KESTITYKSISTÄ Linkki: Vesioikeutta koskevana Rovaniemen kihlakunnansyyttäjä Arto Mäkinen teki syyttämättäjättämispäätöksen 29/5-98 kaikkien tutkittujen osalta nk. kestitsemisjutussa koskien lähinnä Lapin Ympäristökeskuksen virkamiehiä ja Kemijoki Oy:n toimihenkilöitä. Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen kommentoi tuoreeltaan syyttäjän perusteluita ja ihmetteli niiden olevan "muinaisuudesta". Kanssakäyminen Kelukosken ja Vuotoksen vesioikeudellisten lupien hakijan Kemijoki Oy:n toimihenkilöiden ja ko. virkamiesten välillä on ollut samantapaisesti vilkasta kuin vesioikeuden jäsenten ja hakijan edustajien välillä.   Vesioikeuden jäsenistä kolme tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin hovioikeudessa. Sen sijaan eduskunnan oikeusasiamiehen kannasta poikkeavasti Rovaniemen kihlakunnansyyttäjän perusteluissa todetaan  kanssakäymisen olleen normaalia vieraanvaraisuutta, eivätkä virkamiehet ole syyllistyneet mihinkään rikolliseen toimintaan vastaanottaessaan hakijan antimia.  Esimerkiksi Lapin ympäristökeskuksen virkamiehille on tarjottu Kemijoki Oy:n toimesta mm. joululounas jossakin rovaniemeläisessä ravitsemusliikkeessä ja jotkut ympäristökeskuksen virkamiehet ovat noutaneet pari viskipulloa ja kaljakorin matkaevääksi Kemijoki Oy:n ruokalasta koulutustilaisuuteen mennessään.  Kemijoki Oy:n edustajaa ei ollut mukana matkalla, juomat luovutti nykyinen toimitusjohtaja Markku Autti (ks. poliisitutkinta-aineisto). Valtakunnan syyttäjän virasto otti tutkittavakseen jäljempänä käsitellyn syyttämättäjättämispäätöksen ja teki oman ratkaisunsa 30/11-98 ja ko. päätös on julkinen asiakirja.  Siitä ilmenee myönnetty yhteydenpito ja kestityksen laatu ja rahallinen arvo.  Näiden perusteella päätös on tehty. Yhtäkään virkamiestä ei syytetä.  Perustelut poikkeavat käräjäoikeuden syyttäjän perusteluista ja päätöksessä koskien joitakin virkamiehiä katsotaan kyllä syyllistytyn virkavelvollisuuksien rikkomuksiin, mutta rikkeet ovat niin vähäisiä, että syytteitä ei katsottu aiheellisiksi nostaa. Vuotoshankkeen katselmuksen toimitusmiesten ei katsottu syyllistyneen rikkomuksiin.  Esimerkiksi toimitusinsinööri Simo Perkkiön kohdalla johtopäätökset olivat seuraavat: "Asiassa ei ole näyttöä siitä, että Perkkiö olisi Vuotosasian katselmusinsinöörinä syyllistynyt lahjuksen ottamiseen, lahjusrikkomukseen tai virkavelvollisuuksien rikkomiseen, koska tarjotun kestityksen ei ole selvitetty olleen sellaista etua, kuin yllä mainituissa säännöksissä edellytetään ." Toimitusinsinööri Simo Perkkiöstä ja hänen valitsemistaan toimitusmiehistä tehdyt esteellisyysmuistutukset vesioikeudelle ovatkin perustuneet Simo Perkkiön aikaisempaan virkatoimintaan Lapin vesienkäytön kokonaissuunnittelussa ja Kemijoki-komitean sihteerinä.  Ko. kannanotoissa Vuotoksen allassuunnitelmaa on pidetty suunnitelmissa mukana.  Kestitysasia on täysin erillinen asia ja sai alkunsa Kelukosken katselmuskokouksen yhteydessä tapahtuneesta erittäin tiiviistä ja näkyvästä kanssakäymisestä (illallinen yms) hakijan ja vesioikeuden jäsenten välillä. Sama vesioikeuden kokoonpano(1. jaosto) käsitteli niin Kelukoski- kuin Vuotoshankettakin. Tässä yhteydessä ilmeni paikallisten ihmisten tietämä ja oikeuksia loukkaavana ja epäoikeudenmukaisena  pitämä Lapin maan tapa myös julkisuuteen.  Vuotoksen vastustajia alettiin syyttää lehtien palstoilla ja kuulemma muillakin foorumeilla asian laajentamisesta koskemaan Vuotoshanketta. Ainakaan näiden kotisivujen tekijällä ei ole ollut ansiota ko. jutun aloittamisessa tai laajentamisessa. Valtakunnan syyttäjänviraston päätöksestä vielä: Yllättäen päätösperusteluissa kymmeniä vuosia Lapissa tiedetty ja vesioikeuden luotettavuuden murentanut kestitys ja tiivis kanssakäyminen Kemijoki Oy:n ja viranomaisten välillä katsottiin hämmästyttävästi lieventäväksi asianhaaraksi:  Esim. kestityksiä tarjonneen Kemijoki Oy:n lakimies Kaj Hellstenin kohdalla "yhtiön vuosikymmeniä harjoittaman käytännön voidaan katsoa heikentäneen hänen kykyään arvioida tekojensa moitittavuutta".   VIRKAMIEHISTÄ Lapin ympäristökeskuksen vesiasiain laillisuusvalvojan Matti Hyvösen syyttämättäjättämispäätöksessä sanotaan, että "tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen osalta Hyvösen olisi pitänyt koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella ymmärtää, että kestityksen vastaanottaminen Kemijoki Oy:ltä voi virkamieslain 15. §:n mukaisesti heikentää luottamusta HÄNEEN VIRKAMIEHENÄ JA LAPIN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN VIRANOMAISENA." Matti Hyvönen esittelijänä oli sitä mieltä, että lupa Vuotoksen rakentamiseen pitäisi antaa, mutta Lapin ympäristökeskuksen lausunnoksi katselmuskirjasta tuli kuitenkin, että Vuotoshanke täyttää VL 2. luvun 5. §:n mukaiset ehdottomat rakentamisesteet. Myös maa-ja metsätalousministeriön vesiylitarkastaja Esko Vähäsöyringin toiminta oli tutkittavana ko. jutussa.  Hänen kohdallaan sanotaan päätöksessä: "Edut on vastaanotettu sellaisissa olosuhteissa ja ne ovat olleet luonteeltaan muutoinkin sellaisia, että niiden voidaan katsoa täyttävän virkamieslain 15 §:ssä edulle asetetut edellytykset.  Vähäsöyrinki on lisäksi ottanut vastaan Kemijoki Oy:n tarjoaman kestityksen vastaan sellaisissa olosuhteissa Vuotoshankkeen osalta, että etujen vastaanottamisen voidaan katsoa VOINEEN HEIKENTÄÄ LUOTTAMUSTA HÄNEEN VIRKAMIEHENÄ.  Vähäsöyrinki on näin ollen toiminut asiassa virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Asiassa EI edellä kerrotuin perustein ole näyttöä siitä, että Vähäsöyrinki olisi toiminut tahallaan.  Hänen olisi kuitenkin pitänyt ymmärtää, että etujen vastaanottaminen voi heikentää luottamusta hänen virkatoimiinsa." Maa-ja metsätalousministeriön lausunnot Vuotoshankkeessa allekirjoittaa edelleen vesiylitarkastaja Esko Vähäsöyrinki toisena allekirjoittajana ja hän esiintyi myöskin MMM:n edustajana Vuotoshankkeen suullisessa käsittelyssä 27.-28. 10. -99 ja piti Vuotoshanketta niin henkilökohtaisesti kuin ministeriön lausunnossakin yleisen tarpeen vaatimana.  Kanta poikkeaa valtioneuvoston ja muiden ministeriöiden kannasta! Valtakunnansyyttäjän päätöksen tultua Kemijoki Oy:n edustajat esiintyivät lehtien palstoilla halukkaasti kertoen yhtiön tahrattomuudesta ja aikomus jatkaa entiseen tyyliin oli ilmeinen. Valtakunnan syyttäjän viraston edustaja sanoi radiohaastattelussa, että ei kannata riskeerata, seuraavalla kerralla syyte on aivan varma... Miksi syytettä ei tullut, vaikka siihen oli aihetta? Mikä on syyttäjälaitoksen tila tällä hetkellä?  Eikö se vaaranna koko oikeusjärjestelmän uskottavuutta? Eikö erittäin vilkas työajan ulkopuolinenkaan kanssakäyminen hakijan ja virkamiesten välillä vaaranna viranhoidon puolueettomalta näyttämistä?  Vaikka virkamiehet jopa maksaisivat omat ateriansa?  Kemijoki Oy:n kestityksistä lisää: JOURNALISTI 5/2-98 Mikko Niskasaari: KORRUPTIO PURI TOIMITTAJIINKIN Hyvävelijournalismin, jota Harri Nykänen käsitteli Journalistissa 8.1.98, lähisukulainen on korruptiojournalismi. Tämän alan edistäjänä on kunnostautunut muun muassa Kemijoki Oy. Kemijoki Oy:n vesioikeustuomareille antaman kestityksen tähden eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja määräsi viime syksynä syytteeseen kolme Pohjois-Suomen vesioikeuden tuomaria. Illanviettojen aikaan yhtiöllä oli, ja on, vesioikeudessa vireillä suuria hankkeita, muun muassa Vuotos. Lukuisten muiden virkamiesten ja yhtiön edustajien osalta syyteharkinta on vielä kesken. Yhtiö on kiistänyt rikoksen, mutta ei kestityksiä. Todennäköisesti Kemijoki Oy:n panostus tuomareihin on kuitenkin pientä verrattuna toimittajien hyysäämiseen. Siitä on omakohtaistakin kokemusta. Keväällä 1996 sain Kemijoki Oy:stä ystävällisen puhelinsoiton. Tarjolla olisi ollut muutama päivä perhostelua Lapin lohijoilla, matkat, hotellit ja täysi ylöspito yhtiön laskuun - ja vaikka helikopterikierros Vuotoksella. Mitä vain arvon toimittaja haluaa. Kemijoki Oy:n miehet oppaina, tietenkin. Kyseessä ei ollut porukkamatka, vaan täysin henkilökohtaisesti räätälöity tarjous. Kutsun syytä ei keskustelussa käsitelty, olihan se sanomattakin selvä: muutama kriittinen Vuotos-juttuni parissakin lehdessä. Matka ei kuitenkaan toteutunut, mikä jälkikäteen ajatellen oli oikeastaan vahinko. Viimeistään Lehtimajan päätöksen jälkeen kalareissusta olisi saanut mehevän jutun - jos pokka olisi pitänyt, mistä en voi olla varma. Moni kuitenkin yhtiön vieraana kävi. Eräskin tuttu ja yleensä täyspäinen päätoimittaja palasi julistaen innoissaan "kaikki Vuotos-altaan kritiikki on paskaa! Joutavaa rääseikköä koko alue, ei siellä kasva edes puuta" ja niin edelleen. Eihän yhtiö allasalueen männiköitä esitellyt ja taimikot tiirailtiin turvallisesti helikopterista- sinne ne eivät näy. Parin kuukauden päästä luin toisen lehden pääkirjoituksen ja kas kummaa, aivan sama viesti, aivan samoin sanoin. Taas vähän aikaa ja bongasin saman jutun kolmannesta lehdestä. Lehtiä seuraamalla olisi varmaan voinut laatia Kemijoki Oy:n vieraslistan. Yhtiön propagandaiskun antia enempää eivät kirjoittajat näyttäneet Vuotoksesta tietävän. Veikkaan, vaikkakaan en varmuudella tiedä, ettei paikallistenkaan toimittajien ole tarvinnut kuivin suin Vuotoksen papereihin tutustua. Veikkaan, että se selittää osin (vaikka ei kokonaan), Lapin toimittajien melko yhdenmukaisen Vuotos-linjan. Ainakin siellä päin syntyy kummallisia uutisia. Esimerkiksi YLE:n ykkösen pääuutislähetyksessä 5.1.98 väitettiin Rovaniemellä tehdyssä jutussa, ettei syytteisiin johtanutta kantelua olisi tehty, "jos Kemijoki Oy olisi maksanut tietyille maanomistajalle tietyn summan rahaa". Oliko tarkoitus väittää, että kantelijat kiristivät yhtiötä ja että on oikein, kun Kemijoki Oy juottaa tuomareita? Hämmästellä voi myös mistä syntyivät uutiset, että Kemijoki Oy menettää 100 miljoonaa markkaa joka vuosi, jonka Vuotos-päätös viivästyy. Oliko tarkoitus väittää, että yhtiöllä on automaattinen oikeus rakennuslupaan ja näytösoikeudenkäynnin lopputulos on ennakkoon sovittu? Toki itsekukin on ilmaista viinaa juonut, ja juo vastakin, ei siinä mitään. Jossain on kuitenkin raja, jossa toimittajan pitäisi ymmärtää, että vaikuttamisyritys ylittää kohtuuden rajat. Viimeistään silloin kirjoittaa aivan omituisia.