25.5.2023Viitat tarkistettu
Tervetuloa purjehtimaan ja veneilemään Höytiäiselle. Kartaksi hanki uusi kalastus -ja veneilykartta 2013 , jossa on syvyyskäyrästö ja venereitit reimareineen mittakaavassa 1:40000 . Merikorttia järvestä ei ole. Virallisia venereittejä on nyt merkitty 87 km syväykselle 1,5 (har_2,1m) ja epävirallisia reittejä kartassa lisäksi n 70 km .Hyvät veneenlaskupaikat on Kontiolahden Satamassa , Puntarikoskella, Huhmarissa , Tammalahdessa, Selkäsalmella ja Kuhnustan Hiekkaniemessä. Valitettavasti Sinun on järjestettävä trailerikyyti välille Joensuu- Kontiolahti (20 km) tai Marjala- Puntarikoski ( 10 km ) voimalaitoksen takia.
- Kaikki suunnitellut venereitit, mm. Sorpanniemen ja Selkäsalmen reitit on merkitty keväällä 2005. Ympäristökeskuksen tiedote asiasta.
- Teerisaaren,
Sorpanniemen ja Polvijärven
sekä Huhmarin venereittien
reimareiden KKJ ja WGS84 koordinaatit taulukkoina plottereiden karttojen
täydentämistä varten.
-
karttakorjaukset tiedostona
Venereittien historiaa
1. Kontiolahden satamaväylän nimelliskulkusuunta on lännestä satamaan päin. eli vihreät ovat P/Itä-viittoja ja punaiset ovat Länsi-viittoja. Satamalaituri ja väylä on rakennettu ja merkitty 1986 TVL/MKL (1,5m; ha 2,5m). [Vesioikeuden päätös]
- punaisten reimareiden itäpuolella on kivet 1,7 ja 1,0m ! ja ennen aallonmurtajia heti 4 m väylän itäisen reunaviivan takana tasaisen matala hiekkaranta 0,6 m.
- lahden suulla laaja 400 m pitkä Hanhiluodoksi kutsuttu karikko 0,4 m, joka on uloimman! vihreän reimarin ja Kontioniemen välissä. Turvallisin tapa lähestyä satamaväylän suuta järvenselältä on ajaa aina kohti kirkontornia tai Vierevän hiekkarantaa
2. Pohjois- ja eteläviitoin merkitty Höytiäisen veneväylä Kontiolahdelta Huhmarin laituriin. Veneväylä on harattu 1992 ja merkitty 1997. Väylällä 4 maalattua pientä kummelia (1,5m; ha 2,2(2,7)m). [Vesioikeuden päätös]
- Mustakallio on lintujen rauhoitusalue ,
rauhoitusetäisyys 50 m !
3. Ympäristökeskus ja Kontiolahden Kunta sekä HöPS ovat EU tuella talvella 1997-1998 aikaansaaneet Teyrisaaren venereitin ( = Itärannan väylän ) merkitsemisen lateraaliviitoin . Nimelliskulkusuunta on Puntarikoskelta kirkonkylän kautta pohjoiseen Keljosselälle itärantaa pitkin -- eli vihreät ovat Länsi-viittoja ja punaiset ovat Itä-viittoja). Venereitti on harattu 1993 ja merkitty 1998 (1,5m; har 2,2(2,7)m) [Vesioikeuden päätös]
- Leirikeskukselta Kolmosiin ja Petäjäsaariin poikkiväylällä on pohjois- ja eteläviittoja (1,5m; ha 2,2(2,7)m)
- Tammalahden reitit on merkitty kardinaaliviitoin, ha 2,2(2,7)m reitti luoteen suunnasta Tammalahden laituriin.
- Huom: Tammaniemen kärjessä oleva poikittainen oikaiseva venereitti on matala = 1,2m; ha 1,78m ylävedellä ! .
4. Vuonna 2005 on merkitty kardinaalimerkein Sorpanniemen venereitti (koordinaatit/Sorpanniemi) =poikkiväylä Kolmosista Huhmariin sekä Petäjäsaarista Ruopan ja Teerisaaren salmen kautta pohjoiseen Keljosselälle Venereitti on harattu 2000 ja merkitty 2005 (1,5m; ha 2,2m). [Ympäristölupaviraston päätös]
- Mykyräluoto on lintujen rauhoitusalue , rauhoitus etäisyys 200 m!
- Teerisaaren salmessa on yksi kivi keskellä väyläaluetta = karimerkki. Ohita 5 m etäisyydeltä.
5. Viimeisenä Polvijärven venereitti (koordinaatit/Polvijärvi) (= Länsirannan väylä) . Venereitin nimelliskulkusuunta on Puntarikoskelta Katinniemen kautta pohjoiseen Selkäsalmelle (eli vihreät ovat L -viittoja ja punaiset ovat I-viittoja). Venereitti on harattu 2002 ja merkitty 2005 (1,5m; ha 2,2(2,7)m).[Ympäristölupaviraston päätös]
- Teatterirannan laituriin Myhkyrin ja länsiviitan suunnasta.
- Kallioniemen satamalaituriin pohjois- ja eteläviitoin merkitty väylä (1,5m; ha 2,2m). Laiturin edustalla mutapohja 1,4m.
6. Merkitsemättä ovat vielä vanhat syvät ja leveät uittoväylä osuudet n. 70 km , jotka on merkitty veneilykarttaan sinipunaisella pisteviivalla. Nämä reitit eivät kartan lisäksi lainkaan tarvitse erillisiä väylämerkkejä
- Puntarikoski > (Koiraluodon näkyvän karin eteläpuolelta) > Kaiskujen eteläpuoli 300m > Pitkäluoto (> 4,0m)
- Puntarikoski (Koiraluodon näkyvän karin länsipuolelta) > Hiekkasaaren itäpuoli > Lohiluodon länsipuoli > Sorpanniemi (> 4,0m)
- Keljosselkä (Onkisaaren itäpuoli; kummeli ja itä ja etelä(=länsi)reimarit) > Selkäluodon länsipuoli 100m > Hiekkaniemi ( ent. Kuhnustan pudotuspaikka)(> 4,0m) (HöPS länsireim) ja sivuväylä Selkäluoto > Laivaranta (2,0m) (HöPS itäreim)
Reittien
merkintätyön päättyessä Selkäsalmelle toteutui samalla 1895
Kontiolahden kuntakokouksen esittämä pyyntö Senaatille Höytiäisen
kartoittamiseksi ja reimoittamiseksi. Samalla päättyi myös
allekirjoittaneen yli 40 vuotta jatkunut väyläaluetutkimustyö ja
näiden reittien tilapäinen merkitseminen. HöPS voi lahjoittaa nykyiset
yksityisviitat ja linjataulut ylläpidettäviksi jako- tai
kalastuskunnille tai kylätoimikunnille perustietoineen.
Yleiset veneväylät ja myös kaikki merkityt reitit on jo merkitty Höytiäisen veneilykarttaan, joka ilmestyi 2013 1:40000 mittakaavassa. Kaikkien väylämerkkien WGS84 koordinaatit saa pyynnöstä allekirjoittaneelta.
Nykyisiä reimareita ylläpitää Kontiolahden kunta ja Polvijärven kunta kukin alueellaan. Irronneesta tai siirtyneestä reimarista ilmoita ao. tekniseen toimistoon tai tämän sivun ylläpitäjälle. Jos tapaat vapaana uivan reimarin, hinaa reimari Kontiolahden tai Polvijärven satamaan tai ainakin lähimpään yleiseen venerantaan pystyyn vesiltäpäin hyvin näkyvälle paikalle ja ilmoita siitä myös jommankumman kunnan tekniseen toimistoon (tai allekirjoittaneelle).
Keväällä 2007 on kadonnut kokonaan jäljettömiin yksi
vihreä reimari ja keväällä 2008 eteläreimari ja 2015
syksyllä eteläreimari sekä 2017 ja 2018 eteläreimari ja 2021 itäreimari
Ruopasta - - - kenen vajan takana luuraavat tai
missä
kaislikossa lymyävät ? Eivät ole uponneet. Näiden tilalle on jouduttu
ostamaan ja asentamaan uudet reimarit n 1000€/kpl.
Merkityt väyläalueet ovat yleisiä paikallisväyliä (=kulkuväyliä), joita ei saa sulkea ilman Aluehallintoviraston kirjallista lupaa (vesilaki 1.Luku §3:13 ja 3.luku §3:1 sekä 10.luku §2:1ja2). Väyläalueella ei voi pitää pintapyydyksiä, eikä verkonpäänlippuja eikä muita kuvasnaruja ilman erityistä lupaa, koska väylillä liikutaan aluksilla aivan pimeässä (yleisen tienkään yli ei saa virittää naruja eikä muita esteitä) . Verkonlippujen ja muiden merkkien on syytä sijaita vain väylän reunaviivalla tai sen ulkopuolella. Hyvin leveällä suoralla väyläosalla on väylän keskeltä jätettävä aina vapaaksi noin 100 m levyinen alue. Väylän mutkissa, risteyksissä ja kapealla alle 100 m leveällä väyläalueella ei ole syytä pitää mitään pyydyksiä.
Väylän alla voi pitää verkkoa tai pyydystä, jonka yläpaula on joka paikassa ainakin 3,0 m syvyydessä ( myös väylän reunassa on tällöin oltava vettä yli 5 m 1,8m korkealle verkolle ), jolloin laivan potkurivirta ei nosta sitä pintaan ( väylä alueelle ei milloinkaan verkkolippua tai kuvasta). Jos on aivan pakko asettaa pyydystä osoittava merkki väyläalueelle, on se varustettava isolla valoheijastimella tai säädetyllä valolla ja mahdollisesti tutkaheijastimella (kaljapurkki) yöllä pimeässä havaitsemista varten ilman kelluvia irtoköysiä.
- Esteen asettaminen yleiseen kulkuväylään: Vesilaki 3.luku §3:1 (on aina Aluehallintoviraston ympäristöluvanluvan varaista toimintaa- pyydys/vast).
- Kulkuväylä on pidettävä avoinna: Vesilaki 10.luku §2:1 ja §2:2 (
Lupaviranomainen määrännyt julkiseksi kulkuväyläksi tai yleiseksi
paikallisväyläksi.)
- Kalaväylä on pidettävä avoinna: Kalastuslaki §67:1 ja §67:2 (yleinen kulkuväylä on samalla käsitettävä kalaväyläksi vesilain mukaan)
- Korvaukset: Vesilaki 13.luku §4:2 (yleiseen kulkuväylään pannun esineen tai pyydyksen vahinkoa ei korvata)
- Vesilain määrykset koskevat myös Kalastuslakia ja kalastamista !
HöPS:n tutkimat muut venereitit ja niiden apumerkit eri sivulla
20.7.2023 H Koskela