Kuntien pakkoliitokset harkintaan

Rovaniemi
Pekka Rytkönen
   

Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, ylilääkäri Antti Liikkasen (sd.) mukaan Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistämiskeskustelu ja yhteistyöhankkeet ovat päätyneet Helsingissä suurennuslasin alle. Täällä syntyvillä päätöksillä voi olla vaikutusta myös tulevan hallituksen ohjelmaan.

 

- Jos Rovaniemet eivät kykene pääsemään tiiviiseen kuntayhteistyöhön, joka "merkkaa" kaikilla palvelunaloilla samaa organisaatiota olipa hallinto eri tai ei, seuraavaan hallitusohjelmaan tullaan vaatimaan pakkoliitoslakia kunnille, Liikkanen sanoo.
   

Liikkasen mukaan etelässä vallitsee tässä asiassa yksimielisyys puolueista riippumatta. Se on tullut monelta taholta ja monessa yhteydessä selkeästi esille. Syksyllä käyty keskustelu nosti etelässä jo "melkoista mekkalaa".

 

Kysymykseen, uskooko hän suurista puolueista lopulta löytyvän poliittista tahtoa pakkoliitoksien käyttöönottamiseksi vaalien jälkeen, Liikkanen vastaa:

 

- Isoista puolueista löytyy tahtoa kertoa kuntataloudelle, että siellä on rajat. Ja ne rajat voidaan pitää, jos kunnat lähtevät toimimaan kuntalaisten eteen, eikä jonkin hallinto-organisaation olemassaolon eteen.

 

Kuntien välinen yhteistyö on niin hidasta ja kankeaa, ettei sen avulla Liikkasen mukaan ehditä ratkaista päälle kaatuvia ongelmia. Näitä ongelmia ovat muun muassa kuntien veropohjan romahtaminen ja avainalojen työvoimapula.

   

Jo tänä vuonna työmarkkinoille tulee Lapissa vähemmän väkeä kuin niiltä lähtee pois. Parissa kolmessa vuodessa avainaloilla on Liikkasen sanoin "infrenaalinen työvoimapula". Näitä avainaloja on sosiaali- ja terveystoimessa sekä lisäarvoa tuottavassa teollisuudessa.

   

Kuntien veronkorotuksille Liikkanen ei näe loppua. Seuraava hallitus joutuu valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan ottamaan kantaa alkoholi- ja tupakkaverojen tuntuviin alennuksiin. Vaihtoehtoina ovat vain menojen leikkaaminen tai kuntaverojen kiristäminen.

   

Liikkasen mielestä verotuksen rakenteen muuttaminen ei kuitenkaan onnistu, jos kuntien ja sairaanhoitopiirien määrä ei radikaalisti pienene nykyisestä.

   
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, ylilääkäri Antti Liikkasen (sd.) ei tarvitse pitkään miettiä, mitkä ovat tänä vuonna kiinnostavimpia ja työläimpiä kunnallispoliittisia kysymyksiä Rovaniemellä. Kaupunginjohtajan valinta kiinnostaa kaikkia, mutta eniten töitä joudutaan paiskomaan talouden tasapainottamiseksi.

   

Liikkanen tunnetaan miehenä, jonka visiot eivät ensimmäisenä törmää Kemijoen törmään. Kunnallispolitiikan kiemuroista puhe luiskahtaa nopeasti Barentsin alueelle ja koko EU:n kehittämiseen. Tämä johtuu Liikkasen mukaan siitä, että hänet on pienestä pitäen kasvatettu globaaliin ajatteluun.


- Kun on kahdeksanvuotiaana katsellut pommitettua Hampuria, tietää, etteivät ongelmat ratkea pikkupolitikoinnilla. Eikä asioissa päästä eteenpäin, jos mukana olevat ihmiset eivät näe metsää puilta, Liikkanen sanoo.

   

Laajaa näkemystä Liikkanen odottaa myös tulevalta Rovaniemen kaupunginjohtajalta. Johtaminen onnistuu, jos uudella kaupunginjohtajalla on vähintään "DC-9-visio", mutta mieluummin "satelliittivisio".

 

- Rovaniemi on Lapin pääkaupunki ja työskentelemällä pelkästään Rovaniemen seudulla, ei pärjää Lapin pääkaupungin johtajana. Työskentelemällä pelkästään Lapin läänin alueella, ei pärjää. Kontaktit täytyy olla Helsinkiin, Brysseliin ja naapurimaihin, Liikkanen selventää.

   

Hetken tauon jälkeen hän naurahtaa, että kaupunginjohtaja on jonkinlainen Laika-koira Sputnikissa. Perspektiivi on hyvä, mutta touhu yksinäistä. Kaupunginjohtajalta vaadittavaan ammattitaitoon vaikuttaa se, millä tavalla kuntarakenne ja ympäröivä yhteiskunta muuttuvat tällä vuosikymmenellä.

 

Liikkanen uskoo maaherra Hannele Pokan olleen oikeassa, kun Pokka ennakoi Lapin kuntien määrän reippaasta vähenemistä. Vuosikymmenen lopulla kuntia on varmasti vähemmän kuin nyt. Jos kuntarakenteessa on edessä suuri muutos, Rovaniemen kaupunkiinkannattaa valita muutosjohtaja. Jos taas kuntien määrä ja tehtävät eivät radikaalisti muutu, talousongelmat nousevat päällimmäiseksi.

   

- Silloin pitää kyetä tuomaan sellaiset esitykset päätöksentekoon, joilla käytettävissä olevat resurssit tuottavat sellaiset palvelut kuin laki edellyttää, Liikkanen sanoo.


   

Onko johtaja keskustalainen?
   

Rovaniemen kaupunginjohtajasta puhuttaessa keskusteltuun on jatkuvasti nostettu mahdollisuus, että johtajan valinta voisi jotenkin edistää kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämistä. Mitään selkeää näyttöä tästä ei kuitenkaan ole. Ehkä osittain tähän liittyen moni kaupunkilainen pitää kunnanjohtaja Mauri Gardinia suosituimpana ehdokkaana uudeksi kaupunginjohtajaksi. Gardin ei ole kuitenkaan vastannut, hakeeko hän edes kaupunginjohtajaksi.

   

Liikkasen mielestä on luontevaa, että kuntien yhdistäminenkin puidaan tässä yhteydessä. Olennaisempaa on kuitenkin se, että seuraava hallitus joutuu pohtimaan kuntien pakkoliitoksia, jolleivät kaupunki ja maalaiskunta pääse eteenpäin asiassa.

   

Liikkanen sanoo, ettei hänellä ole vielä suosikkia uudeksi johtajaksi. Hän uskoo, että hyviä hakijoita tulee myös etelän suunnasta. Johtajaa ei ole pakko valita niiden henkilöiden joukosta, jotka ovat jo tähän mennessä olleet julkisuudessa esillä.
   

- Isoissakin laivoissa johtajuus on kriittistä touhua. Uskon, että tämän tyyppiseen laivaan haluaa muutosjohtajia tulla katsomaan, jos sitä voisi vaikka vetää, Liikkanen sanoo.
   

Liikkasen mielestä on luontevaa, että ihmiset puhuvat johtajan valinnasta jo nyt nimillä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vasta 25. tammikuuta tiedetään, ketkä virkaan lopulta hakivat.

   

Liikkanen on nostanut keskustelussa esille Hannele Pokan nimen, mutta Pokka kieltäytyi myöhemmin kunniasta. Kysymykseen, onko uusi kaupunginjohtaja ilman muuta keskustalainen, Liikkanen ei suoraan vastaa. Keskustalla on valtuustossa suurin ryhmä, mutta uuden johtajan valitsee valtuuston enemmistö. Toisinaan se voi olla hyvinkin niukka, mikä huomattiin Matti Pelttarin valinnan yhteydessä. Varmaa on vain se, että valinta kiinnostaa sekä kunnallispolitiikkoja että kaupunkilaisia.
   

- Lähimpien kahden kuukauden aikana se on voimakkaasti agendalla, Liikkanen kiteyttää.

 

Kaupungin teknisen viraston johtaja Kaarlo Kantola on jäämässä eläkkeelle myös tänä vuonna. Se saattaa vaikuttaa kaupunginjohtajan valintaan.

   

Puheenjohtajalla kolme oppi-isää
   

Kaupungin tämän vuoden talousarvioon jätettiin budjettivaltuustossa miljoonan euron aukko. Liikkanen ei rupea vielä puhumaan säästösuunnitelmista, sillä kaupungin saamat tulot on usein arvioitu alakanttiin. Rahaa on tullut usein enemmän kuin on budjetoitu. Uusi kaupunginjohtaja pitää saada mukaan siinä vaiheessa, kun vuoden 2004 talousraameja ruvetaan tekemään. Silloin on todennäköisesti myös tieto siitä, kuinka suuri aukko tulojen ja menojen välillä lopulta on.

   

Uusi kapteeni saa heti ruorin käsiinsä laivassa, joka monen mielestä ui jo nyt liian syvällä. Keskeisimmät ongelmat liittyvät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseen. Siinä ongelmat eivät vuodessa poistu, mutta Liikkanen uskoo, että omalääkärijärjestelmän myötä tilanne helpottaa. Hän uskoo, että myös lääkäripulakin helpottaa EU:n itälaajentumisen myötä.

 

Teknisen viraston alaisissa toiminnoissa seudullisessa yhteistyössä on päästy hyviin eteenpäin. Koulutoimessa menot on Rovaniemellä puristettu jo niin alas, ettei säästöjä löydy. Sosiaali- ja terveystoimi on senkin takia menoja mietittäessä keskeisessä asemassa.

 

Valtuutetut ovat olleet Liikkasen puheenjohtajuuteen pääosin tyytyväisiä ja mies jatkaa tehtävässä myös tämän vuoden.

 

Liikkasen mielestä puheenjohtajalla on kolme keskeistä tehtävää. Puheenjohtaja edustaa ja markkinoi kaupunkia ja siinä tehtävässä Liikkanen kokee onnistuneensa hyvin. Toinen tehtävä on valvoa valtuuston etua kaupunginhallituksen kokouksissa. Kolmas tehtävä on varsinainen poliittinen päätöksenteko valtuustossa.

 

Liikkasen mielestä puheenjohtaja ei yksinään pysty takaamaan, että päätöksenteko on sujuvaa ja puhujat pysyvät asiassa. Kysymys on vuorovaikutuksesta puheenjohtajien ja valtuutettujen kesken. Kokoukset ovat kuulemma sujuneet hyvin, mutta kaupungin ydintoimintaan olisi voitu kohdistaa enemmän huomiota.

 

Puheenjohtajan homman oppi-isikseen Liikkanen nimeää kolme henkilöä. Hyviä puheenjohtajia ovat olleet muun muassa Posion kunnanjohtaja Pentti Mäkinen johtaessaan Lapin mielisairaanhoitopiirin liittohallitusta, Esko Riepula kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Heikki Annanpalo kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.