Kemijoki
Oy:n informaatiossa esitetään Vuotoksen allasta
pelastamaan maakunta niin kesä- kuin kevättulvaltakin. |
Kuitenkin
Kemijoki Oy:n yleissuunnitelmassa tammikuulta 1992
väitetään Vuotoksen täyttyvän
ylärajalleen 166,5 metriin jo 20/5 mennessä. |
Arkimedeen
lakia soveltaen: kappale (= tietty vesimäärä)
syrjäyttää astiasta (= altaasta) aina oman
tilavuusmääränsä ainetta. Siis täyteen
tynnyriin (= täyteen Vuotoksen altaaseenkaan) ei mahtuisi
ylimääräistä kesätulvavettä. |
Lokan
ja Porttipahdan tekoaltaat ovat latvavesillä ja silti ne olivat
viimeisen suuren kesätulvan aikana kesällä 1992
ylärajassa. Vuotoksen allas olisi Keminhaaran suulla ja siihen
kertyisi vettä erittäin laajalta alueelta ja monista
joista. Sen kapasiteetti olisi todella koetuksella poikkeuksellisen
kovien kesäsateiden aikana. |
Pelastamisen
sijasta jopa Kemijärvi olisi ollut kesällä 1992
hukkumisvaarassa, kun Vuotokseen olisi varastoitunut ylärajan
yli tulvavesiä. Patopenkat olisivat hyvinkin voineet valtavan
paineen alla murtua. |
Suunnitellun
Vuotoksen altaan luonteen näkee jokiyhtiön ja
toimitusinsinöörin ehdotuksesta
juoksutussäännöksi: kesäaikana pinta ei laske
alle 163 metrin eli veden pinnan vaihtelu voisi olla avovesikaudella
3,5 metriä, kun se esimerkiksi Näsijärvellä on
yksi metri. |
Jokiyhtiö
siis saisi lupaehtojen puitteissa säännöstellä
kaikkia suuria altaitaan erittäin rajusti ja Vuotosta jopa
avovesikaudella 3,5 metriä, koko vuoden aikana 8 metriä. |
Rakentamattomilla
joilla kuten esimerkiksi Tornionjoella kesätulva ei aiheuta uhkaa. |
Ei
kai jokiyhtiö voi pitää altaita paljonkaan
ylärajan alapuolella odottamassa kesätulvaa, joka tulee
rajuna kerran sadassa vuodessa ?
Vai
voiko sittenkin ? |
Se
mahdollistuu valitettavasti heti, jos Vuotoksen allas rakennetaan.
Silloin ei tarvitse enää välittää
maisemallisista haitoista tai kalastuksesta tms. Viimeinen askel eli
Vuotoksen allas olisi rakennettu ja ylisen Kemijoen rakentaminen
tapahtuisi ikään kuin luonnostaan tulvasuojelun kannalta
välttämättömänä ratkaisuna... |
Voimatalouden
kannalta olisi silloin helppo käyttää Kemijoen
ränniä optimaalisesti, kun vielä Kemihaaran
jälkeen toinen vapaa haara eli Ounasjoki saadaan valjastettua
voimatalouden tarpeisiin... |
Lokan
ja Porttipahdan lupaehtojen mukaan Porttipahtaa saisi
säännöstellä 11 metriä ja Lokkaa 5
metriä. Niitä on säännöstelty vain 2-3
metriä ensimmäisiä paria vuotta lukuunottamatta.
Suunnitellun Vuotoksen altaan lupaehtoesitykseen on
sisällytetty mahdollisuus juoksuttaa Lokkaa ja Porttipahtaa
Kemijärven täyttämiseksi entisin lupaehdoin niin
Kemijärven 7 metrin kuin Porttipahdan 11 ja Lokan 5 metrin
säännöstelyn osalta. Vrt. energiatase. |
Lisäkoneistojen
rakentaminen alapuolisiin voimaloihin on järkevää ja
pitäisi tehdä yhteistyössä asukkaiden kanssa ja
asiallisesti korvaten aiheutetut vahingot ( joita aina aiheutuu).
Lisäkoneistot pitää tehdä seuraavana
rakennushankkeena, jolloin tuotettu energiamäärä
kasvaa järkevällä tavalla. Vuotoksen allasta ei
tarvita lisäkoneistoja varten, sen todistaa Isohaaraan v 1992
rakennettu lisäkoneisto, joka on lähes kaksinkertaistanut
Isohaaran tuoton - sitäkään ei muka aikoinaan olisi
voitu kannattavasti rakentaa ilman Vuotosta. |
Haave:
vakiona pysyvä vedenpinta, kalastolle loistavat olot,
veden laadun paraneminen, kaunis järvimaisema? |