Kun kaksi perhettä viiden
vaahtosammuttimenkokoisen ja kahden punaisen
piilin kanssa kulkee matkaansa pitkin entistä itäblokkia, on se
aina messun väärti.
Aiemmin, pari- kolmekymmentä kertaa, olen
ajellut erikokoisten perheköörien
kanssa Eurooppaan skandinaavista tietä tai suoraan Itämeren yli
lujavauhtisille Saksan paanoille.
Loma oli ohi tällä erää siitä havaittuna, että Lapin Kansa
uutisoi
useammassa jutussaan varoituksen sanoja lomastressistä: koskahan
me
psykiatrit ja muut terveysterroristit lakkaamme varoittelemasta
ihmisiä
normaalin elämän normaaleista ilmiöistä. Tuleeko koskaan
sellaista aikaa
enää, etta keskitymme siihen, mihin meillä on koulutus:
vaikeiden ja
karsimystä tuottavien sairauksien ja häiriöiden hoitoon, ehkäisten
vain
sellaista, josta tiedämme ehkäisyn tehon.
Kaksi perhettä, kaksi autoa ja yli tuhat
kilometria pidempi reitti porukan
kesämökille normandialaiselle maihinnousurannikolle tuotti
aivan varmasti
ja aivan riittävästi lomastressiä ilman, etta mukana olleena
psykiatrina
siitä mitenkään etu- tai takakäteen olisin tohtinut
viisastella. Jokainen
vatsa oli pipi, kaikki oksensivat, kaikki tappelivat ja kaikki
saivat
polvi/selkä/iho/yleisoireita, joiden hoitamiseen sinällään
olisi saanut
varata pienen sairaalan, jos oikein olisi hoitamaan ja
diagnosoimaan
lähtenyt. Siihen jos vielä olisi lisäämässä etukäteiskoulutuksen
lomastressin ehkaisyssä ja kuntouttamisessa, olisi toisenkin
klinikan
saanut pystyttää!
Mutta tähän itäblokin jäännökseen: Viro,
Liettua, Latvia, Puola ja Tsekki
muodostavat enää kovin lyhyen aikaa katsomisen arvoisen
toipuvan
totalitaarijärjestelmän raunion. Kohta ovat nämä maat ihan
samanlaisia
euro-klooneja kuin ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Hollanti,
suurista maista
nyt puhumattakaan - siis Saksa, Ranska, Espanja, Italia jne.
Bensa on halpaa, mutta ei niin halpaa, etta sillä ylimääräisen
1000 km
korvaisi, joten sen takia ei kannata lähteä. Asuminenkin on
halpaa: yksi 5
hengen perhe nukkuu aamiaisineen 200-400 markalla, jos älyää
itse
majoituksen etsiä tai varata. Matkatoimiston kautta menee
700-800 mk yösta
ilman muuta, koska matkatoimisto ei usko halpoihin vaihtoehtoihin
muualla
kuin seuramatkoilla.
Poliisi on yrmeä, lahjonnalle altis ja tullivirkamiehet ihanan
byrokraattisia leimanlyöjiä vailla hituistakaan järkeä.
Sitten, kun noihin
maihin järki näissä asioissa tulee, alkaa sinne tulla muutakin
läntistä
vapaan markkinatalouden hapatusta, jolle jo vähitellen alkaa läntisemmassä
Euroopassa mielellään sanoa kiitos ei!
Kun yhteiskunta alkaa toipua taantumastaan, se
ensimmaiseksi autoistaa
itsensa. Mita köyhempi ja syrjäytyneempi on asujamisto, sen
komeammat ja
uudemmat ja useammat ovat autonsa ja kalliimpi polttoaineensa.
Baltian ja
Puolan-Tsekin osalta bensa ei siis ole kallista - 2-3 mk/litra -
joten ne
eivät ole ilmeisestikään aivan syrjäytyneitä, vaikka muusta
maisemasta ja
syntyneestä mielikuvasta saattoi päätellä huonoakin. Paljon
turvajärjestelmiä, varashälyttimiä, ryöstöja ja
varuillaanoloa, korotettuja
vakuutusmaksuja ja leveitä tyhjiä teitä huonosti päällystettyinä
ja
kehnosti merkittyinä. Moottoritien tunnistaa tuossa via
balticassa siitä,
etta siihen on suojatiet merkitty, kun muilla teillä niin ei
ole.
Kun Suomen yrittää laittaa jonoon ja riviin jotta pääsisi
vertailemaan, on
havaintoni selvä: olemme maana ja kansana selvasti likempänä näitä
EU:oon
vasta pyrkiviä itänaapureita kuin yhteisön ytimessä olevia
jalkapallohulluja Saksaa ja Ranskaa, Englannista nyt
puhumattakaan. Me
olemme yrmeitä, byrokraattisia, sulkeutuneita ja pelkääviä
ihan
balttilaisittain ja olemme jollekin
saksalais-ranskalais-englantilaiselle
sivistykselle vihreätä periferiaa, jossa pelataan hyvin vain jäällä
kiekkoa.
Onneksi kuitenkin ehdimme toipua ensin ja olemme jo sisällä
kansojen
talousyhteisössä. Se antaa luvan katsella balttien kehitystä
nokanvartta
pitkin juuri sillä samalla mallilla, jolla nuo
keskieurooppalaiset
besserwisserit puolestaan käyvät ihmettelemässä meitä.
Jos matka nyt on jollakulla Eurooppaan eika
lentäen halua mennä,
suosittelen kovasti VIVA BALTIAA eli Via Balticaa, mutta menkää
ihmeessä
aika pian, koska tuon alueen ainutlaatuisuus on katoamassa. Jo
nyt
tankkaaminen on läntistä, McDonalds tekee taattua
roskaruokaansa ja visa
vinkuu sujuvasti.
Jos mahdollista, menkää vielä erityisesti Prahan kautta. Sitä
kaupunkia ei
ylitä eika sivuuta mikään Rooma, Ateena, Pariisi tai Lontoo,
muista
sivistyneinä itseään pitävistä metropoleista puhumattakaan.
Vaikka Prahassakin, Kos-saaren tavoin, turistin laillinen ryöstäminen
on
sikäläisten palveluelinkeinonharjoittajien rakkain harrastus,
on siellä
sittenkin sellaista tunnelmaa ja maisemaa, etten vastaavaa missään
ole
muualla kokenut, ylevyydessään, en edes Jätkänkynttiläuistelussa.
Hyvää matkaa!
Antti Liikkanen