|
VAPAAT JOET
Kemijoesta
ovat rakentamatta enää kaksi vapaata itsenäistä
jokihaaraa, Ounasjoki ja ylinen Kemijoki.
Linkit:
Sisäministeriön
lausunto = kielteinen päätös
Vuotoksen
elvytyksen seurantatyöryhmän puheenjohtajan
Lauri Jaatisen eropuheenvuoro
Vuotoksen
altaasta tehtiin "lopullinen kielteinen
päätös" v. 1982.
"Päätös sitoo tuleviakin
hallituksia...", kertoi Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston johtoon
myöhemmin tullut ja Suomen Pankissa nykyään
työskentelevä kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila. |
SISÄMINISTERIÖN
lausunto =
KIELTEINEN PÄÄTÖS V- 1982: Allashanketta
voidaan pitää kansantaloudellisesti kannattamattomana,
väestöpoliittisesti yhteiskunnan ja alueen yhteiskuntien
rakenteen kehityksen kannalta epäedullisena,
työllisyyspolitiikan kannalta edullisempien hankkeiden kanssa
tilapäisesti kilpailevana, luonnon ja ympäristön
arvoja tuhoavana, luontaiselinkeinoja ja alkutuotantoa vaikeuttavana
hankkeena, jota ei tulisi toteuttaa. |
Kielteisen
päätöksen ja Eduskunnan useaan kertaan valtion
budjettiin myöntämien elvytysvarojen oikeusvoimaisuutta ei
ole vieläkään selvitetty. |
Puheenvuoro
Julkaisuvapaa
5.7.1991
VUOTOS TÄNÄÄN
Silmukkaa
kiristetään ja armoniskua odoteltaessa Vuotoksen altaan
ympärillä käydään keskustelua
totuudenvastaisin ja kyseenalaisin perustein. Altaan rakentamista
perustellaan mm. sillä, että elvytys on epäonnistunut. |
Elvytystyöryhmän
puheenjohtajana minulla on tarkat tiedot mikä oli
lähtökohtatilanne v. 1983, mihin asetettiin tavoite ja
mitä nyt on tehty. Tulokset on selvitetty julkisuuteen
vuosittain, mutta parhaiten ne näkyvät paikan
päällä: maatiloilla, metsissä, kulkureiteissä
j.n.e., jos vain joku vaivautuu ottamaan selvää.
Vähäisistä yhteydenotoista ja
tutustumiskäynneistä päätellen monenkaan allasta
ajavan rohkeus ja uskon horjumisen pelko eivät ole
riittäneet totuuden etsimiseen. |
Moottorikelkalla
ajelu jänkäreikiä pitkin on huonoin tapa tutustua
alueeseen. Toiseksi huonoin on pyörähtäminen
helikopterilla tai pienkoneella alueen päällä. Hokemaa
elvytyksen epäonnistumisesta ovat toistaneet
pääministeri, monet muutkin ministerit, osa kansanedustajia
ja lukuisa joukko eri lehtien yleisön osaston kirjoittajista,
joilla kaikilla on vain toisen käden tietoja omilta hengenheimolaisiltaan. |
Elvytyksen
tavoite oli lyhyesti sanottuna seuraava: Allasuhkan
peruselinkeinoille aiheuttama jälkeenjääneisyys ja
pysähtyneisyyden tila tuli korjata niin, että alueen
olosuhteet vastaisivat yleisen kehityksen tasoa. Työryhmä
selvitti ja kartoitti kehittämiskohteet maa- ja
metsätaloudessa, poronhoidossa ja infrastruktuurin
aukkopaikoissa. Valtioneuvosto ja eduskunta vahvistivat
päätöksillään tavoitteet rahoituksen
yhteydessä. Rahoitus perustui siihen, että ensin
käytetään ns. normaalit maa- ja metsätalouteen jo
olevat valtion lainat ja avustukset ja sen lisäksi
myönnetään avustusta "Vuotosvaroista", jotka
eduskunta vuosittain otti tulo- ja menoarvioon. |
Ensimmäisenä
suoritettiin alueen sähköistys ja kohta sen jälkeen
rakennettiin vastustuksesta huolimatta Kemijoen yli Viitarannan
silta. Molemmat olivat tavoitesuunnitelmassa ja toteutettiin sen
mukaisesti 100 %:sti. |
Maatalouden
osalta voidaan todeta, että alueen 41 maatilasta 12:lla
suoritettiin isännän nuorentaminen, sukupolvenvaihdos ja
yhtä monta tilaa hankki tilakohtaisen
kehittämissuunnitelman. Tiloille rakennettiin 11 asuinrakennusta
ja 9 tuotantorakennusta. Alueen tiloista on siten
aktiivikäytössä yli 26. |
Kysynkin,
missä muualla Lapissa on suhteellisesti näin monta tilaa
tuotannossa, jos otetaan satunnaisesti samantyyppinen alue?
Vastaan itse: Ei missään. |
Maatiloilla
on nuorehkot isäntäperheet ja myyntituotanto maidossa ja
lihassa ylittää vanhat tuotantoluvut. Rakennukset ja
salaojitetut pellot ovat kunnossa, samoin hyvät viljelys- ja
taloustiet. Mitä muuta vielä vaaditaan?
Tältä osin elvytys on onnistunut hyvin.
Enemmänkin tiloja olisi lähtenyt kehittämisen piiriin,
ellei kohta alkuun olisi alkanut uusi jahti ja pelottelu altaan tulosta. |
Allasalueen
pinta-ala olisi n. 21.000 ha ja lisäksi vettyvää
aluetta n. 2.000 ha. Tästä olisi metsämaata
jäämässä veden alle 10.700 ha ja kitumaata 4.600
ha. Joutomaata, nevoja, puuttomia rämeitä ym. olisi loput
n. 7.700 ha. Yksityisluontoisten metsien kokonaispuuvarasto oli n.
600.000 m 3 ja hakkuusuunnite 14.000 m 3 /v. |
Kun
on annettu sellainen kuva, että kyseessä on
pelkkää joutomaata ja suoaluetta, ei se siis pidä
paikkaansa. Ihmettelen, ettei puunjalostusteollisuus ja
metsämiehet ole reagoineet mitenkään tähän
metsän menetykseen, vaikka muutoin ovat kitisemässä
jokaista suojelun piiriin menevää metsähehtaaria.
Nämä metsämaat menetetään puuntuotannolta
lopullisesti ja niiden mukana myös vastaavat työpaikat.
Ammattimiehet laskelevat työpaikkamenetykset tarkemmin, mutta
kymmenissä ne ovat metsässä ja jatkojalostuksessa. |
Alueen
metsissä on nyt suoritettu valtava uudistus- ja
parannustyö. Eri tavoin on käsitelty yli 2.200 ha,
lisäksi kaivettu metsäojia yli 32 km, rakennettu
paikallistietasoisia metsäteitä (Pelkosenniemi-Viitaranta
ja Arvopuoli-Moitaselkä) yli 30 km ja n. 100 km pienempiä
metsäteitä. Suunnitellut metsien kunnostamiset olivat
kuluneena kesänä valmiit ja viimeistelytöitä vailla. |
Yllättäen
on maatalousministeri nyt ilmoittanut, ettei
metsänparannusvaroja saa enää käyttää.
Kun
elvytyksen viimeisiltä toimenpiteiltä on näin viety
pohja pois, olen katsonut, etten näissä olosuhteissa voi
enää toimia seurantatyöryhmän puheenjohtajana ja
olen eilisellä päivämäärällä
pyytänyt tehtävästä vapautusta. |
Tämän
jälkeen kyllä ihmettelen, miten alueella
yksityismetsälakia rikkomatta ja jälkitöistä
huolehtimatta voidaan suorittaa tiettyjä hakkuita,
liittyköötkö ne sitten yksityisten tai yhtiöiden
maihin uuden allashaaveen takia tai eivät. On siinä
metsälautakunnalla vastaisuudessa miettimistä, jos joku
kylmästi hakkaa paljaaksi nuoretkin metsänsä ja
ilmoittaa syyksi aikovansa perustaa vesialtaan. |
Porotalouden
kohdalla toteutettiin allasuhkan takia tekemättä
jääneinä yksi porokämppä ja erotusaita.
Porotalouden menetykset altaan takia olisivat kaikkein ehdottomimpia.
Yli 20.000 laidunhehtaaria ei korvaa mikään; seurauksena
olisi sitä vastaava poromäärän pysyvä
väheneminen. Menetys on absoluuttinen eli niinkuin Paliskuntain
Yhdistyksen aikaisempi toiminnanjohtaja tapasi sanoa: "Paskaa se
on raha poron rinnalla". Laidunmenetysten lisäksi syntyy
vielä pysyvä hoitohaitta. |
Allasta
on perusteltu mitä kummallisimmin perustein. Työpaikat on
usein esiinvedetty näköharha. Mikäli allas toteutetaan
laillisessa järjestyksessä, kestää alueen ostot
ja asianmukaiset vesioikeuslupaprosessit 7-8 vuotta,
valitustapauksissa ainakin 10 vuotta. Tämän päivän
työttömille se on liian pitkä aika ja taitaapa moni
altaan puuhaaja olla jo silloin ainakin eläkkeellä.
Väliajaksi kyllä joutaa vaikka kaupunginjohtajaksi, ellei
sitten keskity nykyisten allasalueelta poisjoutuvien ja
työpaikkansa menettävien uudelleen
työllistämiseen. Kannattaa tutustua tarkkaan Tampereen
Yliopiston tutkimukseen voimalarakentamisen pysyvästä
työllistämisvaikutuksesta. Se ei tue lainkaan tulevien
työpaikkojen näköharhaa. |
Allaskuntien
talouden kohentaminen on ollut toinen merkillinen perustelu. Jos
sillä konstilla, että joku osa kunnan pinta-alasta pannaan
veden alle, korjataan kertaheitolla köyhän kunnan talous,
niin miksei sitä ole käytetty aikaisemmin. Tai on
käytettykin, mutta ei näy suuremmasta auttavan. Ainakin
julkisten tietojen mukaan mm. Sodankylä painii samoissa
vaikeuksissa, vaikka on kaksi suurta tekojärveä ja useita
voimaloita pikkualtaineen. |
Vesistöjärjestelyt
ja rakentaminen palvelevat vain energiatalouden ja
voimalaitosyhtiön etuja. Myös ratkaisujen tulisi olla vain
energiapoliittisia. Muut
perustelut ovat hämäystä. Ilmaista tai halpaa
sähköä ei ole olemassakaan. Maksu otetaan jostakin, se
on varmaa ja yksi maksaja on maakunta menetyksillään. |
Tässä
tilanteessa tarvittaisiin viisas ja tarpeeksi korkea henkilö,
joka viheltäisi pelin poikki ja 20 vuoden tauon, jonka aikana jo
Vuotos-sanan mainitseminenkin aiheuttaisi tuntuvan rikesakon. Silloin
nähtäisiin elvytyksen todelliset tulokset ja uudet
päättäjät saisivat rasitteitta harkita, mitkä
seudut Lapista joutaa veden alle. |
Alueen
elvytykseen on sijoitettu runsaat 30 milj. mk yhteiskunnan varoja.
Tässä ei kuitenkaan ole kaikki, vaan lisäksi tulee
laskematon määrä alueen asukkaiden ja yrittäjien
omia varoja, työpanosta ja ennenkaikkea uskoa ja luottamusta
valtion lupauksiin. Elvytyksen tulosten vähättely on
ennenkaikkea näiden yrittäjien työn tulosten
halventamista. Näiden kohtaloista tuntuu hyvin harva olevan
huolissaan. Karjalan evakot, joihin itsekin kuulun, ovat nyt 50
vuoden päästä saaneet käydä katsomassa
kotipeltojaan, metsiään ja rakennustensa raunioita.
Allasevakolla tuskin on senkään vertaa mahdollisuutta
jälkeenpäin nähdä entisiä maisemiaan. |
En
puhu enkä puutu ns. ympäristöhaittoihin. Sen saa
tehdä tietävämmät, mutta tulevaisuuden
verkkokalastaja tarvitsisi kyllä veneen lisäksi
mönkijän, jolla koota verkot kannokosta, jos lupaukset
altaan tehokkuudesta 8 m:n korkeusvaihteluineen ovat
likikään totta. |
Sanotaan
ettei totuudenpuhuja saa yösijaa. Varsin moni on uskonut
tätä sananpartta ja käyttänyt tosiasioita
säästeliäästi. Tällä iällä ja
kokemuksella uskon itselleni kuitenkin jonkunlaisen kortteerin järjestyvän. |
Rovaniemellä,
kesäkuun 27. päivänä 1991
Vuotoksen
seurantatyöryhmän puheenjohtaja
Agronomi
Lauri Jaatinen |
|