Helena Tiihonen Kaisankankaantie 165 98400 Isokylä 016-813210, 0400-345104, fax:016-812039 email:helena.tiihonen@sll.fimnet.fi kotisivu:http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos   SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE, DNO 2405/3/01. Kirjeenne 24/1/2002   ASIA Kemijoki Oy:n valitus liitteineen sekä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön lausunnot ko. valituksesta koskien hakemusasiaa Vuotoksen altaan rakentamiseksi jne.   VAATIMUS: KEMIJOKI OY:N VALITUS ON HYLÄTTÄVÄ JA VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ON PYSYTETTÄVÄ VOIMASSA Toistan aiemmissa käsittelyvaiheissa sanomani ja kirjoittamani. Kemijoki Oy:n valituksessa tai sen liitteissä ei pystytä osoittamaan perusteita Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen kumoamiselle.   Maallikosta Vaasan hallinto-oikeuden käsittely tuntui tasapuoliselta ja kaikki asianosaiset huomioonottavalta. Aiemmissa käsittelyvaiheissa käsittely saattoi jatkua jopa aamuyölle ja tavallisten työssäkäyvien asianosaisten oikeusturva ei toteutunut. Esteellisyysväitteitä suullisessa käsittelyssä ei tutkittu vielä vesioikeusvaiheessakaan, kuten käsittääkseni kuuluu oikeudenistunnossa tehdä. Kemijoki Oy on väittänyt ja väittää jokaisessa oikeuskäsittelyvaiheessa sinnikkäästi, että nk. Vuotoksen alueella ei ole luontoarvoja, vaikka jo katselmuskirjavaiheessa - ja jo vuosikymmenten ajan - on ollut selvät näytöt ko. arvoista. Hakijan kohdalla ei ole siis kyse luonnonarvojen arvostuksen määrästä tai arvostusten muuttumisesta, vaan luonnonarvojen olemassaolon kieltämisestä eli tosiasioiden vääristämisestä. Kaiken kaikkiaan Kemijoki Oy valituksessaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 14/6/2001 tukeutuu menneiden vuosikymmenten menettelytapoihin, käytäntöön ja tietoihin - niin myös luontoarvojen osalta. - Kemijoki Oy vetoaa oikeudenkäyntivirheeseen: Pohjois-Suomen vesioikeus jakoi päätöksellään lupakäsittelyn kahteen osaan, jossa se määräsi täydentävän katselmustoimituksen kalatalousvahingoista katsoen samalla, ettei estettä lupaharkintaan ollut. Vaasan hallinto-oikeus on ottanut kantaa katselmustoimituksessa selvitettäväksi määriteltyihin asioihin, joten virhe on ollut merkittävä. Vesioikeuden päätös kaikkiaan oli äänestyspäätös, joten edellytykset tuskin olivat ilmeiset. Luontoasiantuntija jo vesioikeudessa oli sitä mieltä, että hanke on VL 2. luvun 5. §:n ehdottomien rakentamisesteiden mukainen hanke. Vaasan hallinto-oikeus kumosi ennakkotyöluvan, koska hankkeen edellytykset eivät olleet ilmeiset. Lukuisat asianosaistahot, mm. allekirjoittanut asiapuolineen ovat valituksissaan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksestä vaatineet koko päätöksen kumoamista. Ote allekirjoittaneen valituksesta 30/4/2000 s. 10: Vesioikeus on tehnyt laittoman päätöksen päätyessään erottamaan kalatalousasiat erilliseen katselmukseen ja myöntämällä rakentamisluvan Kemijoki Oy:lle sen hakemassa muodossa pääasiaratkaisun osalta intressivertailun perusteella. Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä hankkeen moninaiset vaikutukset tulivat käsitellyksi ennen näkemättömän perusteellisesti. Kalatalousasioita käsiteltiin erittäin kattavasti myös suullisessa käsittelyssä, todistajia kuultiin. Kaikilla asianosaisilla oli mm. ko.tilaisuudessa mahdollisuus sanoa sanottavansa kaikista asioista, myös kala-asioista. Kemijoki Oy ei ole Vaasan hallinto-oikeuden lukuisten käsittelytilaisuuksien aikana moittinut käsittelyä kalatalousasiain osalta. Eikä yhtiö niin ole voinut tehdäkään, koska sillä oli tilaisuus ja se myös käytti tilaisuutensa mm. suullisessa käsittelyssä tuoda esille kantansa ko. asioihin. Hallinto-oikeuden Lokan altaalle kohdistuneella tutustumisretkellä pöytäkirjan mukaan sattumalta paikalle osunutta Lokan osuuskunnan toimitusjohtajaa on kuultu. Kaikki aiemmin ko.asiastakin kertynyt aineisto on ollut käytettävissä. Virhe kalatalousasioiden osalta on tapahtunut muualla kuin Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä, mutta ko. virheellä ei ole olennaista merkitystä edellytysharkinnassa. Pohjois-Suomen vesioikeushan määräsi täydentävän katselmuksen ilman edellytysten ilmeisyyttä ja myöhemmin Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on vienyt asiaa eteenpäin niin tiedotusvälineiltä kuin tavallisilta asianosaisilta, ja ilmeisesti myös Vaasan hallinto-oikeudelta salassa. Katson, että Kemijoki Oy:n väite oikeudenkäyntivirheestä Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä koskien on virheellinen. Estettä lupaharkintaan eli edellytysharkintaan ei edelleenkään ollut. - Toissijaisesti Kemijoki Oy vaatii korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen 14/6/2001 lain väärän soveltamisen ja virheellisen laintulkinnan perusteella ja saattaa voimaan Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen 29/2/2000. Jos lupaa hankkeeseen ei voida myöntää Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisena, asia tulee palauttaa perusteen mukaan Vaasan hallinto-oikeudelle. Jos taas korkein hallinto-oikeus tulkitsee oman käsittelynsä ja päätöksensä jälkeen valituksen ja valitusperusteet niin, että päätösharkinta on pääasiassa tarkoituksenmukaisuuskysymys, pyytää yhtiö korkeinta hallinto-oikeutta siirtämään valituksen käsittelyn valtioneuvostolle tai pyytämään ennen asian ratkaisemista lausunnon valtioneuvostolta. Valtioneuvosto (poliittinen toimeenpanoelin) on omistajan roolissa hakijayhtiöön päin ja ko. elin on v. 1992 antanut yhtiölle luvan hakea lupaa oikeudelta altaan rakentamiseen ja vielä v. 1995 päättänyt seurata vesioikeuskäsittelyä eli katsonut, että oikeuslaitos on oikea paikka asian käsittelylle. Kemijoki Oy on liittänyt valitukseensa kahden oikeustieteen professorin lausunnon koskien laintulkintaa. Ristiriitaisuuksia havaitsee lääketieteellisen koulutuksen saanutkin. Yhteiskunnassa tosiaan on tapahtunut arvostusten muutosta niin hyvään kuin pahaankin suuntaan. Viittaan oheisiin lehtikirjoituksiini intressivertailun ja ehdottomien rakentamisesteiden pykälien ensisijaisuuden ja toisistaan riippuvaisuuden merkityksen arvioinnissa asian ratkaisun kannalta. Käsitykseni mukaan intressivertailu oikein tehtynä tukee ehdottomia rakentamisesteitä. - Ympäristöministeriön lausunnossa on monipuolisesti perustellen osoitettu asiantuntijaministeriön kannalta ne tosiasiat, jotka osoittavat hankkeen olevan VL 2. luku 5. §:n ehdottomien rakentamisesteiden mukainen hanke. - Maa- ja metsätalousministeriön (=MMM) lausunnossa taas entistä korostuneemmin näkyy se seikka, että ko. ministeriö on kautta hankkeen historian sitoutunut sen toteuttamiseen riippumatta siitä, mitä aika on tuonut ja tuo tullessaan. Viitteet: 1. Vuotoksen altaan pitäminen Kemijoen kehittämissuunnitelmissa huolimatta kielteisestä päätöksestä vuonna 1982: MMM:n asettaman Kemijoki-komitean mietintö sihteerinä myöhemmin Vuotos-hankkeen katselmuksen toimitusinsinöörinä toiminut Simo Perkkiö. 2. Metsänparannusvarojen peruuttaminen, valtionmaiden luovutus, yhteismetsälain tulkitseminen ja muuttaminen yms. 3. Nk. Kelukosken kestitysjutussa valtionsyyttäjä näki MMM:n vesiylitarkastaja Esko Vähäsöyringin toimineen virkavelvollisuuksiensa vastaisesti ottaessaan vastaan Kemijoki Oy:n kestitystä ( tahattomuuden vuoksi ei syytettä). Vuotoksen altaan tulvasuojelumerkitystä MMM on muistanut korostaa jopa kaksinkertaistaen sen rahallisen merkityksen verrattuna toimitusinsinöörin laskelmaan, ilman perusteluja. Vesioikeuskaan ei ollut samaa mieltä. Varsinaiseen tulvasuojelun parantamiseen kosteikkojen entistämisellä, suorien ojayhteyksien sulkemisella ja rakentamisen rajoittamisella tulvariskialueilla ei ole riittänyt samanlaista intoa. Varsinaisen oman hallinnonalan mukaista toimintaa kartoitettaessa ja estäessä alueella ilmeneviä uhkakuvia koskien porotaloutta, metsätaloutta, kalataloutta, muuta maataloutta ei ole ollut. MMM vetoaa lisäksi mm. suunnitellun altaan suureen energiataloudelliseen hyötyyn pitäessään hanketta yleisen tarpeen vaatimana hankkeena. Hyöty-/haittalaskelmat on kyseenalaistettu esim. vedenriittämättömyyslaskelmilla mm. Vaasan hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä, jolloin mm. esitettiin havaintoaineistoa videokuvineen ja Kemijoki Oy:n mittaustuloksia käyrinä. Allekirjoittanut on vaatinut jo silloin riippumattoman ulkomaisen tahon selvitystä hankkeen todellisesta energiataloudellisesta ym. hyödystä - jos siis on pientäkään mahdollisuutta sille, että altaalle harkittaisiin lupaa. Toistan vaatimukseni myös tässä vaiheessa. Katson MMM:n lausunnon olevan perusteeton myös tältä osin.   - Kaiken kaikkiaan totean itseni ja edustamieni tahojen puolesta, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös oli aukottomasti perusteltu ja päätöksen pohjana olleet selvitykset ovat olleet riittäviä lupaharkintaan jo katselmuskirjavaiheessa.   Kemijoki Oy:n valitus koskien Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä kumota Pohjois-Suomen vesioikeuden 29/2/2000 tekemä rakentamislupapäätös kaikkineen tulee näin ollen hylätä perusteettomana ja sen sijaan pysyttää Vaasan hallinto-oikeuden päätös voimassa.   Vaadin oikeudenkäyntikuluni korvattavaksi täysimääräisinä koko oikeuskäsittelyn ajalta.   Kemijärvellä 25/2/2002 Helena Tiihonen yleislääketieteen erikoislääkäri Vapaa Vuotos - liikkeestä Asianosainen Keminsaarten Tuuliketo-palstan ja omakotitontin toinen omistaja Kemijärven Kaisanlahden rannalta Vuotoksen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja Valtuutettuna aikaisempien valtuutusten nojalla Liitteet: Kolme lehtikirjoitusta (kaksi omaani ja yksi vastaus ensimmäiseen kirjoitukseeni) Selvitys valtuutuksista