Helena Tiihonen
VALITUS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Syy: Valtioneuvoston päätös 22/1/2004 alueista, joiden osalta KHO on palauttanut valtioneuvoston 20/8/1998 tekemän päätöksen Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksesta uudelleen käsiteltäväksi koskien osiota Kemihaaran suot, FI1300907. Edustukseni: oma palstani Keminsaarilla ( Tuuliketo Rno 36:27, liite aiemmissa asiakirjoissa), pienten määräalojen osaomistukseni Kokonaavalla, alaikäisten lasteni Eveliina ja Marjo Talvensaaren sekä aiemmin toimitetun luettelon mukaisesti satojen luonnonsuojelutarkoituksessa ostettujen pienten määräalojen omistajien omaisuus (Keminsaarilla Ahola Rno 36:28 ja Kokonaavalla Ojaranta Rno 87:64). Lisäksi edustan Vuotoksen Voima Oy:tä (ks. aikaisemmat valtuutusasiakirjat), joka omistaa tontin ja sille rakennetut kiinteistöt Jaurujoen varrella nk. Vuotos-alueella ( Aatunlehto Rno 8:36 Sallan Kursun kylässä ). Lisäksi edustan Vapaa Vuotos - liikettä. Olen Metsonpirtti - nimisen tilan toinen omistaja Kemijärven Kaisanlahden rannalla, siis Kemihaaran raikkaiden vesien pelastavassa vaikutuspiirissä. -Ympäristöministeriön alkuperäisessä esityksessä Kemihaaran soiden ainutlaatuiset luontoarvot ja lintuarvot oli luetteloitu parhaimman tietämyksen mukaisesti. Vuosien saatossa on tullut esiin vielä arvoja korostavia tarkennuksia, kuten Kemijoki Oy:n teettämät lisäselvitykset Kilpiaavan ja Vuotos-alueen kohteiden osalta, ks. aiemmat asiakirjat. Viittaan aikaisempiin Natura 2000- prosessin kuluessa tekemiini muistutuksiin, vastineisiin ja valituksiin (KHO:lle) niin Natura 2000-esityksestä kuin Natura 2000- täydennysesityksestäkin - jonka käsittely on vielä kesken ( valitus 10/07/2002). Vuotos- ja Natura 2000-käsittelyiden yhteydessä ko. kohteesta on kertynyt valtava tietoaineisto, joka antaa ehdotuksen tekijöille ja päättäjille lainmukaiset ja oikeat perusteet Natura 2000-kohteen rajauksiin. Mutkikkaiden poliittisten kuvioiden jälkeen valtioneuvosto on viimeisessä päätöksessään 22/1/2004 sisällyttänyt nk. Kemihaaran suot Natura 2000-ehdotukseensa. Itseni ja edustamieni tahojen puolesta kannatan Kemihaaran suiston liittämistä Natura 2000 - ohjelmaan, mutta vaadin edelleen koko Kitisen kanssa yhtyvän ylisen Kemijoen = Kemihaaran valjastamattomana virtaavan suurjokivesistön liittämistä ko. ohjelmaan, sisältäen kaikki sen haarat latvoille saakka. Ehdotettu rajaus (Vuotosjoki, osa Jaurujokea) on keinotekoinen. Ylinen Kemijoki, jonka alajuoksualtaaksi Vuotosta suunniteltiin, on luonnonmaantieteellinen kokonaisuus, Natura 2000-ehdotukseen liitetyn Ounasjoen tapaan. Ylinen Kemijoki on Itä-Lapin ainut valjastamaton suurjoki, kun sekä Luirojoki että Kitinen on valjastettu. Lisäksi vaadin Luiron soiden ja nk. Vuotos-alueen soiden keinotekoisen rajauksen poistamista eli ko. kohdealueiden yhtenäisyyttä luonnontieteellisten kriteerien mukaisesti, ks. Finiba-kartta tältä osin, liite toimitettu aiemmin. Suurjoki on muovannut suistonsa ainutlaatuiseksi: on oikein, että myös Kilpiaapa on liitetty esitykseen, koska se on oleellinen osa maailman mitassa merkittävästä aapasuoko-konaisuudesta, jonka muut osat siis ovat Luiron suot ja nk. Vuotos-alueen suot. Luiron suot ja Kilpiaapa poikkeavat tyypiltään nk. Vuotos-alueen soista, jotka muistuttavat eniten tyypiltään aikaisemmin Lokan ja Porttipahdan altaiden alle hukutettuja soita, joten niiden "korvaajia" ei löydy, suuren suokokonaisuuden "korvaajasta" puhumattakaan. Etenkin nk. Vuotos-alueen soiden luontotyypit lettoineen, pienvesistöineen ja valjastamattomine jokivarsineen ovat niin laadultaan kuin määrältään olevien selvitysten mukaan poikkeuksellisia (vrt.aiemmat asiakirjat ja KHO:n palautta-mispäätös 6/2000). Myös linnuston laadullisesta ja määrällisestä arvosta on tehty Vuotoksen allashankkeeseen liittyen mittavat selvitykset ( ks. aikaisemmin toimitetut liitteet ja SYKE:n juuri ilmestynyt Vuotoksen alueen luonto, Tapio Lindholm,toim.) ja niissä on todettu esimerkiksi, että ko. alueella lintujen parimäärä on lähes kaksinkertainen Lapin soidensuojelualueisiin verrattuna. Lausuma alkuperäisen Natura- päätöksen yhteydessä niistä selvityksistä, mitä Suomi on antanut EU-komissiolle kantelun johdosta koskien Kemihaaran soiden arvoja sekä EU-komission virallisesta huomautuksesta, joka koskee lintudirektiivin toimeenpanoa, todistaa myös ko. asian. Valtioneuvoston käsittely palauttamispäätöksen jälkeen kesti lähes neljä vuotta ja luonnontieteelliset seikat tuntuivat olevan sivuseikka. Kuitenkin: vain luonnontieteellisten kriteerien pitää olla ohjenuorana Natura 2000-ohjelman toteuttamisessa. Suuri luonnonmaantieteellinen kokonaisuus takaa tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet niin luonnonsuojelulle kuin alueen kestävälle elinkeinokäytöllekin. Alue on saavuttanut laajan tunnettavuuden vuosikymmeniä kestäneen Vuotos-prosessin kautta ja lopullisen päätöksen kautta on olemassa pohja kestävälle luontoarvot huomioonottavalle käyttösuunnitelmalle ja käytölle. Kestävän kehityksen mukainen elinkeinotoiminta Lapin luontoon tukeutuvine arvoineen on mahdollista vain siten, että mahdollisilla yrittäjillä (matkailu maa- ja metsätalouselinkeinojen ohella ja yhdessä niiden kanssa) on varmuus siitä, että alueen luonnolle perustan ja ominaiset erityispiirteet antava suurjoki säilyy vapaana jatkossakin. Toinen linja eli jokivaljastamisella spekulointi jatkaisi riitelyn perinteitä, eikä suinkaan olisi sosiaalisesti ja taloudellisestikaan kannattavaa. Natura sen sijaan takaisi jatkossa esim. Life-rahoitusta nimenomaan kestäville elinkeinoille, kuten pienimuotoiselle luontomatkailulle liitännäisineen. VAATIMUS Pyydän korkeinta hallinto-oikeutta tarkistamaan valtioneuvoston päätöksen kohteen Kemihaaran suot osalta siten, että rajaukset perustuvat direktiivien mukaisesti luontoarvoihin ja lintuarvoihin ilman keinotekoista pirstomista ja vaadin virheellisen päätöksen korjaamista tältä osin. Koko ylisen Kemijoen virtavesistön suistoineen tulee olla Natura 2000-ehdotuksessa.
Kemijärvellä 13/4/04 |