Liite2.
Kemijoki Oy:n
rakennus-ja liiketoimintayksikön johtaja Antti Aulan
50-vuotishaastattelu Lapin Kansassa 2/11-95:
Tekstin
selvennys alapuolella:
Rovaniemi
Tapani Ranta
Taikauskoinen
Vuotoksen altaan vastustaja voisi menettää jo toivonsa,
sillä tekniikan tohtori Antti Aulan kaikki suunnittelutyöt
ovat tähän asti toteutettu. Kemijoki Oy:n palveluksessa
hän on ollut suunnittelemassa myös Vuotoksen allasta.
Antti Aula
sanoo olevansa luonteeltaan suunnittelija. Hän viihtyy pitkien
projektien parissa. Aiemmin Aula on suunnitellut teitä ja
siltoja sekä monia hiilikattilavoimalaitoksia ja voimalaitosten
osia. Kemijoki Oy:ssä hän on suunnitellut myös
Sierilän voimalaitoksen ja parantanut yhtiön strategista
osaamista kehittämällä voimalaitosten
säästelyjärjestelmää ja patoturvallisuusvalvontaa.
Antti Aula
sanoo, että hänellä on ollut onnea
suunnittelutöissään. Pohjolan Voimassa hän oli
suunnittelemassa Isohaaran altaan toista koneistusta. - Arvelin
silloin, että nyt tuli suunnitelma, joka jää
toteuttamatta, kun yhtiö pani hankkeen vuosiksi jäihin. Mutta
aivan lupa-ajan lopulla Pohjolan Voima toteuttikin suunnitelman,
joka alun perin oli tarkoitus toteuttaa vain, jos Vuotoksen allas rakennetaan.
Kuva: Ilkka Koskinen
Kuvateksti: Tekniikan tohtori
Antti Aula on tyytyväinen Lipposen hallituksen piirissä
tehtyyn Vuotos-selvitykseen ja uskoo nyt hankkeen toteutumiseen,
vaikka vesioikeuden lupa on vasta haussa. |
Antti Aula on
syntyjään Tervolan Koivusta. Hän pääsi
ylioppilaaksi Rovaniemeltä ja lähti Oulun yliopistoon
lukemaan tekniikkaa. Oulussa kuluikin elämästä
peräti 22 vuotta.
Valmistuttuaan
diplomi-insinööriksi Aula jäi yliopistoon pariksi
vuodeksi, mutta lähti sitten Pohjolan Voiman palvelukseen.
Hän oli jo ollut yhtiössä monena vuonna kesätöissä.
Vuonna 1984
Aula teki työn ohessa lisensiaattityön ja sen jälkeen
halusi jatkaa opintojaan vielä pitempään. Hän sai
yliopistolta jopa vt. professuurin kolmeksi vuodeksi.
-Tykkäsin
olla kyllä yliopistossa, mutta alun alkaen oli selvää,
että virka on vain väliaikainen.
Kun Aulan
väliaikainen virka oli yliopistossa lopuillaan, keksittiin
Kemijoki Oy:ssä poimia tohtori Rovaniemelle pois kuleksimasta.
Vuonna 1982 Aula oli tavannut Markku Auttin ja vuonna 1986 oli
yliopistoporukka vierailulla yhtiössä ja silloin
työtarjous oli ensimmäisen kerran esillä.
Jokiyhtiöön
tulo ei liittynyt Vuotoksen rakentamiseen. Ensimmäinen työ
oli Sierilän voimalaitoksen suunnittelu. Sierilä
oli vielä silloin rakentamisjärjestyksessä Vuotoksen edellä.
Vuotoksen suunnitteluun Aula tuli vuonna 1991, jolloin käynnistyi
alueella maanhankinta. Aiemmin tehdyt suunnitelmat piti saattaa ajan tasalle.
-Koko
Vuotos-projekti on poikennut Kemijoki Oy:n aiemmista
rakennusprojekteista siinä, että sitä on hoidettu
Rovaniemeltä eikä Helsingistä. Suunnittelua on tehty
nuoremmalla väellä ja suunnittelun aikana on pidetty
tiiviit yhteydet maakuntaan, kertoo Aula.
Aulan
tehtäviin kuului uudessa suunnitelmassa uuden voimalaitoksen
paikan suunnittelu. Vuonna 1992 tehtiin Kemijoki Oy:ssä sitten
varsinainen lupahakemus muutamassa kuukaudessa. Aula oli
työssä mukana.
Vuonna 1994
Antti Aula siirtyi Kemijoki Oy:ssä toimitusjohtajaksi valitun
Markku Auttin paikalla rakennus-ja liiketoimintayksikön johtajaksi.
Antti Aula on
luonnollisesti tyytyväinen kauppa-ja teollisuusministeriön
viikko sitten saamaan Vuotos-selvitykseen ja Paavo Lipposen antamiin
rohkaiseviin lausuntoihin. Vesioikeuden lupamenettelyyn
jokiyhtiössä suhtaudutaan luottavaisesti, koska on
kyseessä eduskunnan säätämien lakien mukaan
etenevä prosessi.
-Ympäristöministeriön
edustajan vastustus oli kyllä odotettu, mutta olen silti
pettynyt vihreiden piirien ajatteluun Vuotos-asiassa. Kun he
vastustavat vesivoiman käyttöä, he tulevat samalla
kannattaneeksi hiilen polttamista, mikä ei maailmanlaajuisesti
tunnu kovin järkevältä, sanoo Aula.
Antti Aula on
kokeillut monenlaista liikuntaharrastusta elämänsä
aikana. Viimeksi hän on liittynyt uintiporukkaan.
Minään himokuntoilijana hän ei itseään pidä.
Jo vuosia
kestänyt perinne Aulalla on mennä keväällä
Käsivarren Lappiin hiihtelemään hyvässä miesporukassa.
Öljymaalaamisesta
Aula on jo vuosia haaveillut, mutta viime aikoina ei tälle
harrastukselle ole jäänyt aikaa.
* * *
Antti Aula
viettää syntymäpäiväänsä torstaina
kotonaan Rovaniemen Kivikadulla. Vastaanotoo on kello 12:sta lähtien.
Isohaaran
lisäkoneisto piti rakentaa vasta , jos Vuotos rakennetaan.
Kuitenkin se rakennettiin vuonna 1992 ja Isohaaran teho nousi yli
kaksinkertaiseksi. Myös Sierilä oli aikataulussa ennen
Vuotoksen allasta...
Kemijoki
Oy voi hakea välittömästi alapuolisten voimaloiden
lisäkoneistojen rakentamislupaa. Niiden rakentaminen ei
edellytä Vuotoksen altaan rakentamista, kuten Aulan
haastattelussa esiin tulleista aikatauluseikoista voi
päätellä. Lisäkoneistojen
rakentamisen kytkeminen Vuotoksen rakentamiseen on silmänkääntötemppu.
Paraikaa
(20/5/2000) Kemijärvi näyttää
vesijättömaitaan laajemmin kuin koskaan ennen. Lumi ja
jäät ovat sulaneet ja veden riittämättömyys
jo nyt Kitisen rakentamisen ja uiton lopettamisen jälkeen
Kemijärven täyttämiseen paljastuu hyvin. Jos Vuotos
vielä rakennettaisiin, mistä Kemijärvi ( ja varsinkin
Vuotos toissijaisena täyttämisjärjestyksessä)
saisi vetensä? Vastauksia odotetaan!
Linkit
Kemijärven säännöstelyn (vuodesta 1966)
ympäristövaikutusten todistuspaikalle:
Jokiyhtiö
voi taata työtä yksityismetsälain mukaisten
Vuotosalueen rästissä olevien metsänuudistustöiden
lisäksi lisäkoneistojen rakentamisessa, jos se haluaa.
Lainmukainen lupa tietysti tarvitaan. |