Home

OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET

lakikirja
Ehdottomat rakentamiskiellot eli VL 2. luku 5. §

Vuoden 1982 kielteisen periaatepäätöksen perustelut olivat moninaiset. Jo silloin oli riittävästi näyttöä kielteisen päätöksen tueksi. Aika on vain lisännyt kielteisen kannan perusteluja niin taloudellisuuden, tekniikan, ympäristön kuin oikeudellisten edellytysten ja ihmisten oikeusturvan näkökohdista. Ks. perusteet.

Eduskunta tuki yksimielisesti elvytystä useaan kertaan myöntämällä rahoitusta siihen ja sillä on edelleen valta suojella alue erillislailla vesivoimarakentamiselta. Alueella sijaitsevien kohteiden Natura 2000-kriteerit täyttävät luonnonarvot velvoittavat siihen.

Kielteisen päätöksen ja sen seurauksena tapahtuneiden elvytys- ym. päätösten oikeusvoimaisuutta ei ole tutkittu.  

Elvytyksen seurantatyöryhmän puheenjohtajan Lauri Jaatisen eroamispuheenvuoro selvittää elvytyksen onnistumista ja Vuotoshankkeen mielekkyyttä sekä nuorten metsien hakkuiden lainmukaisuutta.  Ks. puheenvuoro. 

Rakentamisluvan myöntäminen edellyttää, että 1. yleinen tarve vaatii rakentamista tai 2. rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.

Yleinen tarve lupaedellytyksenä on poistettu nykyisin voimassaolevasta vesilaista. 

 

EHDOTTOMIA KIELTOJA LUVAN MYÖNTÄMISELLE

I  Vesilaki 2. luku 5. § :  EHDOTON LUVANMYÖNTÄMISKIELTO

Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos se vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja.

Suunniteltu allas aiheuttaisi yleisvahingollisia vaikutuksia: Itse ylisen Kemijoen  SUURJOKILUONNON ja Vuotosalueen vesiluonnon se muuttaisi vahingollisesti hukuttamalla Kemihaaran alajuoksun ja Vuotos- sekä Jaurujoen suurelta osin sekä lukuisia lampia ja järviä ja muuta vesiluontoa.

Se hukuttaisi lisäksi 24 000 hehtaaria ainutlaatuista luontoa eli luonnonsuhteet muuttuisivat vahingollisesti laajasti. Ks. luontoarvot.

Poroelinkeinolle ja maa- ja metsätaloudelle allastus olisi tuhoisaa ja näin se ilmiselvästi suuresti huonontaisi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja.  Itse hukutettavaksi suunnitellulla alueella on asunut 80 - 100 asukasta allasuhan alkaessa ja tiloja alueella on ollut noin 500 ennen jokiyhtiön ostolupaa.  Alueeseen on liittynyt suoraan noin sata pysyvää työpaikkaa. Ks. agronomi Lauri Jaatisen eropuheenvuoro elvytysseurantatyöryhmän puheenjohtajuudesta Martti Puran metsänparannusvarojen peruutuksen jälkeen.

Suunnitellun altaan päästöt olisivat niin veteen, ilmaan kuin maahankin suuremmat kuin suurenkaan tehtaan tai voimalan päästöt.

Päästöt vesitse ulottuisivat Perämerelle asti:
fosforipäästöt vastaisivat 3 sellutehtaan päästöjä vielä 10 km:n etäisyydellä Kemin rannikolla eli haitat ulottuisivat jopa Ruotsin aluevesille - rehevöitymishaitta. Vedenlaadun huononemisesta johtuvat haitat ulottuisivat merelle asti myös elohopeahaitan vuoksi.  Rikastuuhan metyylielohopea ravintoketjussa. Nämä ovat vesiluontoon kohdistuvia vahingollisia muutoksia, jotka ulottuisivat laajalle ja joilla mitä todennäköisimmin olisi yleisiä terveydellisiä seuraamuksia.

Nyt, jos koskaan on kyseessä tämän säännöksen vastainen hanke !

II Vesilaki 1. luku 22. § : EHDOTON POHJAVEDEN PILAAMISKIELTO:

Kemijoki Oy aikoo rakentaa uuden runkolinjan Kairalasta, suunnitellun altaan pohjoispuolelta.

Nykyisin Pelkosenniemi ottaa juomavetensä Kupittajan pohjavedenottamosta suunnitellun altaan välittömästä läheisyydestä. Sen suojaaminen altaan vaikutuksilta on kallista ja todennäköisesti mahdotonta.

Lisäksi alueella on vanha peitetty kaatopaikka todennäköisine ongelmajätteineen.

Nämä saasteet allasveden saasteiden lisäksi pilaisivat Kupittajan pohjavettä virtaussuunnan muuttuessa.
Katselmuskirjassa ei ole mitään velvoitetta pohjavedenottamon suojaamiseen tai muidenkaan pohjavesien pilallemenon estämiseen !  Se tehtävä olisikin mahdotonta.

Uuden runkolinjan rakentaminen ei suinkaan estä Kupittajan pohjaveden kuten ei muidenkaan alueella olevien, paljolti kartoittamattomien pohjavesien pilaantumista.

EDES VESIOIKEUS EI VOI ANTAA POHJAVEDEN PILAAMISLUPAA !