ALTAAN LUONNE
To
the left MINKÄLAINEN SÄHKÖNTUOTANTOLAITOS SUUNNITELTU VUOTOKSEN SÄÄNNÖSTELYALLAS OLISIKAAN ? Sen vuosituotanto olisi Kemijoki Oy:n antamien lukujen mukaan 356 gigaWh alapuolisten voimaloiden tuotannonlisäys mukaan lukien. Sen oman voimalan maksimiteho olisi 37 megawattia ja käytössä vain talvella lyhyen huippujuoksutuskauden ajan. Suomen koko energiakapasiteetista se tarkoittaa alle 0,5 %, ja allas olisi kansainvälisessäkin mittakaavassa valtaviin aiheutuviin haittoihin nähden todella vanhanaikainen energiantuotantolaitos. Yhtiö haluaa luopua kokonaan Kemijoen perusjuoksutuksista, siis siirtää kaiken juoksutuksen talveen muutaman kuukauden ajalle. Kemijoen jokiluonne katoaisi. Se olisi käytännössä voimatalouden tarpeisiin rakennettu uoma. Energia tuotettaisiin talviaikana eli se käytettäisiin lähinnä nk. huippukulutuksen eli käytännössä sähkölämmityksen kattamiseen. Lämmittäminen sähköllä on kielletty monissa maissa. Suomessa riittäisi omasta takaa lämmityspolttoaineita, kuten puu (esim. ensiharvennusmetsien työllistävien hoitohakkuiden puuaines), sellutehtaiden jäteliemet, osa yhdyskuntajätteestä ym. Näiden laajempi käyttö leikkaisi huippukulutusta. Tekniikka prosessien hyötysuhteen parantamiseksi kehittyy kaiken aikaa. Aurinkoenergian hyödyntäminen lämpöpumppuperiaatteella, siis maa-, kallio- ja vesilämmön hyväksikäyttö on meillä pientä Ruotsiin verrattuna. Ko. lämpöenergiantuotannon lisääminen olisi hiilidioksiditaseen ja työllisyyden kannalta ja näin kansantalouden kannaltakin järkevä ratkaisu. Tuulivoiman lisäys on jo alkanut voimallisena, myös Kemijoki Oy:n tuottamana.
Kitisen
rakentamisen jälkeen -90- luvulla on vältytty useana
vuonna(-90, -91, -94, -99) kokonaan Kemijärven
alapuolisen Seitakorvan voimalan ohijuoksutuksilta
kevättulvien aikana eli ko. voimalan yläpuolinen
säännöstelytilavuus on riittänyt myös ylisen
Kemijoen vesien varastoimiseen talven varalle. Ylisen Kemijoen tulvavedet ovat tähän asti täyttäneet Kemijärveä eli ne on kerätty Kemijärveen. Saataisiko Kemijärveä koskaan täyteen, jos ne vedet kerättäisiin ylisen Kemijoen alajuoksualtaaksi suunniteltuun Vuotokseen ? Kemijoki Oy:n juoksutussääntöehdotuksessa on sanottu, että Kemijärven täyttyminen on Vuotokseen nähden etusijalla, mutta silti Kemijärven täyttyminen hidastuu viikolla.
Toimitusinsinööri
on katselmuskirjassa esittänyt, että Lokkaa ja
Porttipahtaa pitää voida juoksuttaa, jos
Kemijärveä ei saada täytetyksi. Kemijoki Oy on rakentanut Kitisen voimalaitoksia ja patoaltaita 1980-1990-luvuilla. Kohkosen allas on näistä suurin ja täytettiin ensi kertaa 1989. Seuraavana keväänä Kemijärven rannat näkyivät alkukesään saakka kannokkorantoina, kuten sen jälkeen useimpina keväinä. Vettä ei ole riittänyt säännöstellyn luonnonjärven, Kemijärven, täyttymiseen kohtuullisessa ajassa vaan vesiraja on noussut luvattoman hitaasti avovesikauden "vakioiseen" korkeuteensa. Ilmiö seurasi Kitisen rakentamista ja toisen merkittävän tekijän, uiton, lopettamista, kun Lokkaa ja Porttipahtaa voitiin tyhjentää keväällä entistä enemmän - alkukesän uittojuoksutuksia varten ei tarvinnut säästää näihin altaisiin vettä. Kemijärveen tulevat vedet on siis säännöstelty Lokan ja Porttipahdan altailla sekä Kitisen patoaltailla jo niin tehokkaasti, että useimpina rakentamisen ja uiton loppumisen jälkeisinä vuosina on vältytty kokonaan kevättulvavesien ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisella Seitakorvan voimalaitoksella - Kemijärven täyttymisen hidastumisen lisäksi. Niinpä on kyseenalaista, saataisiko edes Kemijärveä täytetyksi Vuotoksen altaan rakentamisen jälkeen läheskään joka kevät ainakaan ilman Lokan ja Porttipahdan säännöstelyaltaiden entistä rajumpia kevätjuoksutuksia, puhumattakaan itse suunnitellun altaan täyttymisestä. Tämä taas vaikuttaisi Kitisen voimaloiden tuotantoa vähentävästi seuraavana talvena, kun varastotilavuutta ei olisikaan voitu käyttää optimaalisesti. Haitat paikallisesti (kannokkorannat, kalastolle koituvat haitat jne.) sekä näiden altaiden alapuolisen vesistön pahenevat päästöhaitat murtaisivat " puhtaan ja tehokkaan energiantuotantolaitoksen" harhakuvaa entisestään. Ylimääräinen toimitusmies Juhani Itkonen totesi Kemijärven loppukokouksessa 7/-96, että päästölaskelmissa ei oltu otettu huomioon ko. Lokan ja Porttipahdan lisäjuoksutusmahdollisuutta, vaikka katselmuskirjassa nimenomaan todettiin sellaisten juoksutusten olevan joinakin vuosina ehkä tarpeellisia - ja ovat esitettyjen lupaehtojen sallimia. Ko. mahdolliset fosfori- ja elohopealisäpäästöt Porttipahdan ja Lokan lisäjuoksutuksista olisivat Itkosen mukaan merkittävät.
SUUNNITELTUA
ALLASTA EI SAATAISI TÄYTEEN AINAKAAN JOKA KEVÄT. Ote katselmuskirjasta: ...Käyttöä koskevat määräykset 4. Vuotoksen tekojärven vedenjuoksutus on suoritettava Vuotoksen voimalaitoksen padolla siten, - ettei Vuotoksen tekojärven vedenpinta ylitä rajaa, joka huhtikuun 11. päivästä seuraavan vuoden helmikuun 21. päivään on korkeudessa N43 + 166,50 m ja helmikuun 21. päivästä huhtikuun 10. päivään alenee suoraviivaisesti korkeudesta N43 + 166,50 m korkeuteen N43 + 163,00 m; - eikä alita rajaa, joka kevättulvan aikana nousee korkeudesta N43 + 158,50 m korkeuteen N43 + 163,00 m ja tämän jälkeen nousee korkeuteen N43 + 165,50 m niin nopeasti kuin se vesitilanteesta riippuen on mahdollista, pysyy siinä lokakuun 15. päivään saakka, lokakuun 16. päivästä seuraavan vuoden helmikuun 1. päivään alenee suoraviivaisesti korkeuteen N43 + 158,50 m ja pysyy siinä kevättulvaan saakka. KÄYTÄNNÖN merkitys: Veden pinta siis nousee korkeuteen N43 + 165,50 m NIIN NOPEASTI KUIN SE VESITILANTEESTA RIIPPUEN ON MAHDOLLISTA. Kevättulvan aikana nousee korkeuteen N43 + 163,00 m... VAIN SE ON EHDOTON LUKU. Se tarkoittaa sitä, että jos vesiolot olisivat sellaisia kuin esim. limnologi Hans Vogt on ennakoinut, saattaisi Vuotoksen altaan vedenpinta olla SALLITUSTI ELI LUPAEHTOJEN PUITTEISSA 3,5 METRIÄ YLÄRAJAN ALAPUOLELLA AVOVESIKAUDELLA kevättulvasta lokakuun 15. päivään saakka ! Vaikka pinta olisi vain 1 metri (eli N43 + 165,5 m) alle ylärajan, kannokoita olisi näkyvissä 10 % altaan koosta eli 2400 hehtaaria. 3,5 metriä ylärajan alapuolella oleva vesi peittäisi vain 60-70 % altaan pohjasta. Kaunis, sininen ja kalaisa järvi ? Näihin pohdintoihin ei saatu katselmuksen loppukokouksissa yrityksistä huolimatta vastauksia, vaikka juuri laskennallinen energiantuotto muodostaa hyödyn vesioikeuden intressivertailussa. Kemijoki Oy on vakuuttanut sen olevan yli 1,8 miljardia markkaa. Näin Kemijoki Oy:n energialaskelmat ja samalla siitä riippuvat hyötylaskelmat vesioikeuden haittavaa'alla on kyseenalaistettava.
Linkit: |