Home

Nykytilanne 7/4/2006:

KHO:n päätös 15/9/05: Kemihaaran suot kuuluvat Naturaan, rajaukset kutakuinkin hallituksen esityksen mukaiset eli koko ylistä Kemijokea ei laitettu ohjelmaan.

Ja yhä edelleenkin Vuotosta haikaillaan, lähinnä ministeri Pekkarinen, Lapin Liitto jne.

 

VUOTOSTAISTELU VOITETTIIN!

 

MITÄ SE MERKITSEE?

hele1

Lyhyt historia:

 Kemijoki Oy perustettiin 1954 ja Kemijoen valjastaminen voimatalouden tarpeisiin pääsi todella vauhtiin.

Vuotoksen allassuunnitelmaksi myöhemmin muuttunut Kemihaaran allas kuului jo alusta lähtien suunnitelmiin. Erona Vuotos-suunnitelmaan oli se, että myös Luiron kylä ja sen ympärillä olevat suot olisivat hukkuneet, padotettavaksi suunniteltu joki oli molemmissa suunnitelmissa kuitenkin samainen Yli- Kemijoki eli suunniteltu allas olisi ollut Suomen ensimmäinen ja ainoa alajuoksuallas - jota seikkaa on hämärretty nimikkeellä Vuotoksen allas. Vuotosjoki on Yli-Kemijoen sivujoki, joka laskee Yli-Kemijokeen pari kilometriä suunnitellun padon yläpuolella, ks. kartta.

 Ensimmäinen taisteluvoitto saavutettiin v. 1982, jolloin Sorsan (dem) hallitus teki nk. kielteisen periaatepäätöksen iltakoulussaan.

Matti Ahde (dem) oli sisäministerinä ja kävi kovan väännön Ounasjoki-ja Vuotos-hankkeiden kanssa lähinnä keskustalaisten kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeri Esko Ollila (kesk) kertoi julkisuudessa päätöksen sitovan myöhempiäkin hallituksia ja olevan lopullinen.

 Elvytys aloitettiin maa- ja metsätalousministeriön (=MMM) asettaman elvytyksen seurantatyöryhmän johdolla.

Samanaikaisesti toimi toinen MMM:n asettama komitea Kemijoen moninaiskäyttöä suunnittelemassa ja sen sihteerinä toimi Simo Perkkiö, myöhemmin Vuotos-hankkeen vesioikeusprosessin toimitusinsinööriksi nimitetty virkamies. Vuotos-allas sisällytettiin mahdollisuutena näihin suunnitelmiin eli MMM toimi ristiriitaisesti ja kaksinaamaisesti.

 -80-luvulla Kemijoki Oy toimi hyvin aktiivisesti Vuotos-hankkeen puolesta.

Yhtiöön palkattiin mm. tiedotuspäälliköksi Pentti Lahdenperä (kok), joka informoi asiasta erittäin ahkerasti paikallisia vaikuttajia martoista opettajiin, poliitikoista yritysjohtajiin maakuntakierroksilla ja Kemijoki Oy:n toimitiloissa.

 Kansanedustaja Hannele Pokka (kesk) kuuluu käyneen moottorikelkan kyydissä talvella Kokonaavalla 80-luvun puolivälissä.

Hän totesi reissulta tullessaan, että elvytys on epäonnistunut. Elvytystä oli jatkunut 2 vuotta tuossa vaiheessa - eikä Kokonaapa edes kuulunut "elvytettäviin" alueisiin - onneksi... Hannele Pokka muuttui altaan vastustajasta altaan mitä kovimmaksi ajajaksi. Hänen uransa lähti nousuun: oikeusministeriksi ja myöhemmin Lapin läänin maaherraksi, jatkossa mahdollisesti sisäministeriön kansliapäälliköksi...

 90-luvun taitteeseen mennessä Vuotos olikin joka päivä esillä Lapin tiedotusvälineissä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen (kok) antoi v. 1989 yhtiölle luvan ostaa maita Vuotos-alueelta, ilmeisesti maa- ja metsätaloutta varten, kun kielteinen periaatepäätös oli voimassa&ldots; Metsänhoito on edelleen laiminlyöty Kemijoki Oy:n mailla.

 Vuonna 1991 Esko Ahon porvarihallitus antoi kauppa- ja teollisuusministeriölle (=KTM) tehtäväksi valmistella Vuotos-asiaa.

Vuotos-alueen metsänparannusvarat peruutettiin ja -suunnitelmat jäädytettiin maa- ja metsätalousministeri Martti Puran (kesk) toimesta.

 V. 1992 stressaavien vaiheiden jälkeen hallitus teki niin kutsutun myönteisen periaatepäätöksen ja antoi toimiohjeen.

Kemijoki Oy jätti hakemuksensa Pohjois-Suomen vesioikeudelle 1992 ja katselmustoimitus käynnistyi. Vuotoksen valmistelu alkoi hyvin konkreettisesti ja määrätietoisesti tämän käsittelyn ulkopuolellakin: Kemijoki Oy sai sidotuksi kunnat Vuotospaketti-neuvotteluihin.

 Vesistörakentamisratkaisuissahan on aina ollut vesioikeusprosessin rinnalle rakennettu sopimusjärjestelmä haittakompensaatioita silmällä pitäen.

Jopa ympäristöhaittakompensaatiot osataan tässä systeemissä arvottaa&ldots;

Sähkönhinta on sopimusvarainen - ja Lapin aluealennuskin on tarkoittanut sitä, että Lapissa sähkö on kuitenkin takavuosinakin maksanut enemmän kuin etelässä.

Hankkeita suunniteltaessa on houkuteltu hyvin halvalla sähkönhinnalla tulevaisuudessa. Ihmiset jopa ajattelivat saavansa ilmaisen sähkön&ldots;

 Samalla alkoi kilpajuoksu siitä, etteivät vain erilaiset kunta- lääni- ja valtakuntatason ja eri viranomaisten päätökset saavuttaisi lainvoimaa ennen niiden laillisuuden tutkimista.

Sitä työtä on tehty yli kymmenen vuotta vesioikeustaistelun ohella ja saatu todistetuksi useita viranomaistoimia laittomiksi, etenkin MMM:n hallinnonalalla.

Monta laittomana pitämäämme toimintaa järjestelmä on kuitenkin sallinut. Oikaisua ei ole saatu aikaiseksi, esimerkkinä kilpailuvirastolle veroasioista mennyt kantelu:

Keskusverolautakunnan ennakkopäätös vuodelta 1992 seuraamuksineen Vuotos-alueen kauppojen myyntivoiton veron huojentamiseksi Kemijoki Oy:lle myytäessä.

Keskusverolautakunta oli tehnyt v 1992 ennakkopäätöksen, jonka perusteella Vuotos-alueen kaupoissa Kemijoki Oy:lle myytäessä sai vähentää 80 % myyntihinnasta ja vain loppuosasta joutui maksamaan myyntivoiton veron.

Näin myös entisen ministerin Martti Puran yhtiön kaupassa oli sovellettu 80 %:n huojennussääntöä, vaikka muille tahoille myytäessä olisi vähennys ollut vain 30 %.

Mm. hänen yhtiöllään oli tontti ollut hallussaan reilusti alle 10 vuotta ja hän sai vielä vaihtotontin ja nk. hyvän hinnan "vettyvällä alueella" sijaitsevalle mökilleen yleisistä periaatteista poiketen.

 Noihin aikoihin jokiyhtiö sai valtiolta osakepääoman korotusta yli 60 miljoonaa silloista Suomen markkaa. Siis meidän veronmaksajien rahaa. Siitä yhtiö sai ostovoimaa Vuotos-alueen maakauppoihin!

Monet vastustajatkin taipuivat myymään, kun "pakkolunastuksessa maista ei makseta mitään - ja se pakkolunastushan alkaa heti, kun yhtiö omistaa puolet alueesta". Tämä oli MMM:n info lehden palstoilla.

Kunta ja seurakunta möivät hyvissä ajoin maansa mm. Keminsaarilta.

Valtio luovutti vaihtomaina 3900 hehtaaria suota yhtiölle "koskiomaisuutena" ilman eduskunnan mielipidettä.

· Jo ennen varsinaisen vesioikeuskäsittelyn (1996) alkamista yhtiö omisti näiden toimien kautta yli 80 % alueen maista. Yhteismetsäkauppa (noin 10 % koko alueesta) purkautui yhteismetsälain vastaisena korkeinta oikeutta myöten - niinpä lakia muutettiin ja kauppa saatiin myöhemmin tehdyksi.

 Vuotos-hankkeen historiassa siirtomaa-asetelma näkyy selkeänä:

paikalliset "vasallit" on valjastettu edistämään valtionyhtiön hanketta, myös paikallisen ympäristöviranomaisen rooli on ollut hanketta edistävää.

· Ote Rainer Fagerströmin Lapin yliopistossa tekemästä Yrityksen taloustieteen syventävien opintojen tutkielmasta (syksy 2002) VUOTOS PÄÄTTYMÄTÖN INVESTOINTIPROSESSI?

Kemijoki Oy:n lakimies Kaj Hellstén: " Kemijoki Oy:ssä pidetään Vuotosta erityistapauksena.

Jos puhutaan yleensä voimatalousrakentamisesta tai säännöstelyhankkeesta, niin riski ei mielestäni liity lupaan. Pääsääntöisesti lupa tulee.

Lupaehdot voivat olla eriä kuin hakija toivoo. Meidän järjestelmä on sillä lailla rakennettu, että

meidän vesilainsäädäntö lähtee siitä, että viranomaisten tehtävänä on edesauttaa luvan saantia, nekin joutuvat kehittämään sitä suunnitelmaa siihen suuntaan, että lupa voidaan myöntää,

olkoonkin, että lupaehdot ovat tiukempia, mitä ehkä hakija toivoo.

Vuotos on erikoistapaus, koska tässä on kyse prejudikaatti, ennakkotapauksesta, että onko tämä vastoin vesilain tämmöisiä ehdottomia luvan myöntämissäännöksiä ja siinä mielessä Vuotoksen kohdalla on oikein miettiä näitä riskejä, mutta se koskee vain Vuotosta" (KH 27.5.1997)

 Itse raastava ja erittäin työläs vesioikeusprosessi eteni seuraavasti:

· Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 29/2/2000: äänestyspäätöksellä lupa rakentamiseen, mutta käytännössä ei töidenaloituslupaa. Siis ensimmäinen voitto meille.

· Vaasan hallinto-oikeuden päätös 14/6/2001: kielteinen päätös äänin 5/1.

Tämän hetken tilanne:

18/12/2002 KHO teki lopullisen kielteisen päätöksen Vuotos-hankkeesta. Tätä päätöstä kaikki noudattakoot.

 Kuitenkin:

· Maaherramme Hannele Pokka uudenvuodenpuheessaan otti kannan, että KHO:n päätös oli väärä ja että tulisi laatia erillislaki Vuotoksen altaan rakentamiseksi.

· Tätä kantaa tuki voimakkaasti Lapin Liitto, jonka puheenjohtajana toimii silloinen keskustan kansanedustaja, Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva. Hän on ajanut asiaa erittäin voimakkaasti sen jälkeenkin.

· Lapin liiton erityisasiantuntija Jaakko Ylitalo (vas) on suorastaan asian päällepäsmäri.

· Lähes kaikki keskustan kansanedustajaehdokkaat Lapissa liputtivat vielä vaaleissakin Vuotoksen altaan puolesta.

· Puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki kuitenkin sähköpostiviestissään nuorelle puoluetoverilleen (ja myös Suomen Luonnon haastattelussa) oli sillä kannalla, että KHO:n päätökseen tulee tyytyä. Juristilta johdonmukainen kanta.

· Entinen oikeusministeri, oikeustieteen tohtori, ympäristöoikeuden dosentti ja maaherra Hannele Pokka sen sijaan ei arkaillut ottaa toista kantaa :) :) :)

· Myös Lapin yliopistossa ympäristöoikeutta opettava kansanedustajaehdokas (kokoomus) Ulla Karvo oli ja on Pokan linjoilla - ja vahvoilla Lapin Liiton vakanssille.

· Kemijoki Oy julkisti hetimiten päätöksen jälkeen halunsa tehdä jokivoimalaselvityksen ylisen Kemijoen vesistön suojelemattomille osille.

 Vaalien jälkeen Lapin Liitto ja keskusta ovat voimakkaasti hallitusneuvotteluita myöten vaatineet vesivoimaselvitystä säätövoimatarve huomioon ottaen - taka-ajatuksena edelleen jopa Vuotoksen allas.

Hannu Takkula sukkuloi kovasti hallitusneuvotteluissa tällä asialla - ja maakunnan ykköslehti Lapin Kansa piti meidät lappilaiset ajan tasalla näissä pyrkimyksissä.

Moni suuresta voitosta hiljakseen iloinnut ihminen tunsi itsensä petetyksi - ja taas toiset vilpittömästi allasta haluavat saivat uutta toivoa. Asiaan vähemmän syventynyttä ihmistä on helppo manipuloida.

 Ei ole mielestäni epäilystäkään siitä, että Vuotos-hanke on nyt saanut lopullisen kielteisen sinetin.

Korkein hallinto-oikeus (=KHO) on todennut Vuotos-hankkeen olevan ehdottomien rakentamiskieltojen mukainen hanke. Sillä ei siis ole edellytyksiä. Montakohan lakiasiantuntijaa eduskuntakäsittelyssä olisi puoltamassa erityislakia?

 Sen sijaan ylisen Kemijoen jokivoimalahankkeilla aiotaan vielä riitelyttää ja näivettää tätä maan kolkkaa.

 Puolivuosisataisesta Vuotos-taistelusta on seurannut toinen ongelma: Kemijoki Oy omistaa nyt nk. Vuotos-alueen maista noin 93 %.

Yhtiö uhkasi tänä keväänä olla vuokraamatta maitaan hirvenmetsästysseuroille. Tämä iki-muistoinen oikeus on nyt yhtiön käsissä. Se taipui kuitenkin vuokraamaan alueita korkealla vuokralla. Vastustajilta kiellettiin soututanssien pito jo vuonna 1995 yhtiön mailla.

Kemijoki Oy vuokraa nyt (kuuleman mukaan) hankkimiaan mökkejä niiden entisille omistajille, ei ulkopuolisille.

 Pelkosenniemen kunnanjohtaja, jossakin vaiheessa Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsenenäkin ollut Pauli Laurila on ajanut hanketta alusta lähtien.

Alkuvuosina Pelkosenniemen valtuuston enemmistö kuitenkin oli allasta vastaan. Hänen vaimonsa, Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kl:n johtava hoitaja, Pirjo Laurila on nyt Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen.

 Kemijoki Oy voi edelleen manipuloida kaikkea toimintaa tällä maankolkalla, vaikkakin:

· Yhtiönä se on toiminut kaikkea muuta kuin tulosvastuullisesti: se teki investointinsa omalla riskillään - ja se hävisi vesioikeudenkäynnin.

· Kuka esimerkiksi (luonto)matkailuyrittäjä uskaltaisi perustaa yrityksen, kun ei ole mitään varmuutta vapaista jokireiteistä jatkossa?

Mitä nyt pitää tehdä, että kielteinen päätös konkretisoituu?

 Valtioneuvoston kuuluu ottaa vastuu tätä aluetta piinanneen ja näivettäneen hankkeen jälkihoidosta.

Aikoinaan Esko Ahon hallitus runttasi nk. myönteisen periaatepäätöksen ilman perusteluja, vastoin Valtiontaloudellisen tutkimuskeskuksen taloudellisuusselvityksiä.

Tarkemmat ympäristöselvitykset jätettiin vastuuttomasti tehtäväksi vesioikeusprosessin aikana - vastoin ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen (kok) ja ympäristöministeriön kantaa.

Todellisuudessa luontoarvot olivat jo silloin riittävästi tiedossa kielteistä päätöstä varten, mutta sitoumus Kemijoki Oy:n pyrkimyksiin painoi liikaa vaa'assa.

 Missä ovat nyt vastuunkantajat?

Esko Aho esiintyy suurena valtiomiehenä päivittäin mediassa. Hän voisi nyt - kokemuksen syvällä rintaäänellä - yhtä ponnekkaasti vaatia voimavaroja oman hallituksensa päätöksen aiheuttaman tilanteen jälkihoitoon. 

 Esitän seuraavia (osin aiemminkin esitettyjä) toimia:

1. Koko ylisen Kemijoen virtavesistö Ounasjoen tapaan ja sen suistoalue on laitettava Naturaan. Näin vältetään uusi jokivoimalahankeriitely.
2. Valtion on hankittava Kemijoki Oy:n omaisuus haltuunsa esim. vaihtomaakaupoilla. Tästä on jo kokemusta, vrt. valtionmaiden luovutus!
3. Näistä siis Natura- arvoiset alueet laitettava Naturaan
4. Muut alueet ja omaisuus kannustavin ehdoin entisille tai uusille yrittäjille kestävää maa- ja metsätaloutta (johon poronhoito ja marjastustalous ym kuuluvat) sekä pienimuotoista luontomatkailua silmällä pitäen.
5. Heti kuluvana kesänä on suoritettava laiminlyödyt metsälainmukaiset metsänuudistukset mahdollisimman luontoystävällisesti ja paikallista työvoimaa käyttäen.
6. Natura- alueilla on mahdollista saada erilaisia EU-tukia, Life- rahastosta esimerkiksi. Tukien hakeminen on tehtävä heti Naturaan laittamisen jälkeen. Tämä tuki tuskin on haitallista Pelkosenniemen kuntaakaan ajatellen.
7. Valtion rahoja on käytettävä tälle alueelle kompensaationa vuosikymmenten alasajosta.
8. Kemijärven säännöstelyhaittoja on korjattava, aina Keminsaarille asti
9. Lisäkoneistot alapuolisiin voimaloihin on rakennettava (ei enää Vuotoksella kiristystä)
10. Lakeja on kehitettävä niin, että taloudellisuus- ja ympäristöselvitykset on tehtävä jo ennen poliittisia päätöksiä. Vesilain muuttamistarpeista varmaankin puhuu Pirjo-Riitta myöhemmin.
11. Viranomaisten on toimittava siinä tehtävässä, mihin tuo suuri joukko on asetettu eli valvomaan lakien noudattamista.
12. Nk. demokraattisena suojapeitteenä toimiva ulkopuolinen sopimusjärjestelmä on purettava

 Yksittäisten kansalaisten ei pidä joutua tekemään viranomaisten töitä. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se ei ole millään tavalla helppo tehtävä.

 Vetoan täällä oleviin poliitikkoihin: Tehkää konkreettisia esityksiä asiaintilan korjaamiseksi - ja sitoutukaa asian hoitoon.

Keminsaarilla 15/6/2003
Helena Tiihonen
http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos