Pertti Puhakka

Pohjois-Karjalan Puolesta

KK

Kokemusta Kertynyt

VAALITEEMAT

Etusivu

Kuka olen?

Vaaliteemani

1. ELÄKELÄISTEN ”KYYKYTTÄMINEN” KURIIN

2. HALLITSEMATON MASSAMUUTTO ON SAATAVA LOPPUMAAN

3. VALTION ON KANNETTAVA ENEMMÄN VASTUUTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSTA

4. VAIN TYÖTTÖMYYTTÄ VÄHENTÄMÄLLÄ SAADAAN VAROJA HYVINVOINTIPALVELUIHIN

5. LASTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN

Eläkeläisten ”kyykyttäminen” kuriin

Maamme noin 4,2 milj. äänioikeutetusta on eläkeläisiä yli 1,2 milj. eli 30%. Eduskunnassa heitä on vain pari kolme prosenttia. Tulevissa vaaleissa olisi aika korjata tämä vääristymä, sillä eläkeläisten etuja on hoidettu todella huonosti viime aikoina. Kansaneläkkeen pohjaosa on heiltä leikattu kahdesti ja ensi syksynä tapahtuva tilanteen korjaus on lähinnä kosmeettinen. Eläkkeitä korotetaan ns. taitetulla indeksillä eli vain puolet siitä, mitä elinkustannukset nousevat. Ja kun eläkeläisten verotus on palkansaajan verotusta ankarampaa (7000 mk/kk eläkettä saava maksaa vuodessa 5000 mk enemmän veroa kuin palkansaaja), on selvää, että eläkeläisten ostovoiva heikkenee koko ajan. Tähän on saatava muutos!

Hallitsematon massamuutto on saatava loppumaan

Viimeisen 10 vuoden aikana yli 300 000 kansalaista on joutunut muuttamaan maamme sisällä. Lähinnä Itä-Suomesta ja Lapista on muutettu Helsingin seudulle, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Jokaiselle muuttaneelle joudutaan rakentamaan uudella asuinseudulla noin 800 000 markan edestä palveluvarustusta, joka entisellä kotiseudulla jää käyttämättä ja joutuu purettavaksi. Tämä jos mitä on yhteisten verovarojemme tuhlausta! Tarvitaan uutta ja jämerämpää aluepolitiikkaa. Yhteiskuntarakenteen tasapainoinen kehittäminen koko maassa on välttämätöntä. Muuten kurjistuvat sekä muuttovoittoiset että muuttotappioiset alueet. Helsingissäkin tästä on jo merkkejä.

Valtion on kannettava enemmän vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollosta

Lamakauden loppupuolella tehdyn valtionosuusuudistuksen jälkeen valtio on vähentänyt maksuosuuttaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla puoleen. Aikaisemmin valtio maksoi näistä menoista noin 40%, nyt vain 20%. Kuntien maksuosuudet ovat vastaavasti kasvaneet. Samanaikaisesti on tehty joukko uusia lakeja, jotka ovat lisänneet kuntien tehtäviä ilman, että valtio olisi osoittanut niihin varoja. Useimmat kunnat, eteenkin työttömyydestä ja muuttotappiosta kärsivät, ovat suurissa vaikeuksissa järjestäessään näitä palveluja. Hallituksen aloittama kansallinen terveysprojekti on täysin riittämätön asian korjaamiseksi. Tarvitaan nopeita ja radikaaleja toimenpiteitä peruspalvelujen säilyttämiseksi edes nykyisellä tasolla.

Vain työttömyyttä vähentämällä saadaan varoja hyvinvointipalveluihin

1980-luvun alussa maassamme oli täystyöllisyys. Holkerin hallituksen aikana maassamme harjoitetun ”vahvan markan”-politiikan ja rahamarkkinoiden vapauttamisen seurauksena 1991 alussa oli jo 180 000 työtöntä ja Lipposen I hallituksen aloittaessa yli 450 000 työtöntä. Ja nyt huolimatta pääministerin kummankin hallituksen aloittaessa antamasta työttömyyden puolittamislupauksesta meillä on yli 400 000 työtöntä ja 620 000 vuoden aikana jonkin aikaa työttömänä ollutta. Työttömyys maksaa yli 5 md. euroa vuodessa (30 md. markkaa) ja se on tähän mennessä maksanut jo yli 50 md. euroa (300 md. markkaa). Markka on vaihtunut euroon ja koron päättää nykyään Euroopan keskuspankki. Mutta verohelpotukset ja yrittäjyyden tiellä olevan byrokratian purkaminen sekä erilaisen palvelutyön teettämisen mahdollistaminen ovat keinoja vähentää työttömien määrää ja antaa heille siten mielekkyyttä elämäänsä. Vastuu työllisyyden hoidossa on paikallistasolla, mutta valta valitettavasti keskushallinnossa.

Lasta ei saa jättää yksin

Lapsissa on kansakunnan tulevaisuus. Meillä on sekä kokemusperäistä että tutkimustietoa siitä , että lapsen ja nuoren kysy oppia ymmärtämään rajaa toden ja epätoden, hyvän ja pahan, oikean ja väärän välillä on hidas kasvuprosessi. Silloin lapsi ja nuori tarvitsee jatkuvasti ja riittävästi aikuisten ohjaavaa läsnäoloa. Suomi on halunnut olla ykkösmaita tietotekniikan käyttäjänä ja kehittäjänä. Olemmeko näin johdattaneet lapsemme vaaralliseen virtuaaliseen maailmaan ja uuden kehityksen ”koekaniineiksi”. Monet tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten psykososiaalisen kasvun perustekijät ovat horjuneet kiihkeätempoisessa kilpailuyhteiskunnassamme. Lamavuosina karsitut lasten ja nuorten peruspalvelut eivät ole Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, korjaantuneet taloudellisesti hyvinäkään vuosina. Rahaa meillä on mutta sen jakautuminen on nopeasti ja vahvasti muuttunut. Yhä suurempi osa lapsista elää köyhemmissä perheissä. Lisäksi alkoholi ja huumeet ovat pahentamassa tilannetta sekä lapsilla että heidän vanhemmillaan. Maassamme syntyy vuosittain noin 4000:lle päihdeäidille lapsi, joka jo syntyessään voi olla vammautunut tai päihderiippuvainen. Hoitomahdollisuuksista on huutava pula ja ennaltaehkäisyksi on heikosti toteutettua. Lasten asema on otettava jokaisen sydämen asiaksi!