Rovaniemellä - Lapin portti - elää 60
000 ihmistä,
Lapissa
- Suomen ja
EU:n väylä Jäämerelle ja sen rikkauksiin, kalaan, öljyyn ja kaasuun - 200 000
ihmistä – ja poroa -
Suomessa, EU:n pohjoisimmalla
laidalla, 5 miljoonaa ihmistä.
Heitä
luonnehtii käsite kahdeksan vuodenajan kansa.
10
000 vuoden aikana täällä on sopeuduttu suurimpana kalotilla, 60. leveyspiirin
pohjoispuolella, asuvana kansana elämään luonnon erittäin kirjavan ja vaativan
kierron kanssa. Kymmenestä miljoonasta maapallon kaloteilla asuvasta ihmisestä
puolet on suomalaisia.
Luonnon voimakas kierto on muovannut täällä sekä kulttuurin, kaupan että uskonnon sellaiseksi, jollaisena sen tämän seudun ihmisissä kohtaamme.
I pakkastalvi
Vuosi
alkaa pulverilumi-kaamoksena eli pakkaskaamoksena: ihmiset kärvistelevät
pimeässä ja kylmässä vuodenvaihteen juhlien jälkeensä jättämässä hiljaisuudessa
II
hankikanto
Se
vaihtuu hankikantokevääksi maalis-huhtikuussa, laskiaisen jälkeen.
Ilmassa on mahdoton määrä valoa, yöllä on vielä pimeätä ja kylmää. Se on aika,
jolloin rakastutaan ja rakastetaan ja myös hedelmöidytään
III jäidenlähtö
Kevään
murros on jäidenlähtö-kevät: luonto alkaa herätä, maassa on vielä lunta,
mutta myös pälviä, joihin ensimmäisen kasvit ilmestyvät. Ihminen ei vielä jaksa
herätä, mutta poro vasoo pälville.
IV keskiyönaurinko
Aurinko
ei enää laske vaaleanvihreän kesän tultua ja räkän, hyttysten,
ilmestyttyä nauttimaan veriannostaan, jonka ne saavat linnuista, metsän
eläimistä ja ihmisistä: koko luonnonpiiri elää 24 tunnin taukoamattomassa
hurmoksessa.
V sadonkorjuu
Horsman
kukkiessa
tulee sadonkorjuun aika, mutta myös kesälomien loppumisen aika, krapula ja
rahapula, laskuhumala ja vihje syksyn tuomasta kuolemasta.
VI ruska
Ruska väriloistollaan viimeistään
muistuttaa ihmistä siitä, että koko luonto kohta peittyy jäähän ja lumeen, kesän työt muuttuvat talven
tarinakerrontaan, kalastus ja metsästys ovat ohi ja isä lähtee töiden perään
sinne, missä töitä on: metsänhoidossa, tienrakentamisessa, tehtaissa ja
asutuskeskuksissa, miltei aina poissa kotoa, perheen parista.
VII musta lumi
Ruskan
jälkeen sataa lumi, joka ensimmäisten lauhojen aikana sulaa: ollaan kulvakkolauhan
ajassa (kulvakko on rykinyt eli siittänyt urosporo). Lauhaa seuraava pakkanen
jäätää sulaneen lumen: poron ja koko luonnon ravinnonsaanti uhkaa loppua.
VIII joulukaamos
Viimeinen
vuodenaika, kaamos, on jatkuvan pimeän kausi, jolloin on aikaa tutkia tähtitaivasta ja revontulia,
aikaa kertoa vuosituhantiset tarinat seuraavalle sukupolvelle, aikaa levätä kiihkeän kesän uupumus nukkuen, syöden
ja pohtien. Kaamos loppuu vuoden huippuhetkeen, jouluun, jolloin on uuden
syntymän, valon ja vanhan taaksejättämisen
juhla, pimeyden ja kylmän lämmin syli, joulupukin tarinan vuoro.