Näin sanoo alueelle tekoaltaan rakennuslupaa hakeneen Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Olli Nenonen. Euroopan komissio päätti torstaina haastaa Suomen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin rikkomisesta, koska Suomi ei ole sisällyttänyt Vuotoksen alueella olevia Kemihaaran soita lintujen suojelualueeksi.

Nenonen perustelee arviotaan teoksen "Muuttuva pesimälinnustomme" tiedoilla. Teoksen julkaisi kustannusyhtiö Otava viime vuonna ja sen ovat toimittaneet Risto A. Väisänen, Esa Lammi ja Pertti Koskimies.

Kirjassa esitellään pesivien lintulajien levinneisyys kartoilla, joissa Suomi on jaettu 10 x 10 kilometrin ruutuihin.

Suunnitellulla allasalueella pesii 22 lintulajia, jotka EU:n lintudirektiivi luettelee. Vuotos ei voi Otavan lintuteoksen mukaan olla yhdenkään lajin säilymisen kannalta merkittävä pesimäalue; tekoaltaaksi haetulla alueella pesii koko Suomen pesivistä kannoista marginaalisen pieni osa.

Suomen kuikista pesii kirjan mukaan Vuotoksen alueella 0,02-0,03 prosenttia. Alle prosentin osuudella alueella pesii 18 lintudirektiivin tarkoittamaa lajia. Vain laulujoutsenia (1,3 -1,5 prosenttia Suomen pesivistä joutsenista),uiveloita (2,6 -5,2 prosenttia), muuttohaukkoja (1,7 - 2,0 ) sekä kurkia (1,4 - 1,8) alueella pesii varmuudella enemmän kuin prosentti Suomessa pesivistä lajeista.

Euroopan komission kanne koskee Suomen valtiota, Vuotoksen alueelle tekoaltaan rakennuslupaa hakenut Kemijoki Oy ei siis ole asianosainen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa. Ympäristöpäällikkö Olli Nenonen ei ala arvioimaan, kuinka pitkään prosessi kestää, mutta viittaa komission päätöksentekotapoihin ylipäätään:

- Komission ratkaisuissa näkyy usein sellainen henki, että siellä palaa halu vetäytyä pykälien ja direktiivien suojaan. Tosiasialliset olosuhteet ja elävän elämän tuntemus näyttävät olevan kaukaisia merkittävissäkin ratkaisuissa.

Nenonen muistuttaa, että komissio edellyttää jäsenmaiden maanviljelijöiden ilmoittavan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä, mitä he pelloilleen kylvävät. Suomessa on siihen aikaan lunta maassa.

-Äskettäin komissio moitti Suomea järvidirektiivin rikkomisesta, Suomi ei ole ilmoittanut,mitä kalalajeja maan järvissä elää.

EU:lla on järviä inventoitaessa tasan kaksi vaihtoehtoa, Nenonen sanoo. Kaikista hehtaarin ylittävistä järvistä on ilmoitettava, onko järvessä lohikaloja vai särkikaloja:

-Kun meillä Suomessa on tällaisia järviä 17 000, on siinä muutamalle ihmiselle työtä ihan nokko. Tunnen sympatioi ta maa- ja metsätalousministe riön kalatalousväkeä kohtaan.

Nenonen muistuttaa, että Vuotoksen alue, jota Euroopan komissio nyt perää lintujen suojelualueeksi, on tutkittu perinpohjaisemmin kuin mikään vastaavan kokoinen alue Suomessa.

-Vuotoksen alueelta on tehty niin perusteelliset luontoselvitykset, että Suomesta ei löydy yhtään yli 20 neliökilometrin aluetta, joka on niin tarkalla kammalla käyty läpi. Anti, mikä siitä tuli oli, ettei alueelta löydy yhtään erittäin uhanalaista lajia. Harvinaisia löytyy jonkin verran, mutta Lapille aivan uusia lajeja löytyi useita satoja.

-Tiedän, että jos samanlainen alue tutkitaan missä tahansa Lapissa, tulos on täsmälleen sama tai biodiversiteetin kannalta pikkuisen parempi, hän sanoo.

Vuotoksen luontotutkimukset aloitti vesihallitus jo 1970-luvulla.

-Silloin tehtiin Suomen ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi, vaikkei sellaista edellyttävästä laista silloin edes puhuttu. Viimeisin, niin perusteellinen selvitys, että se hakee vertaistaan koko maailmassa, tehtiin 1994 -95.

Yva-lakia ( laki ympäristövaikutusten arvioinnista) ei ollut olemassa, kun Kemijoki Oy jätti vesioikeuteen hakemuksen Vuotoksen rakentamiseksi. Niinpä Yva-menettely ei koske hanketta. Silti alueella on tehty kaikki tämän lain tarkoittamat selvitykset lukuunottamatta yhteiskunnallista selvitystä, Nenonen sanoo.

Mikään noista selvityksistä ei johtanut esitykseen Vuotoksen alueen suojelemiseksi. Suomessa on tehty soidensuojeluohjelma kahteen kertaan. Kummallakaan kerralla mukaan ei esitetty eikä otettu yhtään kohdetta Vuotoksen alueelta. Sen jälkeen ympäristöministeriö teetti vielä tarkentavan selvityksen, siihenkään ei esitetty kohteita Vuotoksen alueelta.

Kemijoki Oy jätti hakemuksen Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi Pohjois-Suomen vesioikeuteen jo 7 vuotta sitten, syyskuussa 1992.

Hankkeen hidastajiksi nousivat sittemmin kuuluisa Kelukosken sienisoppa ja nähtävästi myös Suomen Natura-ehdotuksen valmistelu. Hanketta vesioikeudessa valmistelevat henkilöt jouduttiin vaihtamaan sienisoppaprosessin vuoksi.

Pohjois-Suomen vesioikeus valmistelee nyt päätöstään uudessa kokoonpanossa. Vesioikeus on käynyt tänä kesänä ja viime keväänä tutustumassa Vuotoksen alueeseen ja jatkaa maastotarkastuksia vielä elokuussa.

Naturaankaan, EU:n luonnonsuojelualueiden verkostoon, maan hallitus ei Vuotosta sisällyttänyt, vaikka ympäristöministeriö sitä esitti.

Suomen valtio on toimittanut Natura-ehdotuksen Euroopan komissiolle, siinä on lintudirektiivin tarkoittamat tärkeät lintualueet. Niitä on yli 300 ja ne ovat vanhastaan suojelukohteita.