KEMIJÄRVEN TÄYTTYMINEN
Alempana esimerkkejä (pikkukuvat linkkejä isompiin) Kemijärven kevättulvan aikaisista täyttymiskäyristä eri vuosilta. Vaasan hallinto-oikeuteen on jätetty kaikki käyrät vv. 1980-2000. Käyrät on johdettu Kemijoki Oy:n tilastoista.
Säännöstellyn luonnonjärven, Kemijärven, täyttyminen on entisestään hidastunut - 90-luvulla. Kitisen ja Luiron latvavedet on padottu jo -60- ja -70 - lukujen vaihteessa Porttipahdan ja Lokan tekoaltaisiin. -80 - luvun lopulla ja -90-luvulla on Kitisen pääuomaan rakennettu lukuisia pieniä voimalaitoksia ja patoaltaita sekä Kohkosen allas. Uitto lopetettiin -90-luvun alulla, jolloin Lokkaa ja Porttipahtaa on voitu keväällä juoksuttaa rajummin kuin aiemmin - ei ole tarvinnut säästää vesiä alkukesään uittojuoksutuksia varten. Kevättulvavesiä siis pidätetään Kemijärven yläpuoliseen vesistöön (säännöstely- ja patoaltaisiin) aiempaa enemmän, eikä vettä tule Kemijärveen entiseen tahtiin. Tästä johtuen Kemijärvessä on entistä laajempia vesijättömaa-alueita paljaana keväisin - entistä pitempään. Mahdollinen ilmaston lämpeneminen korostaa vielä visuaalista haittaa - näkösuojan antava lumipeite sulaa entistä aiemmin. Kemijärven alarajan nostoa on markkinoitu paljon: 1. Nk. Vuotospaketissa Kemijoki Oy on luvannut nostaa Kemijärven alarajaa 1 metrillä. 2. Samoin se on tarjonnut nyt käynnissä olevissa, ympäristökeskuksen käynnistämissä, Kemijärven mahdollisista uusista lupaehdoista käytävissä neuvotteluissa, samaa "porkkanaa". 3. Vaasan hallinto-oikeuden järjestämässä Vuotoshankeen suullisessa kokouksessa Pelkosenniemellä 6-8/2/2001 MMM:n (maa-ja metsätalousministeriön) vesiylitarkastaja Esko Vähäsöyrinki piti tärkeänä Vuotoksen rakentamisen mahdollistamaa Kemijärven alarajan nostoa 1 metrillä. Kalataloudellisen merkityksen lisäksi tällä olisi merkitystä Rovaniemen tulvasuojelun kannalta. Tulvasuojelun ja patoturvallisuuden kannalta MMM on pitänyt Vuotoksen allashanketta yleisen tarpeen vaatimana... ****************** Alarajan noston merkitys: Lapin vesi-ja ympäristöpiirin kanteluvastauslausunnon 26/5/1992 (Eduskunnan oikeusasiamies 694/4/92) liitteenä on limnologi Erkki Huttulan 20.6.1991 yhteenveto Kemijoen vesistössä tehdyistä kalatalousselvityksistä, joilla on merkitystä arvioitaessa Vuotoksen tekojärven vaikutuksia ja kehitystä. --- On selvitetty: --- Kännö.S. 1989. Avustavan virkamiehen lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen liittyvistä kalatalousasioista. - Rovaniemi. Lapin vesi-ja ympäristöpiiri. 119 s. Moniste. Kun Vuotoksen hyötyihin on luettu mahdollisuus ehkä nostaa Kemijärven säännöstelyn nykyistä alarajaa(kysymyksessä on 7 metrin säännöstely), lainattakoon kohta Kemijärven yllä mainitusta lopputarkastuslausunnosta(s. 81): -"Jotta alarajan nosto lisäisi kalojen ravintovaroja ja sitä kautta järven yleistä tuottavuutta, olisi säännöstelyn ulkopuolelle (alapuolelle) saatava jäämään jokin osa siitä(rantavyöhykkeen) osasta, joka tuottaa kaloille tärkeimpiä isokokoisia pohjaeläimiä---Tällainen vyöhyke ulottuu 2-3 metrin syvyyteen, ts. --- syvyyteen, jossa vesi riittää pohjakasvillisuudelle ja leville. Kahden tai kolmen metrin nosto ei tuo Kemijärven säännöstelyn alarajaa vielä lähellekään tätä vyöhykettä."
Linkit: |