Kemijärven täyttyminen on hidastunut oheisen pylväikön mukaisesti käyttäen pinnankorkeutena 148 metriä meren pinnan yläpuolella. Vielä tuossa korkeudessa ylärajaan on yksi metri, joka tarkoittaa laajoja vesijättömaa-alueita paljaana. Kemijoki Oy on rakentanut Kitisen voimalaitoksia ja patoaltaita 1980-1990-luvuilla.  Kohkosen allas on näistä suurin ja täytettiin ensi kertaa 1989.  Seuraavana keväänä Kemijärven rannat näkyivät alkukesään saakka kannokkorantoina, kuten sen jälkeen useimpina keväinä. Vettä ei ole riittänyt säännöstellyn luonnonjärven, Kemijärven, täyttymiseen kohtuullisessa ajassa vaan vesiraja on noussut luvattoman hitaasti avovesikauden "vakioiseen" korkeuteensa.  Ilmiö seurasi Kitisen rakentamista ja toisen merkittävän tekijän, uiton, lopettamista, kun Lokkaa ja Porttipahtaa voitiin tyhjentää keväällä entistä enemmän - alkukesän uittojuoksutuksia varten ei tarvinnut säästää näihin altaisiin vettä. Kemijärveen tulevat vedet on siis säännöstelty Lokan ja Porttipahdan altailla sekä Kitisen patoaltailla jo niin tehokkaasti, että useimpina rakentamisen ja uiton loppumisen jälkeisinä vuosina on vältytty kokonaan kevättulvavesien ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisella Seitakorvan voimalaitoksella - Kemijärven täyttymisen hidastumisen lisäksi. Niinpä on kyseenalaista, saataisiko edes Kemijärveä täytetyksi Vuotoksen altaan rakentamisen jälkeen läheskään joka kevät ainakaan ilman Lokan ja Porttipahdan säännöstelyaltaiden entistä rajumpia kevätjuoksutuksia, puhumattakaan itse suunnitellun altaan täyttymisestä. Kemijoki Oy:n tilastojen mukaan neljänä kesänä 90-luvulla on vältytty ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisessa Seitakorvassa kokonaan ja muutenkin ohijuoksutusmäärät ovat olleet kokonaiskäsittelyyn nähden vähäiset (ks. linkit alla). ********* Silti MMM perustelee Vuotoksen allasta yleisen tarpeen vaatimana hankkeena tulvasuojelun vuoksi. Lapin ympäristökeskuksen mukaan Rovaniemi muodostaa tulpan kevättulvissa. Eikö Rovaniemen tulvat pitäisi estää ruoppauksilla siellä? Kosteikkojen ennallistaminen koko Kemijoen vesistön varrella kuuluu tehdä. Ounasjoki tuottaa suurimman osan Rovaniemen läpi juoksevista vesistä - ja tulvasuojelun varjolla senkin rakentamista puolustellaan edelleen. Kierre tämän perustelun tiimoilla on katkeamaton, vaikka on konkreettisia kokemuksia rakennettujen vesistöjen ongelmista kevättulvissakin, puhumattakaan kesätulvista. MMM:n mukaan Kemijärven padot ja penkereet ovat uhan alla jo 50 - 75:n sentin ylärajan ylityksillä. Tällaista ylityslupaahan on haettu muutamana keväänä, mutta lupaa ei ole tarvittu... Kemijoki Oy:n erikoisasiantuntija Olli Nenonen oli laskenut, että Kemijärven patoja pitäisi korottaa 3,5 metriä nykyistä korkeammiksi, että pärjättäis ilman Vuotoksen allasta tulvien kanssa. "Vuotoksellinen vettä pitäisi mahtua nykyisen päälle."  Mistähän se Vuotoksellinen tulee? Oikeuden istunnossa melkoisia sammakoita... Patoturvallisuusriski Kemijärven 30 kilometrin pato-ja pengerrakennelmilla jo alle 75 senttimetrin ylityksellä on pelottavan tuntuista. Lisääntyvä kesätulvauhka on olemassa myös Suomessa - ja on ollutkin uhkana esimerkiksi vuonna 1992, jolloin Isohaaran patotyömaan työpato murtui. Ilmaston lämpenemisen seurauksena kesätulvauhka ja sen aiheuttamat vahingot etenkin rakennetuissa vesistöissä kasvavat, kuten Ruotsissa on jo nähty.  Rovaniemellä ja monissa muissa kunnissa on rakennettu aivan liian matalalle ja näin aiheutettu tulvavaara. Aikaisemman vesivoimarakentamisen aikoihin oli itsestään selvää, että tulvaluukut tehdään sitä varten, että "ylimääräiset" kevättulvavedet ohijuoksutetaan. Se oli luonnollista. Nyt Kemijoki Oy pyrkii pääsemään kokonaan eroon perusjuoksutuksista eli väkivalloin muuttamaan koko Kemijoen vain voimatalouden tarpeisiin. Linkit: Kemijärven täyttymiskäyriä Seitakorvan juoksutukset Vesijättömaa Tulvasuojelu Energiatase