|
POHJOIS-SUOMEN VESIOIKEUS
USKOTTAVUUS, LUOTETTAVUUS JA PUOLUEETTOMUUS
Pohjois-Suomessa
on puhuttu kymmeniä vuosia koskisodista ja jokirosvoista.
Oulun ja Lapin läänin suurjokia on valjastettu
voimatalouden käyttöön jo -40- luvun lopulta lähtien.
|
Hankkeet
ovat pääosin toteutettu ennen lupien
myöntämistä ja korvauksista on katkerasti riidelty
vuosikymmeniä. Yhtään hakemusta ei ole
hylätty, joet on valjastettu hanke hankkeelta yksi kerrallaan. |
Vain
ehdoista ja korvauksista on voitu käydä nk. oikeutta, itse
hankkeen toteutumiseen ei ole voitu vaikuttaa. Joen
valjastamista ei ole koskaan käsitelty kokonaisuutena.
Vallitseva epäluottamus vesioikeuteen juontuu näin
ollen historiasta. |
KESTITYKSISTÄ
Kitiseen
suunnitellun Kelukosken voimalaitoksen katselmuksen aikana joukko
asianosaisia teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle
Kemijoki Oy:n edustajien ja Pohjois-Suomen Vesioikeuden 1.
jaoston joidenkin jäsenten yhteisestä ravintolaillasta. |
Asia
eteni keskusrikospoliisille ja laajeni siten, että rikoksesta
epäiltyinä kuultiin 59 henkilöä Pohjois-Suomen
vesioikeudesta, Lapin ympäristökeskuksesta,
vesiylioikeudesta, Kemijoki Oy:n johtoon ja luottamushenkilöihin
kuuluvista ja muista vesioikeudellisten asioiden
käsittelyyn osallistuneista henkilöistä. |
Eduskunnan
oikeusasiamies päätyi erottamaan vesiylioikeuden ja
vesioikeuden jäsenten syyteharkinnan omaan toimistoonsa ja
muiden osalta Rovaniemen
käräjäoikeudelle.
|
10/12-97
tuli eduskunnan oikeusasiamiehen päätös: 3
vesioikeuden jäsentä syytetään
tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, 1
jäsen sai huomautuksen virkavelvollisuuden vastaisesta
menettelystä. 2 vesioikeuden sihteeriä sai
"nuhteen" siitä, että he ovat toiminnallaan
voineet heikentää luottamusta itseensä vesioikeuden
sihteerinä ja Pohjois-Suomen vesioikeuteen viranomaisena.
Asia eteni syytettyjen osalta Helsingin
hovioikeuteen, syyttäjänä valtionsyyttäjä
Ritva Sahavirta.
|
Asiaa
käsiteltiin viikolla 44 vuonna 1998 avoimin ovin ja
päätös julkaistiin marraskuun lopulla. Vesioikeustuomari
Seppo Kemppainen tuomittiin sakkoihin ja kaksi muuta syytettyä
saivat varoituksen. Tuomiosta äänestettiin. Tuomitut
valittivat tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen.
Korkein
oikeus lievensi tuomioita 3/2000, mutta se katsoi kaikkien syytettyjen
syyllistyneen siihen
rikokseen,
josta syyttäjä oli heille vaatinut rangaistusta eli tuottamukselliseen
virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Lapin
maakuntalehti Lapin Kansa tulkitsi päätöstä
pääkirjoituksessaan 26/3/2000, että korkein oikeus
olisi ymmärtänyt "maan tavan". Samalla lehden
pääkirjoitus arvosteli sitä, että
"vapauttaviin päätöksiin" päättynyt
prosessi on unohtanut "syyttömästi kärsineet"...
"Lapin
maan tapaa" tämäkin "vapaa lehdistön" tulkinta... |
Pohjois-Suomen
vesioikeus on ottanut kantaa toimitusinsinööri Simo
Perkkiön esteellisyyteen kantelujen ja valituksen johdosta v.
1994 ja todennut hänet esteettömäksi.
Päätöstä olivat tekemässä nyt
tuomitut vesioikeuden jäsenet. |
Pohjois-Suomen
vesioikeuden tuomittu puheenjohtaja Seppo Kemppainen on
nimittänyt toimitusinsinöörin tehtäväänsä. |
Eikö
ko. päätösten ( = nimitys ja esteettömyys )
pitäisi olla mitättömiä ilman mitään
toimenpiteitä ?
|
Vuotoshankkeen
katselmusmiehistö kuului myös niiden joukkoon, joita
tutkittiin nk. kestitystutkimuksessa. Syytteitä
ei nostettu.
Perusteet ilmenevät valtakunnansyyttäjänviraston
päätöksessä 30.11.-98, joka on julkinen asiakirja. |
|
|