|
Lapin
Kansa 17.7.1999
KEMIJOKI
OY:N YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ IHMETTELEE EUROOPAN
KOMISSION KANNETTA
SUOMEN
DIREKTIIVILINNUISTA PESII VUOTOSALUEELLA VAIN RIPPEET
Rovaniemi
Seppo
Savolainen
Vuotoksen
alueella ei voi olla merkitystä EUn Lintudirektiivissä
lueteltujen lintulajien säilymisen kannalta.
Näin
sanoo alueelle tekoaltaan rakennuslupaa hakeneen Kemijoki Oy:n
ympäristöpäällikkö Olli Nenonen.
Euroopan komissio päätti torstaina haastaa Suomen Euroopan
yhteisöjen tuomioistuimeen luonnonvaraisten lintujen suojelusta
annetun direktiivin rikkomisesta, koska Suomi ei ole
sisällyttänyt Vuotoksen alueella olevia Kemihaaran soita
lintujen suojelualueeksi. |
Nenonen
perustelee arviotaan teoksen "Muuttuva
pesimälinnustomme" tiedoilla. Teoksen julkaisi
kustannusyhtiö Otava viime vuonna ja sen ovat toimittaneet Risto
A. Väisänen, Esa Lammi ja Pertti Koskimies. |
Kirjassa
esitellään pesivien lintulajien levinneisyys kartoilla,
joissa Suomi on jaettu 10 x 10 kilometrin ruutuihin. |
Prosentteja ja prosentin osia
Suunnitellulla
allasalueella pesii 22 lintulajia, jotka EU:n lintudirektiivi
luettelee. Vuotos ei voi Otavan lintuteoksen mukaan olla
yhdenkään lajin säilymisen kannalta
merkittävä pesimäalue; tekoaltaaksi haetulla alueella
pesii koko Suomen pesivistä kannoista marginaalisen pieni osa. |
Suomen
kuikista pesii kirjan mukaan Vuotoksen alueella 0,02-0,03
prosenttia. Alle prosentin osuudella alueella pesii 18
lintudirektiivin tarkoittamaa lajia. Vain laulujoutsenia (1,3 -1,5
prosenttia Suomen pesivistä joutsenista),uiveloita (2,6 -5,2
prosenttia), muuttohaukkoja (1,7 - 2,0 ) sekä kurkia (1,4 - 1,8)
alueella pesii varmuudella enemmän kuin prosentti Suomessa
pesivistä lajeista. |
Euroopan
komission kanne koskee Suomen valtiota, Vuotoksen alueelle
tekoaltaan rakennuslupaa hakenut Kemijoki Oy ei siis ole asianosainen
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.
Ympäristöpäällikkö Olli Nenonen ei ala
arvioimaan, kuinka pitkään prosessi kestää, mutta
viittaa komission päätöksentekotapoihin ylipäätään: |
-
Komission ratkaisuissa näkyy usein sellainen henki, että
siellä palaa halu vetäytyä pykälien ja
direktiivien suojaan. Tosiasialliset olosuhteet ja elävän
elämän tuntemus näyttävät olevan kaukaisia
merkittävissäkin ratkaisuissa. |
Nenonen
muistuttaa, että komissio edellyttää jäsenmaiden
maanviljelijöiden ilmoittavan vuosittain huhtikuun loppuun
mennessä, mitä he pelloilleen kylvävät. Suomessa
on siihen aikaan lunta maassa. |
-Äskettäin
komissio moitti Suomea järvidirektiivin rikkomisesta, Suomi ei
ole ilmoittanut,mitä kalalajeja maan järvissä elää. |
EU:lla
on järviä inventoitaessa tasan kaksi vaihtoehtoa, Nenonen
sanoo. Kaikista hehtaarin ylittävistä järvistä on
ilmoitettava, onko järvessä lohikaloja vai särkikaloja: |
-Kun
meillä Suomessa on tällaisia järviä 17 000, on
siinä muutamalle ihmiselle työtä ihan nokko. Tunnen
sympatioi ta maa- ja metsätalousministe riön
kalatalousväkeä kohtaan. |
Nenonen
muistuttaa, että Vuotoksen alue, jota Euroopan komissio nyt
perää lintujen suojelualueeksi, on tutkittu
perinpohjaisemmin kuin mikään vastaavan kokoinen alue Suomessa. |
-Vuotoksen
alueelta on tehty niin perusteelliset luontoselvitykset,
että Suomesta ei löydy yhtään yli 20
neliökilometrin aluetta, joka on niin tarkalla kammalla
käyty läpi. Anti, mikä siitä tuli oli, ettei
alueelta löydy yhtään erittäin uhanalaista lajia.
Harvinaisia löytyy jonkin verran, mutta Lapille aivan uusia
lajeja löytyi useita satoja. |
-Tiedän,
että jos samanlainen alue tutkitaan missä tahansa Lapissa,
tulos on täsmälleen sama tai biodiversiteetin kannalta
pikkuisen parempi, hän sanoo. |
Vuotoksen
luontotutkimukset aloitti vesihallitus jo 1970-luvulla. |
-Silloin
tehtiin Suomen ensimmäinen ympäristövaikutusten
arviointi, vaikkei sellaista edellyttävästä laista
silloin edes puhuttu. Viimeisin, niin perusteellinen selvitys,
että se hakee vertaistaan koko maailmassa, tehtiin 1994 -95. |
Yva-lakia
( laki ympäristövaikutusten arvioinnista) ei ollut
olemassa, kun Kemijoki Oy jätti vesioikeuteen hakemuksen
Vuotoksen rakentamiseksi. Niinpä Yva-menettely ei koske
hanketta. Silti alueella on tehty kaikki tämän lain
tarkoittamat selvitykset lukuunottamatta yhteiskunnallista
selvitystä, Nenonen sanoo. |
Mikään
noista selvityksistä ei johtanut esitykseen Vuotoksen alueen
suojelemiseksi. Suomessa on tehty soidensuojeluohjelma kahteen
kertaan. Kummallakaan kerralla mukaan ei esitetty eikä otettu
yhtään kohdetta Vuotoksen alueelta. Sen jälkeen
ympäristöministeriö teetti vielä tarkentavan
selvityksen, siihenkään ei esitetty kohteita Vuotoksen alueelta. |
Kemijoki
Oy jätti hakemuksen Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi
Pohjois-Suomen vesioikeuteen jo 7 vuotta sitten, syyskuussa 1992. |
Hankkeen
hidastajiksi nousivat sittemmin kuuluisa Kelukosken sienisoppa ja
nähtävästi myös Suomen Natura-ehdotuksen
valmistelu. Hanketta vesioikeudessa valmistelevat henkilöt
jouduttiin vaihtamaan sienisoppaprosessin vuoksi. |
Pohjois-Suomen
vesioikeus valmistelee nyt päätöstään
uudessa kokoonpanossa. Vesioikeus on käynyt tänä
kesänä ja viime keväänä tutustumassa
Vuotoksen alueeseen ja jatkaa maastotarkastuksia vielä elokuussa. |
Naturaankaan,
EU:n luonnonsuojelualueiden verkostoon, maan hallitus ei Vuotosta
sisällyttänyt, vaikka ympäristöministeriö
sitä esitti. |
Suomen
valtio on toimittanut Natura-ehdotuksen Euroopan komissiolle,
siinä on lintudirektiivin tarkoittamat tärkeät
lintualueet. Niitä on yli 300 ja ne ovat vanhastaan suojelukohteita. |
Kemijoki
Oy:n ympäristöpäällikkö Olli Nenonen
ihmettelee, millainen tuntemus Euroopan komissiossa on Suomen
linnustosta. Komissio on haastanut valtion EY:n tuomioistuimeen
lintudirektiivin rikkojana, koska se ei ole määrännyt
Vuotoksen aluetta lintujen suojelualueeksi. |
Linkit
Nenosen viittauksiin:
Lintulausunto
Luontoselvitykset
Kestitykset |
|