Kemihaaran suot ja Vuotoksen tekoallas   1. Vuotoksen alue ainutlaatuinen ja korvaamaton kokonaisuus Kemihaaran suot ovat hyvin arvokas kokonaisuus. Asiaa voidaan tarkastella lajien, luontotyyppien ja kokonaisuuden näkökulmista. Olennaisinta on kuitenkin se, että aluekokonaisuus on enemmän kuin osiensa - lajien ja luontotyyppien - summa. Alueen ainutlaatuisuuden selittää pohjimmiltaan sen geologia: Kemihaarassa kohtaavat maamme oloissa harvinainen kalkkikallio, suurjoki ja harju. Ne ovat muodostaneet tavallista rikkaamman ja monimuotoisemman mosaiikin. Vastaavan kokoista yhtä arvokasta korvaavaa aluetta ei enää maassamme ole. 2. Kemihaaran soiden luontoarvot Kemihaaran suot ja metsät on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi (Important Bird Area, IBA). Tällaisia on maassamme 96 ja Kemihaaran alueella esiintyy enemmän boreaalisen vyöhykkeen indikaattorilajeja kuin millään muulla alueella Suomessa. Se on myös maamme paras tai toiseksi paras lintualue kolmelle lintudirektiivin lajille (uivelo, sinisuohaukka ja kurki). Luontodirektiivin osalta alue on tärkeä monelle niistä lajista ja luontotyyppeistä, joista Euroopan komissio on velvoittanut maamme esittämään lisää Natura-alueita. Erityisen tärkeä se on lettojen (maamme tärkein suojelematon kohde), rehevien puustoisten soiden, luonnontilaisten jokireittien ja luontaisesti rehevien järvien kannalta. Näiden sekä laaksoarhon ja lapinleinikin osalta nykyinen Natura-ehdotus on alueellisesti ja ekologisesti epäyhtenäinen, ja muuttuisi Vuotosalueen liittämisellä selvästi edustavammaksi ja yhtenäisemmäksi. Tällaisen verkostokokonaisuuden muita osia yhdistävänä avainpalana alueen merkitys on omaa itseään suurempi. Alueella on 22 lintu- ja 22 luontodirektiivin perustetta - lajia ja luontotyypiä - Naturaan sekä 36 valtakunnallisesti uhanalaista lajia. Tällaisen monimuotoisuuskeskittymän ekologisen kokonaisuuden arvo on vielä suurempi kuin sen osien, yksittäisten suojeluarvoa kuvaavien lajien ja luontotyppien, vaikka se on monelle niistä maamme paras tai parhaimpia alueita. Alueen puuttuminen muista vanhoista kotimaisista suojeluohjelmista kuin harjujensuojeluohjelmista selittyy tekoallashankkeella. Alue on silti hyvin luonnontilainen. Siellä tehtyjen metsätaloustoimien seuraukset eivät ole samalla tavalla peruuttamattomia kuin altaan rakentamisen seuraukset. Alue täyttää sekä EU:n lintu- että luontodirektiivin kriteerit, joiden mukaan se tulisi lisätä Natura 2000 -suojelualueverkostoon.   3. Vuotoksen tekoaltaan haitat Tekoallashanke on kooltaan ja vaikutusalueeltaan hyvin suuri. Rakentamisen aiheuttama muutos nykytilaan olisi pysyvä koko noin 240 km2:n laajuisella rakentamisalueella. Hankkeen vesistövaikutukset ulottuisivat Kemijoella yli 300 km:n matkalle aina Perämereen saakka. Tekojärven alapuolisessa vesistössä rakentamisesta ja säännöstelystä aiheutuvat virtaamamuutokset olisivat pysyviä. Ainevirtaamien kasvusta aiheutuva veden laadun huononeminen vähenisi pääosin ajan myötä, mutta osa jäisi pysyväksi. Rakentaminen tuhoaisi alueen nykyisen vesiluonnon lisäksi koko suuren maa-alueen monimuotoisen luonnon sillä olevine eliöineen ja niiden elinympäristöineen lähes täydellisesti. Hankkeesta aiheutuisi niin mittava arvokkaiden ja ainutlaatuisten luontokohteiden muodostaman kokonaisuuden tuhoutuminen, ettei vastaavien luonnonarvojen aikaansaaminen toimenpiteillä ole mahdollista. Monien uhanalaisten lajien ja luontotyyppien nyt jo muutenkin epäsuotuisa suojelun taso huononisi entisestään. Monilta niistä tuhoutuisi maan paras alue. Yhtä vakavaa kuin lajien ja luontotyyppien määrän väheneminen on niiden pirstoutuminen ja esiintymisverkoston heikentyminen. Suunniteltu tekoallas lisäisi pirstoutumista, sillä allas sijoittuisi kolmen Natura 2000 -alueen, Raateaavan, Serrijoki-Kätkävuoman ja Luiron soiden, keskelle. Koska hanke aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia vaikutuksia ympäristön luonnontilassa sekä vesiluonnossa ja sen toiminnassa, siinä tulee käyttää vesilain 2 luvun 5 §:n ehdotonta luvanmyöntämisestettä. 4. Yhteenveto Kemihaaran suot täyttävät luonnontieteelliset kriteerit, joiden mukaan alue tulee suojella osana Natura 2000 -ohjelmaa. Sitä vastoin Vuotoksen tekoallashankkeen huomattavien ja laajalle ulottuvien vahingollisten ympäristö- ja vesiluontomuutosten takia siinä tulee käyttää vesilain 2 luvun 5 §:n ehdotonta luvanmyöntämisestettä.   Allekirjoittajat: Linkki allekirjoittajaluetteloon