TULVASUOJELU/IKUINEN HUKUTUS Kaikurannan tilalla altaan pinta olisi räystäiden tasalla ylärajallaan. Kyltti tien vierellä kuvaa ko. ikuisen tulvan uhkaa.   TULVASUOJELUMAHDOLLISUUDET 1. kosteikkojen entistäminen 2. metsäojayhteyksien sulkeminen - estäisi nopean tulvan - palauttaisi jokien vesitasapainoa - vaikutukset pohjavesiin 3. Ojitusten vuoksi liettyneiden ja säännöstelyjen liikuttamien kiintoaineiden täyttämien jokiuomien syvänteiden entistäminen - lisää tilaa tulvavesille - lisää säännöstelykapasiteettia 4. nyt matalia säännöstelyaltaita -kunnostaminen ruoppaamalla: - moninaiskäyttö paranee - lisää säännöstelykapasiteettia IKUINEN HUKUTUS Maa- ja metsätalousministeriö pitää Vuotoksen allashanketta yleisen tarpeen vaatimana tulvasuojelun kannalta ja arvioi jopa vastoin Kemijoki Oy:n laskelmia tulvasuojeluhyödyksi 20 miljoonaa markkaa perustelematta laskelmiaan summan kaksinkertaistamiseksi mitenkään. Nimenomaan rakennetut joet, kuten Glomma, Rhein ja Mississippi ovat aiheuttaneet tulvakatastrofeja ympäri maailmaa.  Pelkosenniemellä koettiin suurtulva keväällä 1966, ensimmäisenä keväänä, jolloin Kemijärven säännöstely oli aloitettu.   Kemijärven pinta juoksutettiin ensimmäistä kertaa alarajalleen, jolloin myöskin yläpuolisen joen pinta laski ja Pelkosenniemen alapuolella sijaitsevien Mairisaarten yläpuolella joki jäätyi miltei pohjaan saakka. Kevättulvan alkaessa muodostui jääpato ko. kohtaan ja seurauksena oli Pelkosenniemen historian suurin tulva.  Kemijoki Oy ei ottanut silloin kuten ei muulloinkaan vastuuta haitoista - vrt. suppo-ongelmat Kitisellä sen rakentamisen seurauksena. ERÄÄN KEVÄÄN TULVAJUOKSUTUKSISTA Vuonna 1993 ennakoitiin suurtulvaa lumen määrän ja vesiarvon mukaisesti. Silti Lokkaa ja Porttipahtaa juoksutettiin tavallista enemmän tulva-aikana keväällä. Se oli outoa, koska ennakoitavissa olevasta suurtulvasta huolimatta alapuolisiin varastoihin tuli vettä ylimäärin. Tämähän vähensi alapuolisen vesistön kapasiteettia niellä niihin tulevia myöhempiä tulvavesiä. Keväällä tapahtuneet juoksutukset vaikuttivat Rovaniemen tulviin, koska tuolloin juoksutettuja vesiä tieten tahtoen pantattiin patojen yläpuolella. Lokkaan ja Porttipahtaan jätettiin tilaa niin paljon, että kaikki odotettavissa olevat kevättulvavedet Kitisen ja Luiron latvoilta ja lisäksi vuoden 1992 kesän kaltaiset kesätulvavedet mahtuisivat niihin - kertoi Kemijoki Oy:n Markku Autti Kemijärvellä 13/5-93. Silminnäkijätietojen mukaan Taivalkosken tulvaluukut olivat kiinni 6/5-93 ja samaan aikaan taas Seitakorvan tulvaluukut Kemijärven alapuolella auki. Kemijärven pinta oli hyvin matalalla ja kuitenkin tulvan kuluessa haettiin lupaa ylittää Kemijärven yläraja. Valajaskosken kaksi tulvaluukkua Rovaniemen alapuolella olivat kiinni vielä 11/5-93, jolloin Rovaniemellä oli jo pari senttiä vaille ennätystulva? Miksi ne välittömästi avattiin, kun asiaa radiolähetyksessä julkisesti ihmeteltiin?  Mihin katosi panttaukseen syylliseksi nimetty Niskanperän luonnollinen karikko heti Rovaniemen kohdalta ?  Eihän tuollaisessa tilanteessa voi tuloksena olla muu kuin suurtulva. Ylhäältä annettiin, alhaalta ei päästetty pois, joten tulvavesi valtasi Rovaniemen ! Ilmeisestä tulvan manipuloinnista tehtyyn tutkimuspyyntöön silloiselle Vesi-ja ympäristöhallitukselle saatiin vastaus, että kaikki voitava oli tehty tulvasuojelun kannalta ja viranomaisvalvonta oli toiminut optimaalisesti. Tulvasuojelumahdollisuudet Miten Maa- ja metsätalousministeriö voi pitää Vuotosta tulvasuojelun vuoksi yleisen tarpeen vaatimana ? Ympäristön ja alapuolisen vedenlaadun kannalta tämä kaikki olisi sietämätöntä. KESÄTULVAT JA VUOTOS Kemijoki Oy:n informaatiossa esitetään Vuotoksen allasta pelastamaan maakunta niin kesä- kuin kevättulvaltakin. Kuitenkin Kemijoki Oy:n yleissuunnitelmassa tammikuulta 1992 väitetään Vuotoksen täyttyvän ylärajalleen 166,5 metriin jo 20/5 mennessä. Arkimedeen lakia soveltaen:  kappale (= tietty vesimäärä) syrjäyttää astiasta (= altaasta) aina oman tilavuusmääränsä ainetta. Siis täyteen tynnyriin (= täyteen Vuotoksen altaaseenkaan) ei mahtuisi ylimääräistä kesätulvavettä. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat latvavesillä ja silti ne olivat viimeisen suuren kesätulvan aikana kesällä 1992 ylärajassa. Vuotoksen allas olisi Keminhaaran suulla ja siihen kertyisi vettä erittäin laajalta alueelta ja monista joista. Sen kapasiteetti olisi todella koetuksella poikkeuksellisen kovien kesäsateiden aikana. Pelastamisen sijasta jopa Kemijärvi olisi ollut kesällä 1992 hukkumisvaarassa, kun Vuotokseen olisi varastoitunut ylärajan yli tulvavesiä. Patopenkat olisivat hyvinkin voineet valtavan paineen alla murtua. Suunnitellun Vuotoksen altaan luonteen näkee jokiyhtiön ja toimitusinsinöörin ehdotuksesta juoksutussäännöksi: kesäaikana pinta ei laske alle 163 metrin eli veden pinnan vaihtelu voisi olla avovesikaudella 3,5 metriä, kun se esimerkiksi Näsijärvellä on yksi metri. Jokiyhtiö siis saisi lupaehtojen puitteissa säännöstellä kaikkia suuria altaitaan erittäin rajusti ja Vuotosta jopa avovesikaudella 3,5 metriä, koko vuoden aikana 8 metriä. Rakentamattomilla joilla kuten esimerkiksi Tornionjoella kesätulva ei aiheuta uhkaa. Ei kai jokiyhtiö voi pitää altaita paljonkaan ylärajan alapuolella odottamassa kesätulvaa, joka tulee rajuna kerran sadassa vuodessa ? Vai voiko sittenkin ? Se mahdollistuu valitettavasti heti, jos Vuotoksen allas rakennetaan. Silloin ei tarvitse enää välittää maisemallisista haitoista tai kalastuksesta tms. Viimeinen askel eli Vuotoksen allas olisi rakennettu ja ylisen Kemijoen rakentaminen tapahtuisi ikään kuin luonnostaan tulvasuojelun kannalta välttämättömänä ratkaisuna... Voimatalouden kannalta olisi silloin helppo käyttää Kemijoen ränniä optimaalisesti, kun vielä Kemihaaran jälkeen toinen vapaa haara eli Ounasjoki saadaan valjastettua voimatalouden tarpeisiin... Lokan ja Porttipahdan lupaehtojen mukaan Porttipahtaa saisi säännöstellä 11 metriä ja Lokkaa 5 metriä.  Niitä on säännöstelty vain 2-3 metriä ensimmäisiä paria vuotta lukuunottamatta.  Suunnitellun Vuotoksen altaan lupaehtoesitykseen on sisällytetty mahdollisuus juoksuttaa Lokkaa ja Porttipahtaa Kemijärven täyttämiseksi entisin lupaehdoin niin Kemijärven 7 metrin kuin Porttipahdan 11 ja Lokan 5 metrin säännöstelyn osalta.  Vrt.  energiatase. Lisäkoneistojen rakentaminen alapuolisiin voimaloihin on järkevää ja pitäisi tehdä yhteistyössä asukkaiden kanssa ja asiallisesti korvaten aiheutetut vahingot ( joita aina aiheutuu).  Lisäkoneistot pitää tehdä seuraavana rakennushankkeena, jolloin tuotettu energiamäärä kasvaa järkevällä tavalla.  Vuotoksen allasta ei tarvita lisäkoneistoja varten, sen todistaa Isohaaraan v 1992 rakennettu lisäkoneisto, joka on lähes kaksinkertaistanut Isohaaran tuoton - sitäkään ei muka aikoinaan olisi voitu kannattavasti rakentaa ilman Vuotosta. Haave:  vakiona pysyvä vedenpinta, kalastolle loistavat olot, veden laadun paraneminen, kaunis järvimaisema?