Rovaniemi
Pekka Rytkönen
Rovaniemen kaupunginvaltuuston
puheenjohtajan, ylilääkäri Antti Liikkasen (sd.) mukaan Rovaniemen kaupungin ja
Rovaniemen maalaiskunnan yhdistämiskeskustelu ja yhteistyöhankkeet ovat
päätyneet Helsingissä suurennuslasin alle. Täällä syntyvillä päätöksillä voi
olla vaikutusta myös tulevan hallituksen ohjelmaan.
- Jos Rovaniemet eivät kykene
pääsemään tiiviiseen kuntayhteistyöhön, joka "merkkaa" kaikilla
palvelunaloilla samaa organisaatiota olipa hallinto eri tai ei, seuraavaan
hallitusohjelmaan tullaan vaatimaan pakkoliitoslakia kunnille, Liikkanen sanoo.
Liikkasen mukaan etelässä
vallitsee tässä asiassa yksimielisyys puolueista riippumatta. Se on tullut
monelta taholta ja monessa yhteydessä selkeästi esille. Syksyllä käyty
keskustelu nosti etelässä jo "melkoista mekkalaa".
Kysymykseen, uskooko hän
suurista puolueista lopulta löytyvän poliittista tahtoa pakkoliitoksien käyttöönottamiseksi
vaalien jälkeen, Liikkanen vastaa:
- Isoista puolueista löytyy tahtoa
kertoa kuntataloudelle, että siellä on rajat. Ja ne rajat voidaan pitää, jos
kunnat lähtevät toimimaan kuntalaisten eteen, eikä jonkin
hallinto-organisaation olemassaolon eteen.
Kuntien välinen yhteistyö on niin
hidasta ja kankeaa, ettei sen avulla Liikkasen mukaan ehditä ratkaista päälle
kaatuvia ongelmia. Näitä ongelmia ovat muun muassa kuntien veropohjan
romahtaminen ja avainalojen työvoimapula.
Jo tänä vuonna työmarkkinoille
tulee Lapissa vähemmän väkeä kuin niiltä lähtee pois. Parissa kolmessa vuodessa
avainaloilla on Liikkasen sanoin "infrenaalinen työvoimapula". Näitä
avainaloja on sosiaali- ja terveystoimessa sekä lisäarvoa tuottavassa
teollisuudessa.
Kuntien veronkorotuksille
Liikkanen ei näe loppua. Seuraava hallitus joutuu valtiosihteeri Raimo Sailaksen
mukaan ottamaan kantaa alkoholi- ja tupakkaverojen tuntuviin alennuksiin. Vaihtoehtoina
ovat vain menojen leikkaaminen tai kuntaverojen kiristäminen.
Liikkasen mielestä verotuksen
rakenteen muuttaminen ei kuitenkaan onnistu, jos kuntien ja sairaanhoitopiirien
määrä ei radikaalisti pienene nykyisestä.
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, ylilääkäri Antti Liikkasen (sd.)
ei tarvitse pitkään miettiä, mitkä ovat tänä vuonna kiinnostavimpia ja
työläimpiä kunnallispoliittisia kysymyksiä Rovaniemellä. Kaupunginjohtajan
valinta kiinnostaa kaikkia, mutta eniten töitä joudutaan paiskomaan talouden
tasapainottamiseksi.
Liikkanen tunnetaan miehenä,
jonka visiot eivät ensimmäisenä törmää Kemijoen törmään. Kunnallispolitiikan
kiemuroista puhe luiskahtaa nopeasti Barentsin alueelle ja koko EU:n
kehittämiseen. Tämä johtuu Liikkasen mukaan siitä, että hänet on pienestä
pitäen kasvatettu globaaliin ajatteluun.
- Kun on kahdeksanvuotiaana katsellut pommitettua Hampuria, tietää, etteivät ongelmat
ratkea pikkupolitikoinnilla. Eikä asioissa päästä eteenpäin, jos mukana olevat
ihmiset eivät näe metsää puilta, Liikkanen sanoo.
Laajaa näkemystä Liikkanen odottaa
myös tulevalta Rovaniemen kaupunginjohtajalta. Johtaminen onnistuu, jos uudella
kaupunginjohtajalla on vähintään "DC-9-visio", mutta mieluummin
"satelliittivisio".
- Rovaniemi on Lapin
pääkaupunki ja työskentelemällä pelkästään Rovaniemen seudulla, ei pärjää Lapin
pääkaupungin johtajana. Työskentelemällä pelkästään Lapin läänin alueella, ei
pärjää. Kontaktit täytyy olla Helsinkiin, Brysseliin ja naapurimaihin, Liikkanen
selventää.
Hetken tauon jälkeen hän naurahtaa,
että kaupunginjohtaja on jonkinlainen Laika-koira Sputnikissa. Perspektiivi on
hyvä, mutta touhu yksinäistä. Kaupunginjohtajalta vaadittavaan ammattitaitoon
vaikuttaa se, millä tavalla kuntarakenne ja ympäröivä yhteiskunta muuttuvat
tällä vuosikymmenellä.
Liikkanen uskoo maaherra
Hannele Pokan olleen oikeassa, kun Pokka ennakoi Lapin kuntien määrän
reippaasta vähenemistä. Vuosikymmenen lopulla kuntia on varmasti vähemmän kuin
nyt. Jos kuntarakenteessa on edessä suuri muutos, Rovaniemen kaupunkiinkannattaa
valita muutosjohtaja. Jos taas kuntien määrä ja tehtävät eivät radikaalisti
muutu, talousongelmat nousevat päällimmäiseksi.
- Silloin pitää kyetä tuomaan
sellaiset esitykset päätöksentekoon, joilla käytettävissä olevat resurssit
tuottavat sellaiset palvelut kuin laki edellyttää, Liikkanen sanoo.
Rovaniemen kaupunginjohtajasta
puhuttaessa keskusteltuun on jatkuvasti nostettu mahdollisuus, että johtajan
valinta voisi jotenkin edistää kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämistä. Mitään
selkeää näyttöä tästä ei kuitenkaan ole. Ehkä osittain tähän liittyen moni
kaupunkilainen pitää kunnanjohtaja Mauri Gardinia suosituimpana ehdokkaana
uudeksi kaupunginjohtajaksi. Gardin ei ole kuitenkaan vastannut, hakeeko hän
edes kaupunginjohtajaksi.
Liikkasen mielestä on
luontevaa, että kuntien yhdistäminenkin puidaan tässä yhteydessä. Olennaisempaa
on kuitenkin se, että seuraava hallitus joutuu pohtimaan kuntien pakkoliitoksia,
jolleivät kaupunki ja maalaiskunta pääse eteenpäin asiassa.
Liikkanen sanoo, ettei hänellä
ole vielä suosikkia uudeksi johtajaksi. Hän uskoo, että hyviä hakijoita tulee
myös etelän suunnasta. Johtajaa ei ole pakko valita niiden henkilöiden
joukosta, jotka ovat jo tähän mennessä olleet julkisuudessa esillä.
- Isoissakin laivoissa
johtajuus on kriittistä touhua. Uskon, että tämän tyyppiseen laivaan haluaa
muutosjohtajia tulla katsomaan, jos sitä voisi vaikka vetää, Liikkanen sanoo.
Liikkasen mielestä on luontevaa,
että ihmiset puhuvat johtajan valinnasta jo nyt nimillä. Kannattaa kuitenkin
muistaa, että vasta 25. tammikuuta tiedetään, ketkä virkaan lopulta hakivat.
Liikkanen on nostanut keskustelussa
esille Hannele Pokan nimen, mutta Pokka kieltäytyi myöhemmin kunniasta. Kysymykseen,
onko uusi kaupunginjohtaja ilman muuta keskustalainen, Liikkanen ei suoraan
vastaa. Keskustalla on valtuustossa suurin ryhmä, mutta uuden johtajan valitsee
valtuuston enemmistö. Toisinaan se voi olla hyvinkin niukka, mikä huomattiin
Matti Pelttarin valinnan yhteydessä. Varmaa on vain se, että valinta kiinnostaa
sekä kunnallispolitiikkoja että kaupunkilaisia.
- Lähimpien kahden kuukauden
aikana se on voimakkaasti agendalla, Liikkanen kiteyttää.
Kaupungin teknisen viraston
johtaja Kaarlo Kantola on jäämässä eläkkeelle myös tänä vuonna. Se saattaa
vaikuttaa kaupunginjohtajan valintaan.
Kaupungin tämän vuoden
talousarvioon jätettiin budjettivaltuustossa miljoonan euron aukko. Liikkanen
ei rupea vielä puhumaan säästösuunnitelmista, sillä kaupungin saamat tulot on
usein arvioitu alakanttiin. Rahaa on tullut usein enemmän kuin on budjetoitu. Uusi
kaupunginjohtaja pitää saada mukaan siinä vaiheessa, kun vuoden 2004 talousraameja
ruvetaan tekemään. Silloin on todennäköisesti myös tieto siitä, kuinka suuri
aukko tulojen ja menojen välillä lopulta on.
Uusi kapteeni saa heti ruorin
käsiinsä laivassa, joka monen mielestä ui jo nyt liian syvällä. Keskeisimmät
ongelmat liittyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseen.
Siinä ongelmat eivät vuodessa poistu, mutta Liikkanen uskoo, että
omalääkärijärjestelmän myötä tilanne helpottaa. Hän uskoo, että myös
lääkäripulakin helpottaa EU:n itälaajentumisen myötä.
Teknisen viraston alaisissa
toiminnoissa seudullisessa yhteistyössä on päästy hyviin eteenpäin. Koulutoimessa
menot on Rovaniemellä puristettu jo niin alas, ettei säästöjä löydy. Sosiaali-
ja terveystoimi on senkin takia menoja mietittäessä keskeisessä asemassa.
Valtuutetut ovat olleet
Liikkasen puheenjohtajuuteen pääosin tyytyväisiä ja mies jatkaa tehtävässä myös
tämän vuoden.
Liikkasen mielestä
puheenjohtajalla on kolme keskeistä tehtävää. Puheenjohtaja edustaa ja
markkinoi kaupunkia ja siinä tehtävässä Liikkanen kokee onnistuneensa hyvin. Toinen
tehtävä on valvoa valtuuston etua kaupunginhallituksen kokouksissa. Kolmas
tehtävä on varsinainen poliittinen päätöksenteko valtuustossa.
Liikkasen mielestä puheenjohtaja
ei yksinään pysty takaamaan, että päätöksenteko on sujuvaa ja puhujat pysyvät
asiassa. Kysymys on vuorovaikutuksesta puheenjohtajien ja valtuutettujen
kesken. Kokoukset ovat kuulemma sujuneet hyvin, mutta kaupungin ydintoimintaan olisi
voitu kohdistaa enemmän huomiota.
Puheenjohtajan homman oppi-isikseen
Liikkanen nimeää kolme henkilöä. Hyviä puheenjohtajia ovat olleet muun muassa
Posion kunnanjohtaja Pentti Mäkinen johtaessaan Lapin mielisairaanhoitopiirin
liittohallitusta, Esko Riepula kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Heikki
Annanpalo kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.