Home

TALOUS JA TYÖ

Hannukalalla

Säännöstelty luonnonjärvi Kemijärvi on säännöstelyn takia muuttunut mutaojaksi keväisin rajun tyhjennyksen takia.  Väylälläkin vesi on kovin mutaista.  Kalasto ei takaa elinkeinoa yhdellekään kokoaikaiselle ammattikalastajalle.

Vuoden 1982 kielteinen Vuotospäätös perustui ympäristöhaittojen tiedostamisen lisäksi siihen, että osattiin ennakoida sen mahdollisen rakentamisen aiheuttama myöhempi notkahdus alueellisessa työllisyydessä lyhytaikaisen piikin jälkeen. Tästähän on esimerkkejä tukuttain Lapin ja Oulun läänien vesistörakentamisten tiimoilta ja asiaa on tutkittu paljon, vrt. esim. Luostarisen tutkimukset Turun Yliopistossa 80-luvulla.

Valtiontaloudellinen kannattamattomuus nähtiin jo silloin ja VATT = Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki v. 1991 ja myöhemmin päivitettynä kattavat selvitykset, joiden mukaan altaan rakentaminen olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton ilman ympäristöhaittojen arviointiakin.

Kukaan ei ole luotettavasti pystynyt kumoamaan ko. selvityksiä.

Kemijoki Oy:n ja työministeriön rahoittamassa Vuotoshankkeen työllistävyystutkimuksessa v. 1997 sai Kemijoki Oy mieluisan työllisyystuloksen:  entinen Lapin lääninhallituksen kehittämispäällikkö Kari Vaarala sai   "altaan työllistävyyden paljon entistä suuremmaksi."  "Projektin tulos" ei ollut yllätys paikallisille.

Työllistävyysharhaa on pidetty yllä mm. vähättelemällä alueen nykyisiä potentiaaleja luontaiselinkeinojen ja siihen liittyvän matkailun osalta.  Suunniteltu allas toisi muka kalastuselinkeinon uutuutena alueelle, vaikka Lokan ja Porttipahdan allaskalastus on romahtanut.  Kemijärvelle ei koskaan rajusta säännöstelystä johtuen ole saatu syntymään säännöstelyn alkamisen jälkeen kokoaikaisia pysyviä kalastustyöpaikkoja, vaikka kyseessä on säännöstelty luonnonjärvi.

Lokkaa ja Porttipahtaa on säännöstelty vain 2-3 metriä ja silti kalakannat ovat romahtaneet - ja kokoaikaisia kalastajia ei ole enää yhtään.  Yli kaksikymmentä kalastajaa oli parhaimmillaan, nyt enää kymmenkunta kalastajaa vielä sinnittelee ja suullisesssa käsittelyssä Pelkosenniemellä 28/10-99 luetussa Keski-Lapin ammattikalastajien puheenjohtajan lausumassa ja sen saatteessa todettiin ko. tilanne.  Hoitotoimet altailla on Kemijoki Oy saanut siirrettyä metsähallitukselle, eivätkä toimet ole tyydyttäviä.

Katselmuksen asiantuntijat ovat pitäneet mahdollisena, että elinkeinokalastusta saattaa altaalle syntyä aikaisintaan 25 vuoden kuluttua - ja kokemuksen mukaan lupaus kuulostaa optimistiselta.

Jokiyhtiö  taas lupailee kalastettavaa siikakantaa jo kolmen vuoden kuluttua altaan täyttymisestä.

Sodankylä on malliesimerkki vesivoimarakentamisen työllisyys- ja talousvaikutuksia koskevalle tutkimustyölle.  Onhan siellä rakennettu kaksi suurta säännöstelyallasta 1960- ja 1970-luvuilla sekä monta pienempää patoallasta ja voimalaitosta 1980- ja 1990-luvuilla.  

Viimeinen jokirakennushanke Sodankylän kunnan alueella on Kelukoski, jonka vesioikeuskäsittelyn tiimoilta syntyi kestityskohu.

Sodankylässä on suuri "valtion työllisyyskohde" eli varuskunta, jonka vaikutusta kunnan talouteen ja työllisyyteen tuskin kukaan kiistää.

Jatkuvasta vesivoimarakentamisesta aina 1960-luvulta lähtien ja varuskunnan olemassaolosta huolimatta Sodankylä on yksi läänin pahimmista työttömyyskunnista.  Työttömyysprosentti lienee tällä hetkellä yli 30 %.

Silti Vuotoksen rakentamisen kannattajat puhuvat koko Lapin työllisyyden kannalta ratkaisevasta hankkeesta. Kattavaa tutkimusta ei ole koskaan tehty erinomaiseksi konkreettiseksi esimerkiksi sopivasta Sodankylän talous- ja työllisyystilanteesta ja sen kehityksestä 60-luvulta lähtien viitekehyksenä voimallinen vesirakentaminen.

Takaisin päästökysymyksiin