Home

YLISEN KEMIJOEN VEDENLAADUN MERKITYS ALAPUOLISELLE VESISTÖLLE

uittovene
Ylisen Kemijoen maisemaa.

Nykyisin ylisen Kemijoen veden happitilanne on hyvä eli happipitoisuus on 12 mg /l.  Harrit, siiat ja muut jalokalat viihtyvät näissä hapekkaissa vesissä.  

Jos suunniteltu Vuotoksen säännöstelyallas rakennettaisiin, muuttuisi tämä alue keväisin paikoin happikatoa potevaksi allaspohjaksi.  Altaasta purkautuvan veden happipitoisuus olisi ensimmäisinä vuosina 1-3 mg /l matemaattisen tietokonemallin mukaan.  Siinä happipitoisuudessa elää vain ruutana, tuo "ravanalainen siili"...

Aiemmin perusteltiin Pelkosenniemen alapuolelle sijoittuvaa voimalaitosta sillä, että uusi sijainti parantaisi altaan happitilannetta keväisin.  Kuitenkin kävisi ilmeisesti päinvastoin, eli uusi paikka altistaisi happipitoisuuden laskulle.

Nykyinen raikas, saasteeton ja happirikas ylisen Kemijoen vesi on elintärkeä alapuoliselle vesistölle.  Se on laimentanut ja laimentaa rakennettujen Kitisen ja Luiron vesiä ennen Kemijärveä ja on ollut tärkeä Kemijärven toipumiselle niin sen oman säännöstelyn kuin Lokan ja Porttipahdan sekä viime vuosina rakennettujen Kitisen patoaltaiden aiheuttamasta kuormituksesta.

Vuotoksen altaassa sotkettaisiin ylisen Kemijoen juomakelpoinen vesi mutavedeksi, jonka ominaisuuksista katselmuskirja antaa seikkaperäisen kuvan.  Se olisi alkukeväinä lähes hapeton, suuriä määriä ravinnepäästöjä omaava seos, jonka kuormituksesta suuri osa jäisi Kemijärveen.  

Vaikutus olisi kahdella tavalla negatiivinen:  Hapekkaan, hyvän veden tulo loppuisi ja sen sijasta tulisi vähemmän happea sisältävää vettä ja suuri kuormitus.

   Toimitusinsinöörin johtopäätökset vaikutuksista ovat kuitenkin hämmästyttävät:  Lupa altaan rakentamiseen voidaan myöntää !

Takaisin päästökysymyksiin