PITÄÄKÖ KEMIJOKI-YHTIÖN NOUDATTAA SUOMEN LAKEJA?

Kansanedustaja, Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen, Maija Rask ja kuusi muuta Lapin kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kemijoki Oy:n tarpeesta noudattaa metsälakia ( KK 1573/1998 päivämäärällä 22/1-99 ).

Kysyjät haluavat siirtää mahdollisesti turhat metsänuudistamistyöt Vuotoksen allasalueella, kunnes Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen tekoaltaan rakentamisasiassa.

 Maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä on ehtinyt vastata kysymykseen ja pitää aiheellisena selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista, että uudistamisvelvollisuutta lykättäisiin siihen saakka, kunnes Vuotoksen tekoaltaan rakentamisasiassa on annettu lainvoimainen päätös.

Muistettakoon, että Pohjois-Suomen vesioikeuden päällikkötuomari ja kaksi jäsentä tuomittiin vastikään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin hovioikeudessa. He ovat valittaneet tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen.

Jo ennen nk. myönteistä periaatepäätöstä v. -92 tehtyyn kanteluun antamassaan päätöksessä v. -93 eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman kirjoitti, että alueella on noudatettava yksityismetsälakia: aikomus tekoaltaan rakentamisesta ei riitä perusteeksi olla noudattamatta lakia. Korkein hallinto-oikeus on myös todennut metsänparannusvarojen peruutusta koskevassa päätöksessään v. -94, ettei ole ilmeistä, että ko. alueen käyttö metsätalouteen estyisi.

Tarvittiin kuitenkin vielä uusia kanteluita ja uuden eduskunnan oikeusasiamiehen Lauri Lehtimajan päätöksiä ja ehti vierähtää monta vuotta, ennen kuin Lapin metsäkeskus totesi vihdoin v. -97 Kemijoki Oy:n syyllistyneen metsän hävitykseen nk. Vuotosalueella ja velvoitti yhtiön suorittamaan uudistustyöt.

Lapin lääninoikeus totesi Kemijoki Oy:n tekemän valituksen aiheettomaksi ja yhtiö onkin valittanut lääninoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nykyinen oikeuskansleri Paavo Nikula ym. kysyivät eduskunnassa jo 7/9-94, miten valtioneuvosto aikoo huolehtia sen asian korjaamisesta, että alueen ihmisille on koitunut mm. työpaikkojen menetyksiä ja alue on muutenkin näivettynyt. Syynä se, että alueella on toimittu ikään kuin altaan rakentamispäätös olisi jo tehty ja niin kunnat, Kemijoki Oy, kuin viranomaisetkin ovat toimineet laittomasti etenkin metsäsektorilla. Tuolloin elettiin katselmusvaihetta, joka on koko vesioikeuskäsittelyn esiaste; lopullisen päätöksenhän tekee vasta korkein hallinto-oikeus pitkällisten vaiheiden jälkeen.

Nyt lakeja säätävän Suomen eduskunnan seitsemän kansanedustajaa  ja myös maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä haluavat siirtää hamaan tulevaisuuteen jo suurelta osin yli kymmenen vuotta laittomasti laiminlyödyt uudistamistoimet.  Kemijoki Oy:tä eivät heidän mielestään koske normaalit lait, vaan tarvittaessa niitä jopa muutetaan - ja näin luodaan edellytyksiä altaalle.

Valtiopäiväjärjestyksen mukaan "edustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset."

Nk. kestitysjutussa Kemijoki Oy:n lakiasiainpäällikköä Kaj Hellsteniä ei syytetty valtakunnansyyttäjänviraston toimesta (päätös 30/11-98), koska "Hellstenin ei voida katsoa tahallaan pyrkineen vaikuttamaan virkamiesten toimintaan palvelussuhteessa etuja heille tarjoamalla, koska yhtiön vuosikymmeniä harjoittaman kestityskäytännön voidaan katsoa heikentäneen hänen kykyään arvioida tekojensa moitittavuutta."

Mikä heikentääkään kansanedustajien kykyä arvioida lakien sitovuutta suhteessa Kemijoki Oy:hyn?

Nyt on saatu myös korkeimman hallinto-oikeuden päätös ko. asiasta. Kemijoki Oy ei ole syyllistynyt metsän hävitykseen. Suomen lait eivät näytä soveltuvan Kemijoki Oy:hyn.

Vaalitäkynä tarjotaan taas monin tavoin järjetöntä Vuotoksen säännöstelyallasta, jonka käytännössä ainoa mahdollinen paikallisia työllistävä merkitys "raivausmetsureina" vaatisi veromarkoista 100 miljoonan markan työllisyysapurahan jokiyhtiölle. Vähäisetkin aiemmin luvatusta 3 miljoonasta markasta vaivihkaa 1,5 miljoonaan markkaan pudonneet verotulot eliminoituisivat uuden yhteisöverouudistuksen myötä: ne nollautuisivat valtionapujen vastaavan putoamisen johdosta.

Jo tähänastiset kymmenen vuoden kasvutappiot satojen hehtaarien alueella ovat merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä. Uudistamistöiden työllistävä merkitys Koillis-Lapissa olisi metsäkeskuksen mukaan suuri, onhan kyseessä 5,5 miljoonan markan kustannuserä.

Tämän elvyttävän työllisyyskohteen avautuminen ei vaadi edes EU-rahaa. Se vaatii vain sitä, että Kemijoki Oy:nkin on noudatettava metsälakia.