|
Vapakalastusseura
Vastaisku ry
C/o Markku Keto-Tokoi
Vuotoksen
Voima Oy:lle liitettäväksi Vaasan hallinto-oikeudelle
tehtävään valitukseen
Vuotoksen
Voima Oy:n pyynnöstä Vapakalastusseura Vastaisku ry antaa
lausuman Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavaan valitukseen
Vuotoksen tekoaltaan rakentamisluvasta. Tässä
lausunnossamme tulemme vaatimaan Vuotoksen tekoaltaan rakentamisluvan
peruuttamista ja lupahakemuksen hylkäämistä vesilain 2
luvun 5§ mukaan. Lisäksi katsomme, että vesioikeus on
ratkaissut hakemuksen ottamatta huomioon kaikkia ehdottomaan
luvanmyöntämisesteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Käsittelyratkaisuista esitämme, että vesioikeus ei ole
tutkinut kaikkia hankkeen haittoja ja vaikutuksia ennen
intressivertailua ja näin huomattava osa hankkeen haitoista on
jäänyt intressivertailua tehtäessä
huomioonottamatta. Tulemme vaatimaan kaikilta osiltaan hakkeelle
myönnetyn rakennusluvan peruuttamista ja lupa-hakemuksen hylkäämistä. PÄÄTÖKSET, JOIHIN ESITÄMME HAETTAVAKSI MUUTOSTA PÄÄTÖS: Pääasiaratkaisu Haettava muutos Katsomme, että hanke aiheuttaa sellaisia VL 2§5 mukaisia huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa, että lupahakemus tulee hylätä ja myönnetty lupa evätä. Perusteluiden tueksi esitämme Vesioikeuden päätöksestä vesioikeuslimnologi Heikki Penttisen äänestyslausunnon, johon yhdymme pääasiaratkaisun osalta (Liite 11.). Perustelut Vesioikeus on jättänyt lukuisista yksityisistä vaatimuksista huolimatta arvottamatta alueella esiintyvän suurjokiluonnon. Suurjoen arvo on kalataloudellisesti ja etenkin luonnonsuojelullisesti erittäin merkittävä, koska vastaavaa aluetta ei ole enää jäljellä Suomessa (karttaliitteet Liite 5.). Hankkeen laajuus ja ympäristövaikutukset ovat jääneet tältä osin täysin selvittämättä. Vaikutukset vesiluonnon kannalta ovat yhtä suuret kuin haitallisten ympäristövaikutustensa vuoksi aiemmin hylätyn Kemihaaran altaan. Kemijoki Oy on vesistörakentamisellaan jo johtanut Luiron vedet Kitiseen ja allastanut Kitisen. Näin ollen Pelkosenniemen kunnan alueelta on jo kolmesta suuresta joesta kaksi tuhottu. Mikäli allas rakennettaisiin menetettäisiin myös kolmas, Kemijoki, ja rakentamisen yhteisvaikutukset olisivat täysin verrattavissa ympäristövaikutustensa vuoksi hyllytettyyn Kemihaaran altaaseen, nimenomaan vesiluonnon ja kalaston kannalta. Huomattavaa on, että Yli-Kemin valuma-alue on suurempi kuin Kitisen tai Luiron valuma-alueet (ks. Liite 5.). Hankkeen ympäristövaikutukset olisivat vastaavat kuin jos padottaisiin kerralla kaikki Rautalammin reitin kosket ja yksi sellutehdas laskisi jätevetensä 10-15 vuoden ajan puhdistamattomina Päijänteeseen ja sähkö tuotettaisiin vielä hiilivoimalla. Etelä-Suomessa tällaiselle hankkeelle ei annettaisi lupaa, joten miksi vesilain 2§5:ttä Pohjois-Suomessa tulkittaisiin eri lailla? Kemijokilaki on kumottu jo kauan sitten. Hankkeen laajuudesta saa käsityksen kun vertailee alueen koski- ja virtaluonnon määrää Suomen mittakaavassa muihin tärkeisiin tai erittäin tärkeisiin virtavesi- ekosysteemeihin. Vuotoksen suunnitellulla allasalueella on jalokalojen kutualueiksi sopivaa koskipinta-alaa katselmuskirjan mukaan 39,8ha (Leskinen 1992: Vuotoksen allashankkeen kalataloudellinen merkitys, hakemuksen liitteenä 42, Liite 10). Kaikkiaan koskia ja nivoja on Kemijoen pääuomassa allasalueella 54,8 ha Savukoskesta Kemijoen suukoskeen (koskiluettelo, Ylä-Kemijoen uittosäännön kumoaminen ja kalataloudellinen kunnostus, kunnostussuunnitelma 1998, Lapin Ympäristökeskus, Liite 2). Kaksi alinta koskea ovat laskelmista poissa koska ne kuuluvat Kemijärven säännöstelyn piiriin eivätkä todennäköisesti ole kelvollisia virtakutuisten kalojen lisääntymispaikoiksi. Virtaamat pääuoman koskissa ovat yli 100m³/s. Vertailun vuoksi todettakoon, että koko Rautalammin reitillä Keski-Suomessa on koskipinta-alaa kaikkiaan 13 koskessa yhteensä 43,9 ha, josta poikastuotantoalueeksi soveltuvaa aluetta on 23,6 ha (RKTL: Rautalammin reitin taimen tulee takaisin Nr:o 134 1997, Liite 3). Koko Vuoksen vesistössä (RKTL: Saimaan järvilohen elinolosuhteiden parantaminen Nr:o 155 1999, Liite 4) löytyy järvilohelle kunnostettavissa olevaa koskipinta-alaa 33,8 ha. Kyseessä on siis Yli-Kemin ainutlaatuisesta ja vertaansa vailla olevasta virtavesiekosysteemistä, varsinkin kun tarkastellaan Kemijärveä yli 200 km²: n syönnösalueena ja Yli-Kemin vesistöaluetta poikastuotanto- ja lisääntymisalueena. Yli-Kemillä esiintyvän taimenen on (RKTL:n Kalakantarekisteri ja uhanalaisten arvo- kalakantojen säilyttäminen Nr:o 26 1991, Liite 5) mainittu esiintyvän jokitaimenena, jonka vaelluksia ja esiintymistä alapuolen suvannoilla ei kuitenkaan ole selvitetty. Myös sivujokien mahdollisesti vielä sekoittumattomien taimenkantojen geneettinen alkuperäisyys on täysin selvittämättä. Nykyisen tiedon mukaan kaikista taimenkannoista osa jää syntymäalueelle ja aina osa lähtee vaeltamaan. Kalakantarekisterissä Yli-Kemin taimenkanta on mainittu nimenomaan vaellusselvitysten puutteellisuuden perusteella virheellisesti purotaimenen luokassa, jossa kannan on osoitettu olevan turvattu sille asetetun suoja-alueen sekä emokalaston ansiosta. Vuosittain Yli-Kemin alueelta saadaan saaliiksi useita 3-7 kg painoisia taimenyksilöitä, jotka ovat vaeltaneet alapuolisilta vesialueilta kutupaikoilleen. Vuonna 1999 toteutetussa emokalapyynnissä Kokkosnivan padon alta saatiin saaliiksi 17 kpl Kemijärvestä nousevia järvitaimenia, joiden mäti otettiin talteen ja siirrettiin Yli-Kemille. Ottaen huomioon Kitisen allastuksen ja haukien aiheuttaman predaation taimeniin Kitiseltä tapahtuvan alasvaelluksen aikana on todettava, että Yli-Kemille nousee järvitaimenia vähintään kaksi kertaa enemmän. Tähän vaikuttaa Yli-Kemin vähäinen haukimäärä ja smoltin parempi hengissä säilyminen. Yli-Kemille nousevien emokalojen määrä on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuista ja asia on jäänyt todentamatta vain puutteellisten tutkimusten ansiosta. Alapuolisen vaellusyhteyden katkaiseminen johtaisi nimenomaan vaeltavien yksilöiden menettämiseen ja myös yläpuolisen taimenkannan taantumaan, jolloin koko taimenkanta olisi uhanalaisten lajien joukossa, joskin liian myöhään. Näin ollen on katsottava, että yksi 2§5 luvanmyöntämisesteeseen olennaisesti vaikuttava asia on jäänyt huomioon ottamatta. Kemihaaran alapuolella pelkässä Kemijoessa on 121,5 ha koskipinta-alaa (Liite 2.) taimenen poikastuotantoalueeksi ja lisäksi ovat vielä Kairi-, Tenniö-, Värriö- Vuotos- ja Pyhä- jokien kosket sekä lukuisat pienemmät joet ja purot. Yhteensä Yli-Kemin vesistöalueella on varovaisesti arvioiden n. 200 ha poikastuotantoaluetta, joiden vaellusyhteys alapuolen syönnösalueelle katkeaisi. Suurimmat Kemi- ja Tenniöjokien kosket ovat olleet merilohen lisääntymisaluetta ja tarkoitus on että ne toimivat tulevaisuudessa alueelle kotiutetun järvilohen lisääntymisalueena. Kemijoen kosket ovat lohelle erittäin sopivia virtaamien ollessa yli 100 m³/s. Huomattavaa on, että Lapin ympäristökeskus aloittaa Ylä-Kemijoen kalataloudellisen kunnostamisen tulevana kesänä (2000). Työt kohdistuvat myös suunnitellun altaan vaikutusalueelle. Hanke tuhoaisi jälleen yhden uhanalaisen vaellustaimenen populaation katkaisemalla vaellusyhteyden sekä mitätöisi yritykset luontaisesti lisääntyvän ja vaeltavan järvilohikannan aikaansaamiseksi. Hakijan aiheuttamaksi haitaksi alueen tämän hetkiseen kalanhoitoon on lisäksi katsottava Kemijoki Oy:n Seitakorvan voimalaitoksesta tapahtuva kalojen alasvaellus, joka aiheuttaa kalakannalle ja kalaston hoidolle suuria tappioita, joita ei korvata millään lailla.
PÄÄTÖS: Käsittelyratkaisut Haettava muutos Vesioikeus on ratkaissut asian selvittämättä etukäteen hankkeen aiheuttamia haittoja ja muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa. Näin ollen vesioikeus ei voi VL16§24 mukaan tehdä perusteettomia päätelmiä VL2§5 mukaisesta ehdottoman luvanmyöntämisesteen olemattomuudesta selvittämättä asiaa ennen päätöstä. Vesioikeus on jättänyt VL16§19 ja §21 mukaan kuulematta asianosaisia. Vaadimme, että hakemus hylätään ja myönnetty lupa evätään.
Perustelut VL 16§24 mukaan on oltava "tärkeitä" syitä sekä "ilmeisesti olla olemassa luvanmyöntämisedellytykset", että lupa voidaan myöntää ennen kaikkien haittojen aiheuttamien markkamääräisten korvausten määräämistä. Kuitenkin PSVO on jättänyt tutkimatta kalastolle ja kalakannoille aiheutetun haitan vesiekosysteemin ja luonnonsuojelun kannalta, jotka suoraan vaikuttavat ehdottoman luvanmyöntämisesteen syntyyn. Lisäksi PSVO ei ole tutkinut jääolosuhteiden muuttumista Kemijoen padon ja alakanavan välillä, joka nimenomaan aiheuttaa haittaa ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja vaikuttaa myös 2§5 luvanmyöntämisesteen syntyyn. Katsomme, että PSVO ei ole esittänyt sellaisia "tärkeitä" syitä joilla kyseinen ratkaisu olisi perusteltu. VL16§24 tarkoittaa nimenomaan, että sen jälkeen kun 2§5 vaikuttavat haitat on ratkaistu, voidaan osaratkaisu antaa ko. lainkohdan perusteella korvaussummia lukuun ottamatta. Kiirettä ja asian venymistä ei voida pitää tärkeinä asioina hankkeessa, joka on jatkunut jo yli 30 vuotta. PSVO ei ole selvittänyt vesilain mukaisesti hankkeesta aiheutuvia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa riittävällä tarkkuudella. Myös hankkeen aiheuttamien haittojen rajaus on epäselvä, eikä kaikkia vaikutusalueen asianosaisia ole kuultu. Käsittelyssä on todettu muun muassa vesialueiden pinta-alojen olevan sekaisin ja Kemihaaran padon ja alakanavan välisen alueen haitat rantakiinteistöille on jätetty kokonaisuudessaan käsittelemättä. Katsomme lisäksi että Kemijoen suurjokiluonnon arvo on jäänyt vain sillä perusteella selvittämättä, että se on hankala tehdä. Tehty ratkaisu kertoo PSVO:n haluttomuudesta selvittää haitat kokonaisuudessaan ennen luvanmyöntämistä. Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on jätetty selvittämättä Kemihaaran veden johtamisen alakanavaan aiheuttama haitta mm. Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalla. Tilanne Kokkosnivan voimalaitoksen rakentamisen jälkeen on ollut sellainen, että Kitiseltä tuleva vesi on 1,5-2° C lämpimämpää kuin Kemijoesta tuleva vesi, nimenomaan syksyllä jäätymisen aikaan ja keväällä sulamisen aikaan. Tämä on aiheuttanut sen että Kitisellä, mm. Kairalan kylän kohdalla, on talvinen ylikulku joella pääosin kokonaan estynyt. Jos Kemijoen vesi käännetään alakanavaan tulee kirkonkylän kohdalle pelkästään Kokkosnivan altaan lämmittämää vettä ja pysyvän jääkannen muodostuminen koko alueella todennäköisesti estyy. Lisäksi Kokkosnivan säännöstelyn aiheuttama vedenpinnan vaihtelun vaikutus laajenee kirkonkylän kohdalle myös Kokkosnivan katselmuskirjan mukaan (Liite 12.), jolloin Kemihaaran virtaamia tasaava vaikutus jää toteutumatta. Alueen maanomistajia ei ole lain mukaan kuultu ja tästä aiheutuvaa haittaa ja korvauksia ei ole selvitetty (VL11§3) vesilain mukaan. Vesioikeus on esittänyt korvauksia maksettaviksi vain alakanavan alapuolisten kiinteistöjen omistajille veden laatuluokituksen huononemisesta johtuvasta virkistyskäyttöhaitasta. Yläpuolista veden laadun huonontumista ja virtaamaolojen muutosta ja aiheutuvaa haitta ei ole selvitetty. Näin PSVO on jättänyt sille kuuluvan velvollisuutensa täyttämättä mm VL 16§19 ja§21 mukaan.
PÄÄTÖS: Intressivertailu Haettava muutos Katsomme, että vesioikeus on tehnyt intressivertailun puutteellisten tietojen perusteella ja tältä osin hakemus tulee hylätä. Perustelut PSVO on arvioinut kalataloudellisten haittojen olevan n.20 miljoonaa markkaa. Kun tarkastellaan hakijan hakemuksessaan esittämää (hakemuksen Liite 42) Yli-Kemin poikastuotantoaluetta Vuotosalueella Leskisen (Liite 10.) mukaan, saadaan taimenen smolttituotannoksi n.10 000 - 13 000 kpl vuodessa (300 kpl koskihehtaarille). Lohen luonnossa syntynyt vaelluspoikanen voi selvitä nykytietämyksen mukaan luonnonkierrossa 4,5 kertaa istukasta paremmin hengissä (RKTL, A.Romakkaniemi 1997 Liite 8 ja RKTL 2000 Liite 7). Samaa voitaisiin soveltaa myös taimenelle järvivaelluksella Kemijärvessä. Näin alueen poikastuotanto vastaisi pelkän taimenen osalta 45 000 kpl 3v. istukastaimenta. Arvo pelkän taimenen tuotannolle allasalueella olisi, istukkaan hintana 10 mk/ kpl, 450 000 mk vuodessa. Mikäli tarkasteltaisiin allasalueen välittömässä läheisyydessä olevaa koskipinta-alaa vaellusyhteyden perusteella saadaan 100 ha koskipinta-alalle 30 000 kpl smoltteja vuodessa, hakijan esittämän perusteen mukaan, joiden arvo olisi istukkaiksi muutettuna 1 350 000 mk vuodessa. Näin 60 vuodelle laskettuna pelkän taimenen vaelluspoikasten laskennallinen tuotto ilman pääomituksia voisi olla 27 milj.- 81 milj. markkaa. Laskelmista puuttuvat siiat, harjukset, järvilohet ja muut talouskalat ja näiden virkistyskalastuksen pyynnin arvo. Huomattavaa on, että myös katselmuskirjassa (s.61) kalatalouden osalla on mainittu "pelkän mahdollisuuden lohisaaliista lisäävän kalastusaktiivisuutta ja kalastajien määrää". Näin myös kotiuitetun järvilohen osalta on oletettavissa Kemijoen kalastuksen arvon huomattavaa nousua. Lisäksi otettakoon huomioon, että tällä hetkellä Suomessa ei tapahdu järvilohen luontaista lisääntymistä missään. Mikäli istutuksilla saataisiin kotiutettua järvilohi luontaisesti lisääntyväksi kannaksi olisi se ainutlaatuista koko maata ajatellen, joten viimeisen suurjoki- ympäristön arvo on ainutlaatuisuutenaan korvaamaton. Kokonaisvahinkosumma kalaston osalta lienee yli 100 miljoonaa markkaa, joten intressivertailussa käytettävät tiedot kalastolle aiheutetusta haitasta ovat täysin riittämättömät. Lisäksi edellä (kohdassa käsittelyratkaisujen perustelut) esittämämme Kemijoen padon ja alakanavan välinen alue on jätetty kokonaisuudessaan käsittelemättä, jonka osalta myös aiheutettu haitta on VL 11§ mukaisesti kokonaan jätetty määräämättä ja näin myös markkamäärät intressivertailua varten on selvittämättä.
PÄÄTÖS: Muut täydentävää katselmustoimitusta sekä YVA menettelyä koskevat vaatimukset Haettava muutos Katsomme, että hankkeesta aiheutuneita haittoja ei VL 2§5 mukaisten vaikutusten osalta ole riittävästi selvitetty, joten koko hanke on palautettava täydentävään katselmustoimitukseen. Perustelut Vesioikeus katsoo, että mm. virtaamat ja haitat ja vahingot on riittävästi selvitetty. Katsomme kuitenkin, että kuten edellä kohdassa "käsittelyratkaisujen perustelut" esitämme mm. kirkonkylän kohdalle hankkeesta aiheutuva haitta on selvittämättä ja maanomistajia ei ole asiassa kuultu. Myös kalaston ja suurjokiluonnon arvottaminen on tekemättä, joten asian ratkaisuun ilman täydentäviä katselmuksia ei ole perusteita.
PÄÄTÖS: Asianosaisten kuuleminen vesioikeuden viran puolesta hankkimien selvitysten johdosta Haettava muutos Vesioikeus on hakenut RKTL:lta tietoja poronlihan hinnan kehityksestä mutta on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa hankkia tietoja luontaisesti lisääntyvien ja vaeltavien kalakantojen arvosta. Suunnitelulla allasalueella elää vaeltavia siikakantoja, alkuperäisiä harjuskantoja, vaeltavia taimenkantoja, paikallisia taimenkantoja, sekä uusimpana järvilohi. Vaadimme hakemuksen hylkäämistä ja myönnetyn luvan peruuttamista, koska ennen hankkeen vaikutusten arviointia ei voida ratkaista toteutuvatko VL 2§5 mukaiset haitat. Perustelut Uusimpien tutkimusten mukaan (RKTL Nr:o 173, Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 1999, A.Romakkaniemi 2000, liite 7 ja VII Kalantutkimuspäivät 1997 A.Romakkaniemi RKTL Liite 8) luonnossa syntynyt lohen smoltti voi selvitä luonnonkierrossa hengissä 4-5 kertaa paremmin kuin istukas, joten myös luontaisesti lisääntyvien lohenpoikien arvo voisiolla 4-5 kertaa suurempi kuin istutettujen. Samaa voitaneen soveltaa myös Yli-Kemin ja Kemijärven välisen vaellusyhteyden puitteissa järvitaimenelle joka myös erittäin vihamielisestä (haukien predaatio ja Seitakorvasta tapahtuva alasvaellus) ympäristöstä huolimatta ajoittain nousee takaisin Kemijoelle syönnökseltä saavutettuaan n.4-8kg painon. Jättämällä lausunnot pyytämättä PSVO eväsi asianosaisilta mahdollisuuden päästä vaikuttamaan edellä esitettyyn. Näin ollen myös ehdottomaan luvanmyöntämisesteeseen, VL2§5 mukaan, vaikuttavia tietoja jäi ratkaisuja tehtäessä puuttumaan. Yleistä Lopuksi huomautamme vesioikeuden ratkaisuista yleensä havaitsemiimme epäkohtiin, virheisiin ja perusteettomiin väitteisiin, päätöstekstissä. Alakanavan alapuolisesta haitasta (s.252) mainitaan korvaukset, mutta Kemijoen padon ja alakanavan välille ei esitetä mitään. Yläpuolisessa vesistössä veden laatu huononee, jääolosuhteet ja säännöstely väli muuttuvat. Rantakiinteistöjä on tästä syystä kuultava, asia tutkittava ja korvaukset määrättävä maksettaviksi. Kemihaaran allasta verrataan Vuotokseen (s.254), jossa todetaan vaikutusten olevan selvästi suuremmat. Kuten edellä esitimme on hakijan vesistörakentaminen jo aiheuttanut ja Vuotoksen kanssa aiheuttaa yhtä suuren haitan ja vahingon vesiluonnolle ja kalastolle, kuin Kemihaaran allas olisi ollut. Vesiluonnolle aiheutettuja haittoja yritetään vähätellä (s 254 3.kapp.) ekologisen kriteerin perusteella. Kuitenkin allas on suunniteltu niin, että jopa yli 80% altaan pinta-alasta jäätyy pohjiaan myöten, joten lienee vesikasvillisuuden ja –eläimistön osalta on odotettavissa laajoja tuhoutumisia litoraalivyöhykkeellä. Verrattaessa Vuotosta Lokkaan ja Porttipahtaan huomautettakoon, että Yli-Kemin valuma-alue on huomattavasti suurempi kuin kumpikaan em. alueista. Vesioikeus väittää tietävänsä pelkosenniemeläisten virkistyskäyttäytymisen erittäin tarkasti asiaa liiemmin perustelematta, kun esittää (s.257), että syntyvällä tekojärvellä on "virkistyskäyttöaikana oma maisemallinen arvonsa". Ilmeisesti vesioikeuden mielestä pelkosenniemeläisten virkistysaikaa on vain juhannuksesta lokakuuhun, kuten altaan säännöstelystä on esitetty. Talvi lokakuusta toukokuuhun sekä kesäkuun alku eivät ilmeisesti vesioikeuden mielestä ole Pelkosenniemellä virkistyskäyttöön soveltuvaa aikaa. Vertailuksi sopisi ehkä lähimpää Pyhätunturin matkailukeskus jossa voi talviaikaiseen tilanteeseen tutustua. Vuotosalueen hakkuista todettakoon (s.259), että nimenomaan Vuotoshankkeen takia ja osin jopa hakijan toimesta aluetta on vuosikymmenten kuluessa hakattu normaalia enemmän. Selvitysten perusteellisuudesta (s.264) olemme edellä esittäneet aivan erilaisen tulkinnan etenkin kalaston ja vahinkojen laajuuden osalta. Ympäristöministeriö on esittänyt (s. 264) kaikkien tunnettujen uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua. Katsomme lisäksi, että nimenomaan Yli-Kemin valuma-alue kokonaisuudessaan on ainutlaatuinen alue valtakunnassa joka ansaitsee arvonsa mukaisen oikeuskäsittelyn. Tähän kuuluu olennaisesti vaeltava järvitaimenkanta. Altaaseen muodostuvasta kalakannasta (s.266) vesioikeus esittää varmana totuutena asiaa liiemmin selittämättä, että sinne muodostuu kalastettava kalakanta 5-10 vuoden kuluessa. Asiaa tarkemmin perustelematta väite on todella rohkea, eikä perustu mihinkään selvitykseen. Vesioikeus esittää (s.266), että Yli-Kemin harjus ja taimenkannat voidaan turvata "toimenpiteiden" avulla. Kuitenkin edellä esittämämme mukaan vaeltavat yksilöt menetetään ja myös poikastuotanto laajoilta alueilta ylävirtaan, haukien aiheuttaman predaation vuoksi. Vaikutuksista vesiluontoon (s.267) vesioikeus myöntää "sinänsä" huomattavien ja laajalle ulottuvien vaikutusten olemassa olon. Sana "sinänsä" on jätettävä tekstistä pois. Näin VL2§5 mukainen luvanmyöntämiseste toteutuu. Asiaa sen kummemmin perustelematta vesioikeus esittää "hankkeella olevan myös jossain määrin hyödyllisiä vaikutuksia". Mikäli vesioikeus pitää särkikaloja hyödyllisinä olisi se syytä myös sanoa. Kyseinen tekstinkohta on päätöksestä ehdottomasti poistettava tai perusteltava. Kansainvälisten sopimusten roolista vesioikeus ei voi sanoa mitään, ennen kuin Yli-Kemin suurjokiluonnon arvot on selvitetty. Reittivesien ja suurten virtavesikokonaisuuksien, kuten Yli-Kemin, luonnonarvoista ja niiden mahdollisesta kuulumisesta Rion sopimukseen ja EU:n uhanalaisiin luontotyyppeihin on mahdotonta vesioikeuden lausua mitään pyytämättä asiantuntijoita arvottamaan suurjokiluontoa etukäteen. Paikkakunnan asuinolosuhteiden huonontumisesta (s. 268) vesioikeus toteaa, että hanke ei huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Kuitenkin edellä esittämämme mukaan katsomme, että kirkonkylän kohdalle aiheutettu säännöstelyhaitan laajeneminen aiheuttaa huomattavaa asuinolojen huononemista. Varsinkin kun vesioikeus on jättänyt asian tutkimatta ja asianosaiset kuulematta. Erityisesti kalastuksen ja kalatalouden osalta (s.268) vesioikeus toteaa altaan kehittämismahdollisuuksien olevan hyvät. Katsomme kuitenkin, että nimenomaan nykymuodossaan Yli-Kemin kalastusalueen kehittämismahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin altaan, etenkin uiton jälkeisten kunnostusten ja Savukoskella suoritettujen purokunnostusten sekä järvilohen kotiuttamisen takia. Vesistösidonnaisista virkistyskäyttömahdollisuuksista toteamme, että pelkosenniemeläisiltä on viety jo kaksi isoa jokea ja kolmatta suunnitellaan. Näin virkistyskäyttömahdollisuudet koko ajan vähenevät kunnan alueella. Vaadimme että kyseinen teksti päätöksestä poistetaan. Altaalla veneileviä varten kunnassa on jo yksi allas, joka on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti kalattomammaksi kuin aiemmin on oletettu. Virkistyskäyttöön Kemi- ja Vuotosjoet soveltuvat paikkakunnan asukkaille parhaiten nykyisessä muodossaan.
ALLEKIRJOITUKSET
Pelkosenniemellä 28.4.2000
Vapakalastusseura Vastaisku ry
Markku
Keto-Tokoi Ilkka Pesonen
Pekka Nyman
Liitteet: Vapakalastusseura Vastaisku ry:n valituksessa Vaasan hallinto-oikeudelle 27.4.2000
|
