VUOTOSUHKA      Pato sulkisi ylisen Kemijoen suun ja syntyisi Vuotoksen alajuoksuallas.  The next map Vuotoksen altaasta tehtiin "lopullinen kielteinen päätös" v. 1982.  "Päätös sitoo tuleviakin hallituksia..."      Kemijoki Oy palkkasi päätoimisen tiedotuspäällikön heti kielteisen päätöksen jälkeen ja alkoi voimallinen tiedotuskampanja ympäri Lapin maakuntaa ja koko maassa.  Keskeisten päättäjien mielet saatiin muutettua altaalle myötämielisiksi ja v. 1991 keskustavetoinen hallitus alkoi valmistella uudelleen allashanketta ja viranomaistoimin alettiin luoda edellytyksiä altaalle. Kemijoki Oy ja Koillis-Lapin kuntain keskustoimikunta Lapin Maakuntaliiton  tukemana "solmivat I Vuotospaketin" = ehdot Vuotoksen altaan rakentamiseksi jo v. 1987.  Vuoden 1982 kielteinen Vuotospäätös oli voimassa eikä allasta saanut suunnitella. Miten "Vuotoksen rakennettu todellisuus" konkretisoitui vuosikymmenten 1980 ja 1990 aikana ?  Vuotospakettien merkitys Maa-ja metsätalousministeri Martti Pura on todettu myöhemmin eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksellä esteelliseksi maa- ja mökkiomistuksensa myötä Vuotospäätöksiin.  Hän kuitenkin aiheutti alueelle kovan iskun luovuttamalla alueen valtion maat ( yli 3000 hehtaaria ) Kemijoki Oy:lle ja peruuttamalla jo myönnettyjä metsänparannus- ym. varoja, jolloin elvytykseltä meni pohja pois.  Ks.  Lauri Jaatisen puheenvuoro. Korkein hallinto-oikeus (= KHO) on myöhemmin valitukseen vastauksena ottanut kannan, että Puran menettely on ollut virheellinen.  Maa- ja metsätalousministeriön kannan vastaisesti ja tietoisena siitä, että hakemus Vuotoksen altaan rakentamiseksi oli tehty ja hanke määrätty katselmustoimituksessa käsiteltäväksi KHO:n päätöksen mukaan " ei voida pitää ilmeisenä, että aluetta, jolle metsänparannussuunnitelma nro _ on laadittu - alue sijaitsee nk. Vuotoksen alueella, kirjoittajan huomautus - tultaisiin käyttämään siten, että  sen käyttö metsätaloudelliseen tarkoitukseen olennaisilta osin estyy."