Home

hanhet
Kuva:Seppo Keränen

Euroopan yhteisöjen Komissiolle

Asia: Ehdotus Euroopan yhteisön Natura 2000-verkostoon.

Euroopan unionin neuvosto on 21. päivänä toukokuuta 1992 päättänyt, että jäsenvaltioiden on perustettava erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto Natura 2000.

Verkosto koostuu alueista, joilla on Habitaattidirektiivissä A: 21.5.1992 lueteltuja luontotyyppejä ja luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa (SCI-alueet), sekä Lintudirektiivin 79/409 säännösten mukaisista erityisistä lintujen luojelualueista (SPA-alueet).

Edellämainittuihin direktiiveihin nojautuen ehdotamme Suomen Natura 2000-verkostoon Kemihaaran suoaluetta.

Kyseessä on laaja suo- ja suurjokialue, arvokas kokonaisuus Suomessa ja yksi harvoista koko maailmassa.

Kemihaaran suoalue tayttää SPA-kriteerit ja sisältyy BirdLifen IBA-ehdotukseen 1997.

Alueella on lintudirektiivin lajeja 21 kpl pesivänä, muutto- sekä ruokavieraina 8 lajia.

Vuoden 1994 aikana alueella tavattiin 10 valtakunnallisesti uhanalaista lajia.

Alue täyttää lintujen suhteen selkeästi ja monipuolisesti Natura 2000-alueen kriteerit:
- alue on boreaalisen alueen linnuston suhteen lintulajistoltaan edustavin alue Suomessa
- alueella pesii Suomen/EU:n suojelun kannalta tärkeitä, soita suosivia lajeja suurimpia määriä Suomessa
- alue on Suomen parhaita kahlaajien pesimäalueita
- alue on erittäin edustava metsälinnuston suhteen

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.5.98 (asia C-3/96) Alankomaiden Kuningaskunnalle perustelee tuomion "... jäsenvaltion on osoitettava erityissuojelualueiksi kaikki ne kohteet, jotka lintutieteellisiä arviointi- perusteita soveltaen vaikuttavat sopivimmilta kyseisten lajien suojeluun"

Allalueteltujen Lintudirektiivin I liitteessä mainittujen lintujen pesimäalueena Kemihaaran suoalue on lintutieteellisten kriteerien perusteella (IBA Suomi) paras, toiseksi paras tai yksi parhaista koko Suomessa:

- kurkia pesii enemmän kuin missään muualla luotettavasti tutkitulla alueella Suomessa

 
Kurki2
Kuva:Seppo Keränen

 - uiveloita pesii enemmän kuin millään muulla alueella Suomessa

- sinisuohaukkoja pesii toiseksi eniten Suomessa

- Suomen tärkeimpiä vaarantuneeksi luokitellun muuttohaukan pesimäalueita.

 
Muuttohaukka2
Kuva: Seppo Keränen

Kemihaaran suoalue täyttää myös SCI-kriteerit:
Alueella on 12 luontodirektiivissä mainittua luontotyyppiä ja 3 kasvilajia, ja valtakunnallisesti uhanalaisia kasvi- ja sienilajeja on löytynyt 13 ja eläinlajeja viisi.

Kemihaaran suot (10 000 hehtaaria) kuuluvat Vuotosalueeseen, jonka käyttäminen voimatalouteen on ollut suunnitelmissa 1940-luvun lopulta lähtien. Aluetta uhkaa Kemijoki Oy:n hanke rakentaa voimalaitos ja patoallas, joka säännöstelyn (n. 8 m) ylärajalla peittäisi alleen 240 km2 suoaluetta (mm. Kemihaaran suot), harju- ja suurjokiluontoa.

Mikäli Vuotoksen allas rakennetaan, tuhoutuu Kemihaaran suoalue, esimerkiksi alueelta arvioidaan häviävän n. 45 000 lintuparia, jos altaan saarille asettuisi n. 4500 paria ja rannoille 3500 paria.

Päätöksessä 19.5.98 (asia C-3/96) mainitaan, että "Direktiivin 2. artiklassa mainittuja taloudellisia vaatimuksia ei saa ottaa huomioon valittaessa erityissuojelualueita ja määriteltäessä niiden rajoja."

EU:n käytännön mukaan em. päätös tukee vahvasti ehdotustamme, että Kemihaaran suot otetaan EU:n Natura 2000-verkkoon.

Alue sisältyi Ympäristöministeriön tekemään ehdotukseen Natura 2000 alueista 7.4.1997 ja 14.4.1998.

Liitteet ja Kemihaaran suoaluetta koskeva Komission käsittely pääpiirteissään:
1. MEP Heidi Hautalan valitus 95/5000
2. Ympäristöministeriön vastaus 26.6.1996 Komission selvityspyyntöön kantelun johdosta
3. MEP Heidi Hautalan lisäselvitykset 12.12.1997 (ks. myös liitteet)
4. Komission perusteltu lausunto 2.12.1998 (vastaus Komission perusteltuun lausuntoon asiassa 98/2208 (kirje K(1998) 3808 lopull, 17.12.1998).

Allekirjoittaneet ympäristöjärjestöt:

Suomen luonnonsuojeluliitto r.y.
Timo Helle Esko Joutsamo
puheenjohtaja pääsihteeri

Luonto-Liitto ry
Olli Turunen Tuomas Rantanen
hallituksen puheenjohtaja pääsihteeri

The Finnish Society for Nature and Environment (Natur och Miljö)
Hasse Svensson Ulrica Cronström
Chairman Secretary General

Maan Ystävät (Friends of the Earth Finland)
Jan Kunnas
puheenjohtaja

Greenpeace Pohjola
Per Stenbeck (alkuperäinen allekirjoitus toimitetaan tarvittaessa)
pääsihteeri

Suomen WWF
Jari Luukkonen (alkuperäinen allekirjoitus toimitetaan tarvittaessa)
suojelutoimen johtaja

Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry
Simo Kyllönen
puheenjohtaja

Allekirjoittanut alkuperäisväestötaho:

City - Sámit rs
Hans Morottaja                                            Raija Luhanto
    puheenjohtaja                                   varapuheenjohtaja

Allekirjoittaneet kansanliikkeet ja yhteisöt:

Vapaa Vuotos-liike                  Vuotoksen Voima Oy    Helena Tiihonen
       hallituksen puheenjohtaja