ELOHOPEAPÄÄSTÖT

Katselmuskirjan mukaan Vuotoksen altaan elohopeapäästöt olisivat niin suuret, että petokaloille tulisi käyttörajoitus KOKO ALISELLE KEMIJOEN VESISTÖALUEELLE.	Nykyinen elinkeino- ja virkistyskalastus alisella Kemijoella ja Kemijärvessä perustuu paljolti petokaloihin: hauki, made ja ahven.
Vielä Kemin seudulla rajoitus kestäisi useita vuosia ja itse suunnitellulla altaalla pari - kolme vuosikymmentä.	Sen sijaan hukutettavaksi suunnitellun ylisen Kemijoen kalakannoista valtaosa on jalokaloja: harri, siika, tammukka, taimen.
Metyylielohopea rikastuisi ravintoketjuun, jonka päässä on petokaloja syövä ihminen. ELOHOPEA ON KESKUSHERMOSTOMYRKKY	Allas tuhoaisi nämä jalokalakannat itse altaasta.

On tehty lukuisia tutkimuksia muualla maailmassa, mutta myös Lokan ja Porttipahdan säännöstelyaltaiden sekä säännöstellyn luonnonjärven Kemijärven kalaa syöneiden ihmisten kohonneista elohopeapitoisuuksista etenkin hiusnäytteissä, mutta myös verinäytteissä ( esim. Lodeniuksen tutkimukset ja Oulun työterveyslaitoksen tutkimukset).  Nykyään monet elohopeatutkijat ovat sitä mieltä, että elohopeamyrkky vaikuttaa enemmän esimerkiksi oppimiskykyyn kuin aikaisemmin on oletettu.

On löytynyt kliinistä näyttöä ilmeisistä elohopean aiheuttamista myrkytysvaikutuksista altaan petokaloja syöneisiin ihmisiin Porttipahdan vaikutusalueella -  julkaisemattomia tapauksia.

 

Käsittämättömästä syystä Pohjois-Suomen vesioikeus ei ole edes Kohkosen altaan velvoitetarkkailussa riittävän sitovasti määrännyt elohopeaseurantaa -  ainakaan Kemijoki Oy ei ole tarkkailua suorittanut.   Kitisen pienempien patoaltaiden velvoitteissa ei ole mitään määräyksiä elohopeatarkkailusta.

Vrt:   BIOPOLTTOLAITOKSISSA:

SULJETTU KIERTO MINIMOI NIIN VESISTÖ-, MAA-, KUIN ILMAPÄÄSTÖTKIN

Kemijoki Oy:n osaltaan omistama ja sen velvoiteistutuksia hoitava Voimalohi Oy on viime vuosina korvannut istukkaita kirjolohella.  Sitä on istutettu pyyntikokoisena etenkin Rovaniemen seudulle ajoittuen etenkin virkistyskalastustempauksiin ( Jätkänkynttiläuistelu jne.)

Alkuperäiset joen kalakannat ollaan näin korvaamassa vieraalla "rehukalalla".

Ylisellä Kemijoella ovat monet paikalliset kalastajat vastustaneet taimenistutuksia, koska heidän mielestään harrikannan väheneminen johtuu poikasten joutumisesta taimenten vatsaan.

Onko tämä oikea linja kalastonhoidon kannalta ?