|
KORJAUS allaolevan vastaselityksen tietoihin: Professori Erkki J. Hollo ei ole toiminut vesilakitoimikunnan puheenjohtajana vaan vailla äänioikeutta olevana pysyvänä asiantuntijana. ****************
Helena Tiihonen
VASTASELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE Syy: Ympäristöministeriön 16/6/04 antama lausunto valituksista, jotka koskivat valtioneuvoston päätöstä 22/1/2004 alueista, joiden osalta KHO on palauttanut valtioneuvoston 20/8/1998 tekemän päätöksen Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoston Suomen ehdotuksesta uudelleen käsiteltäväksi koskien osiota Kemihaaran suot, FI1300907. Toistan aikaisemmin lausumani. Ympäristöministeriön lausunnossa sanotaan Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien osalta suo-tuisan suojelun tason täyttyvän, kun Tornionjoki on liitetty Naturaan. Tornionjoki on rajajoki Suomen länsirajalla. Tornionjoesta vähän idempänä Kemijoen sivujoki Ounasjoki on myös liitetty Naturaan. Näin kuuluukin olla. Miksi Ounasjoen kaltaista, ainoaa itäistä, itsenäistä vapaata suurjokihaaraa ylistä Kemijokea ei ole liitetty Naturaan? Vaikka olen kuullut, että "sitä pitkään harkittiinkin. Aivan vastaavalla tavalla ihminen on ulottanut vaikutuksensa Ounasjoen alajuoksulle ja jokiosuuksille kuin ylisellä Kemijoellakin: padotus vaikuttaa Ounasjoen alaosalla ja uittoperkauksia yms on tehty myös Ounasjoella. Annetaanko mennä edelleenkin, kun ihminen on ehtinyt tekemään tekosiaan joka puolella? Ainakin Vuotoshankkeen vaikutuspiirissä pitää säilyttää Kemijoki Oy:n optio? Vesirakentamishistorian surulliset lieveilmiöt = "Lapin maan tapa" juontuu suurelta osin Lapin vesi-ja ympäristöpiirin (nykyisen Lapin ympäristökeskuksen) ja Kemijoki Oy:n kytköksistä. Säännöstelylupien haltijanahan oli aiemmin juuri Lapin vesi-ja ympäristöpiiri. Muistettakoon myös, että Lapin ympäristökeskus poiketen ympäristöministeriön kannasta ei esittänyt Kemihaaran soita alun alkaenkaan Naturaan - ilmeisesti historiallispoliittisista syistä. Oheistan liitteinä lehtiartikkeleita maakunnan ykköslehden Lapin Kansan palstoilta koskien ylisen Kemijoen uhkia. Pyydän liittämään aikaisemmin (noin 1,5 kk:tta sitten) lähettämäni Lapin Kansan päätoimittajan kolumnikopion ko. yhteyteen. Huolimatta KHO:n vailla edellytyksiä olevasta Vuotoksen allashankkeesta tekemästä lopullisesta kielteisestä päätöksestä, "jota kaikki noudattakoot", jatkuu sama vanha virsi eli yhä vain Vuotosta ja "puhtaan" vesivoiman rakentamispaineita. Kemijoki Oy painostaa Vuotoksen rakentamista työntekijöiden irtisanomisella, eikä edelleenkään ryhdy lisäkoneistojen rakentamiseen olemassa oleviin alajuoksun voimaloihin, kuten tulosvastuullisen yhtiön kuuluisi tehdä. "Lisäkoneistojen rakentaminen tulisi kannattavammaksi Vuotoksen rakentamisen jälkeen." Lisäkoneistojen rakentamisen mielekkyydestä on hyvä esimerkki Isohaaran lisäkoneisto, jonka avulla ko. voimalaitoksen tuotanto yli kaksinkertaistui - ilman Vuotoksen allasta. Vesilakitoimikunnan enemmistö (puheenjohtajana Erkki Hollo, joka antoi lausuntonsa Kemijoki Oy:lle KHO:ta varten Vuotoshankkeen vesioikeuskäsittelyssä intressivertailun ja ehdottoman kieltopykälän ensisijaisuudesta lupaharkinnassa) on halunnut "vesittää" ehdottoman rakentamiskiellon ympäristöhaittojen osalta. Intressivertailuun ei vieläkään esitetä rakentamiskustannusten laskemista. Katselmukset ja lopputarkastukset ovat ilmeisesti turhia ym. Siis muutetaan lakia, kun oikeus löysi ehdottomat rakentamiskiellot 50 vuotta vanhassa hankesuunnitelmassa. Samaan suunnitelmaan liittyvä yhteismetsäkauppa onnistui samoin lakimuutoksella. Ko. seikat eivät ole omiaan tukemaan tuomioistuinten arvovaltaa ja luottamusta oikeuksien mahdollisuuksiin tehdä oikeita päätöksiä isoissa hankkeissa, joissa intressit ovat hyvin ristikkäisiä. Ko. pyrkimykset estävät kansalaisia motivoitumaan lailliseen vaikuttamiseen ja oikeuksiensa puolustamiseen. Kansalaisia uhkaa väsymys ainaisiin omaa aluettaan koskeviin lehmäkauppoihin ja onpa tullut jo kannanottoja toimintatavoista, joiden yhteydessä tuskin voitaisiin puhua laillisuusvalvonnasta. Laillisuus, tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja KOHTUUS lienevät oikeusvaltion periaatteita, joita toivon korkeimman hallinto-oikeuden noudattavan Kemihaaran soita koskevassa päätöksessään. Ei ole ko. periaatteiden mukaista riitelyttää tätä maan kolkkaa enää toista puolivuosisataista ylisen Kemijoen valjastusuhkalla - vaikka useat poliitikot ja viranomaistahotkin sitä näyttävät haluavan.
VAATIMUS Pyydän korkeinta hallinto-oikeutta tarkistamaan valtioneuvoston päätöksen kohteen Kemi-haaran suot osalta siten, että rajaukset perustuvat direktiivien mukaisesti luontoarvoihin ja lintuarvoihin ilman keinotekoista pirstomista ja vaadin virheellisen päätöksen korjaamista tältä osin. Itseni ja edustamieni tahojen puolesta vaadin edelleen koko Kitisen kanssa yhtyvän ylisen Kemijoen = Kemihaaran valjastamattomana virtaavan suurjokivesistön liittämistä ko. ohjelmaan, sisältäen kaikki sen haarat latvoille saakka. Ylinen Kemijoki, jonka alajuoksualtaaksi Vuotosta suunniteltiin, on luonnonmaantieteellinen kokonaisuus, Natura 2000-ehdotukseen liitetyn Ounasjoen tapaan. Ylinen Kemijoki on Itä-Lapin ainut valjastamaton suurjoki, kun sekä Luirojoki että Kitinen on valjastettu.
Kemijärvellä 21/7/04
Helena Tiihonen Liitteet: Lehtileikekopioita |
