Kaleva / Terveys 9.11.2003

Moni mies on tänä aamuna saanut pienen, litteän lahjan. Hyvä niin. Me suomalaiset olemme sosiaalisissa taidoissa kömpelöitä.

Olemme huonoja kirjoittamaan kirjeitä ja kortteja, kartamme kylässä käyntejä ja meidän on vaikea puhua tunteista. Mutta matkapuhelinten kanssa me olemme parempia kuin mikään muu kansa maailmassa.

Kuva: Eljas Sallmen

Kännyköiden terveysriskeistä on julkaistu maailmalla kymmenittäin tutkimuksia, mutta niiden elämää suojelevaa vaikutusta on alettu ymmärtää vasta hiljattain. Itsemurhakuolleisuus on vähentynyt Suomessa viidentoista vuoden aikana merkittävästi, ja moni psykiatrinen ongelma on lievittynyt, vaikka psykiatrisen hoidon rahoitusta on 80-luvun lopun jälkeen supistettu yli 50 prosenttia.

Yleissairaalapsykiatri Antti Liikkanen Lapin keskussairaalasta sanoo, että masennuksen tehostunut diagnostiikka ja hoito eivät yksin selitä myönteistä kehitystä. Hän ei ole enää ajatuksineen yksin uskoessaan, että matkapuhelimet ja sähköiset verkot ovat pelastaneet suomalaisia kenties enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä tänä aikana.

Vuonna 1987 Suomessa tehtiin 1 464 itsemurhaa. Matkapuhelinliittymiä oli tuolloin 100 000. Vuonna 2002 liittymiä oli yli viisi miljoonaa, ja itsemurhien määrä oli pudonnut noin 1 100:een.

Eniten ovat vähentyneet nuorten miesten itsemurhat.

"Viidentoista vuoden aikana 1 000-1 500 ihmistä on säästynyt itsemurhalta vuoden 1987 tasoon verrattuna. Suomi oli silloin maailman vähiten verkottonut kansa, ja itsemurhia tehtiin enemmän kuin missään muualla. Nyt olemme maailman verkottunein kansa, ja se on meitä suomalaisia myös eniten pelastanut", Liikkanen sanoo.

Suomessa lähes kaikilla on kännykkä, jopa lapsilla. Monilla suomalaisilla on myös kotimikro, jolla voi vaihtaa sähköpostia ja olla mukana sähköisissä keskusteluverkoissa. Liikkanen sanoo, että masentuneen ihmisen on usein helpompi lähettää tekstiviesti tai sähköpostia kuin puhua kasvokkain tai puhelimessa toisen ihmisen kanssa.

Testiviestin jaksaa lähettää, vaikka ei jaksaisi puhua.

Tekstiviesti voi
estää itsemurhan

Lapin keskussairaalassa on suunnitteilla tutkimus, jossa havainnolle haetaan tieteellistä näyttöä. Tutkimukseen kerätään Rovaniemen seudulta100-200 potilasta, jotka tulevat psykiatrian klinikkaan itsemurhayrityksen tai itsetuhoisten ajatusten vuoksi.

Vertailukohtaa haetaan haja-asutusalueen kunnasta Itä-Lapista, jonka asukkaita ovat viime vuosina koetelleet raskaat taloudelliset vastoinkäymiset. Tuloksia verrataan muista sairaanhoitopiireistä yksinkertaisella kyselykaavakkeella kerättäviin tietoihin.

Jo alustava pilottitutkimus osoittaa, että Liikkanen on oikeilla jäljillä. Lapin keskussairaalan psykiatrian poliklinikalla kysyttiin rutiinisti muutamilta kymmeniltä itsemurhaa yrittäneiltä, mikä merkitys sähköisillä tietoverkoilla oli ollut heidän itsemurhayrityksessään ja siitä selviytymisessä.

"60 prosenttia vastasi, että verkot olivat olleet pelastus, 30 prosenttia ei tiennyt asiaa, ja 10 prosenttia katsoi, että vaikutus oli ollut pahentava. Pahentavia syitä ovat isot kännykkälaskut ja loukkaavat tekstiviestit, jotka voivat kaataa viimeisenkin toivon", Antti Liikkanen kertoo.

"Jos 60 prosenttia itsemurhaa yrittäneistä katsoo, että verkottuminen on pelastanut heidän henkensä, se on tutkimisen arvoinen asia."

Kotimikroja
syrjäseuduille


Liikkanen on löytänyt viime vuosilta kansainvälisestä kirjallisuudesta useita tutkimuksia ja selvityksiä, jotka osoittavat, että tietoverkot ovat oleellisesti parantaneet ihmisten elämisen laatua.

Unescon julkaisemassa ja professori Tapio Variksen toimittamassa kirjassa, johon presidentti Martti Ahtisaari on laatinut pääkirjoituksen, todetaan että maailmanlaajuinen verkottuminen on ihmisen elossa pysymisen ehdoista tärkeimpiä.

Arvostetussa British Journal of Psychiatry -lehdessä todetaan vuosina 2002 ja 2003 julkaistuissa artikkeleissa, että telekommunikaatiosta hyötyvät eniten vanhat ihmiset. "Yleensä ajatellaan, että sähköverkot ovat nuorten miesten heiniä, mutta parhaiten niitä osaavat hyödyntää keski-ikäiset naiset", Antti Liikkanen kertoo.

"Suomessa Sitra on tehnyt erinomaisen työn lähtiessään tutkimaan kotimikrojen viemistä Pohjois-Karjalassa syrjäseudulle koteihin, jotta ihmiset pääsevät muun muassa tilaamaan ruokaa. Verkottumisen avulla moni masennus ja myös moni itsemurha on estynyt, kun ihmiset ovat päässeet internetin keskustelupalstoille ja vaihtamaan sähköpostia. Verkottuminen lisää henkistä hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta."

Omassa käytössä
kolme kännykkää

Antti Liikkanen kiinnostui tutkimusaiheesta, koska hän itse on on "kännykkähullu". Hänellä on käytössään kaksi matkapuhelinta ja kommunikaattori ja hän tietää, miten tavaton etu on sekä työssä että yksityiselämässä tarvittaessa saada nopeasti kontakti ihmisiin.

"Moni psykiatrinen ongelma, josta vielä 80-luvulla oltiin kovasti huolissaan, on helpottunut. Kun hoitoresurssien supistumisesta huolimatta mikään mittari ei ole vahvasti punaisella, on ryhdyttävä kiireesti etsimään syytä siihen, miksi ihmiset kaikesta huolimatta voivat paremmin."

Lapissa tehdään noin 40-60 itsemurhaa vuodessa. Määrä on kymmenessä vuodessa dramaattisesti laskenut lähes puoleen 90-luvun alun tilanteesta.

Itsemurhayrityksiä tehdään Lapissa 400-1000 vuodessa. "Kaikkein tärkein itsemurhan ennustekijä on aiemmin tapahtunut itsemurhan yritys. Jos tutkimuksemme osoittaa, että sähköisillä verkoilla on kriisitilanteessa elämää pelastava vaikutus, tutkimustulos on tältä osin täysin luotettava."

Vuokko Pentzin