian taakasta huolimatta hyvinä. Tällaiset mahdollisuudet ovat olemassa nimenomaan ympäristöystävällisellä pienvesivoimalla. - Nyt halutaan näyttää, että homma osataan. Tutkimustietoa, teknistä osaamista ja ympäristöosaamista on yllin kyllin. Vesirakentamisen haittoja voidaan tuntuvasti vähentää ja se osataan nykyisin paremmin. - Tähän asti virheitä on korjattu jälkikäteen, Soimakallio myöntää. Vaikka perustuotanto syntyy edelleen ydinvoimalla ja muilla perinteisillä polttoaineilla, Soimakallio näkee mahdollisuuksia vesivoiman ohella myös tuuli- ja aurinkoenergialla. - Kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. On otettava huomioon myös markkinat ja ympäristötekijät. Kokemukset puhuvat puolestaan, uusiutuvat energialähteet ovat nyt muodissa. Ympäristöasioiden arvostus näkyy Helena Soimakallion aiemmissa toimenkuvissa. Kesäpaikkaa Joroisissa arkkitehtimiehensä kera pitävä diplomi-insinööri on kirjoittanut nimimerkillä Vihreä kynä Energialehteen. Hän on myös Ilmansuojelu-lehden toimituskunnassa. Kemijoki Oy:n uusi viestintäjohtaja jäi parin kuukauden ajan tehtäväänsä tutustuttuaan äitiyslomalle jo lokakuun lopussa. Haastavan tehtävän jatkosuunnitelmat ovat perheenlisäykser jälkeen kuitenkin kirkkaat. Här muuttaa esikoisensa, arkkitehtimiehensä, lapinkoira Pyryn ja maalaiskissa Sebastianin kanssa Rovaniemelle. - Jos tätä virkaa haluaa menestyksekkäästi hoitaa, se vaati läsnäoloa. Toimenkuvaan on tosin kirjattu myös Etelä-Suomeen vaikuttaminen, jopa kansainvälinen lobbaaminen. - Helsinki on siinä mielessä kätevä tukikohta.