Liite2. Kemijoki Oy:n rakennus-ja liiketoimintayksikön johtaja Antti Aulan 50-vuotishaastattelu Lapin Kansassa 2/11-95: Tekstin selvennys alapuolella: Rovaniemi Tapani Ranta Taikauskoinen Vuotoksen altaan vastustaja voisi menettää jo toivonsa, sillä tekniikan tohtori Antti Aulan kaikki suunnittelutyöt ovat tähän asti toteutettu. Kemijoki Oy:n palveluksessa hän on ollut suunnittelemassa myös Vuotoksen allasta. Antti Aula sanoo olevansa luonteeltaan suunnittelija. Hän viihtyy pitkien projektien parissa. Aiemmin Aula on suunnitellut teitä ja siltoja sekä monia hiilikattilavoimalaitoksia ja voimalaitosten osia. Kemijoki Oy:ssä hän on suunnitellut myös Sierilän voimalaitoksen ja parantanut yhtiön strategista osaamista kehittämällä voimalaitosten säästelyjärjestelmää ja patoturvallisuusvalvontaa. 50-vuotias 2.11.1995 Antti Aula sanoo, että hänellä on ollut onnea suunnittelutöissään. Pohjolan Voimassa hän oli suunnittelemassa Isohaaran altaan toista koneistusta. - Arvelin silloin, että nyt tuli suunnitelma, joka jää toteuttamatta, kun yhtiö pani hankkeen vuosiksi jäihin. Mutta aivan lupa-ajan lopulla Pohjolan Voima toteuttikin suunnitelman, joka alun perin oli tarkoitus toteuttaa vain, jos Vuotoksen allas rakennetaan. Kuva: Ilkka Koskinen Kuvateksti: Tekniikan tohtori Antti Aula on tyytyväinen Lipposen hallituksen piirissä tehtyyn Vuotos-selvitykseen ja uskoo nyt hankkeen toteutumiseen, vaikka vesioikeuden lupa on vasta haussa. Antti Aula on syntyjään Tervolan Koivusta. Hän pääsi ylioppilaaksi Rovaniemeltä ja lähti Oulun yliopistoon lukemaan tekniikkaa. Oulussa kuluikin elämästä peräti 22 vuotta. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Aula jäi yliopistoon pariksi vuodeksi, mutta lähti sitten Pohjolan Voiman palvelukseen. Hän oli jo ollut yhtiössä monena vuonna kesätöissä. Vuonna 1984 Aula teki työn ohessa lisensiaattityön ja sen jälkeen halusi jatkaa opintojaan vielä pitempään. Hän sai yliopistolta jopa vt. professuurin kolmeksi vuodeksi. -Tykkäsin olla kyllä yliopistossa, mutta alun alkaen oli selvää, että virka on vain väliaikainen. Kun Aulan väliaikainen virka oli yliopistossa lopuillaan, keksittiin Kemijoki Oy:ssä poimia tohtori Rovaniemelle pois kuleksimasta. Vuonna 1982 Aula oli tavannut Markku Auttin ja vuonna 1986 oli yliopistoporukka vierailulla yhtiössä ja silloin työtarjous oli ensimmäisen kerran esillä. Jokiyhtiöön tulo ei liittynyt Vuotoksen rakentamiseen. Ensimmäinen työ oli Sierilän voimalaitoksen suunnittelu. Sierilä oli vielä silloin rakentamisjärjestyksessä Vuotoksen edellä. Vuotoksen suunnitteluun Aula tuli vuonna 1991, jolloin käynnistyi alueella maanhankinta. Aiemmin tehdyt suunnitelmat piti saattaa ajan tasalle. -Koko Vuotos-projekti on poikennut Kemijoki Oy:n aiemmista rakennusprojekteista siinä, että sitä on hoidettu Rovaniemeltä eikä Helsingistä. Suunnittelua on tehty nuoremmalla väellä ja suunnittelun aikana on pidetty tiiviit yhteydet maakuntaan, kertoo Aula. Aulan tehtäviin kuului uudessa suunnitelmassa uuden voimalaitoksen paikan suunnittelu. Vuonna 1992 tehtiin Kemijoki Oy:ssä sitten varsinainen lupahakemus muutamassa kuukaudessa. Aula oli työssä mukana. Vuonna 1994 Antti Aula siirtyi Kemijoki Oy:ssä toimitusjohtajaksi valitun Markku Auttin paikalla rakennus-ja liiketoimintayksikön johtajaksi. Antti Aula on luonnollisesti tyytyväinen kauppa-ja teollisuusministeriön viikko sitten saamaan Vuotos-selvitykseen ja Paavo Lipposen antamiin rohkaiseviin lausuntoihin. Vesioikeuden lupamenettelyyn jokiyhtiössä suhtaudutaan luottavaisesti, koska on kyseessä eduskunnan säätämien lakien mukaan etenevä prosessi. -Ympäristöministeriön edustajan vastustus oli kyllä odotettu, mutta olen silti pettynyt vihreiden piirien ajatteluun Vuotos-asiassa. Kun he vastustavat vesivoiman käyttöä, he tulevat samalla kannattaneeksi hiilen polttamista, mikä ei maailmanlaajuisesti tunnu kovin järkevältä, sanoo Aula. Antti Aula on kokeillut monenlaista liikuntaharrastusta elämänsä aikana. Viimeksi hän on liittynyt uintiporukkaan. Minään himokuntoilijana hän ei itseään pidä. Jo vuosia kestänyt perinne Aulalla on mennä keväällä Käsivarren Lappiin hiihtelemään hyvässä miesporukassa. Öljymaalaamisesta Aula on jo vuosia haaveillut, mutta viime aikoina ei tälle harrastukselle ole jäänyt aikaa. * * * Antti Aula viettää syntymäpäiväänsä torstaina kotonaan Rovaniemen Kivikadulla. Vastaanotoo on kello 12:sta lähtien. Isohaaran lisäkoneisto piti rakentaa vasta , jos Vuotos rakennetaan. Kuitenkin se rakennettiin vuonna 1992 ja Isohaaran teho nousi yli kaksinkertaiseksi. Myös Sierilä oli aikataulussa ennen Vuotoksen allasta... Kemijoki Oy voi hakea välittömästi alapuolisten voimaloiden lisäkoneistojen rakentamislupaa. Niiden rakentaminen ei edellytä Vuotoksen altaan rakentamista, kuten Aulan haastattelussa esiin tulleista aikatauluseikoista voi päätellä. Lisäkoneistojen rakentamisen kytkeminen Vuotoksen rakentamiseen on silmänkääntötemppu. Paraikaa (20/5/2000) Kemijärvi näyttää vesijättömaitaan laajemmin kuin koskaan ennen. Lumi ja jäät ovat sulaneet ja veden riittämättömyys jo nyt Kitisen rakentamisen ja uiton lopettamisen jälkeen Kemijärven täyttämiseen paljastuu hyvin. Jos Vuotos vielä rakennettaisiin, mistä Kemijärvi ( ja varsinkin Vuotos toissijaisena täyttämisjärjestyksessä) saisi vetensä? Vastauksia odotetaan! Linkit Kemijärven säännöstelyn (vuodesta 1966) ympäristövaikutusten todistuspaikalle: Jokiyhtiö voi taata työtä yksityismetsälain mukaisten Vuotosalueen rästissä olevien metsänuudistustöiden lisäksi lisäkoneistojen rakentamisessa, jos se haluaa. Lainmukainen lupa tietysti tarvitaan.